Suomi täytti 100 vuotta. Maamme kehitys on ollut monessa mielessä menestystarina. Suomea on rakennettu yhteisellä työllä ja yhteisin ponnistuksin. Yhteisvastuu ja erilaisten näkemysten välille sillan rakentaminen ovat olleet tärkeitä arvoja menestyksemme rakentumisessa. Vaikeina, kansaa jakavina aikoina on rakennettu tietoisesti ratkaisuja, jotka saattavat ihmiset yhteen ja vahvistavat toistemme ymmärrystä. Tätä otetta tarvitsemme myös seuraavan sadan vuoden aikana.

Kestävää kehitystä ja menestyvää Suomea ei voi rakentaa jatkossakaan ottamalla huomioon vain jotkin intressitahot, kuten alkoholilain uudistuksessa juuri kävi. Lähes 70 000 lasta, jotka jo nyt elävät perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on päihdeongelma, päihderiskien kasvu ja kansanterveys unohtuivat täysin. Vahvojen vapaus voi olla toisten vankila.


Kokemuksemme ja tietomme pohjalta uskomme siitä huolimatta ihmiseen ja muutoksen mahdollisuuteen yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla. Näemme tuota muutosta ja toivoa jatkuvasti.


Yhteiskunnan kokonaisedun ja heikompien turvaamisen tulee olla päättäjien johtotähtenä. Kestäviä ja hyväksyttäviä ratkaisuja syntyy silloin, kun yhteisvastuun yhdistyy oikeudenmukaisuuteen. Se tarkoittaa mahdollisimman yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamista, jolloin erityistä tukea tarvitsevien tilanteesta kannetaan erityistä huolta. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa vauraus ja kasvu jakautuvat nykyistä tasaisemmin ja turvaavat ihmisarvoisen elämän kaikille Suomessa eläville. Meillä ei ole varaa kasvattaa enää eriarvoisuutta ja uhrata ihmisten hyvinvointia lyhytnäköisesti talouden menestyksen alttarille. Talouden menestys ei pitkäjänteisesti ole mahdollista ilman hyvinvoivia ihmisiä. Tähän maamme hallituksen tulisi lopultakin havahtua.

Lähes kaikissa maan hallituksen strategioissa vannotaan osallisuuden nimiin. Sen saaminen eläväksi käytännöksi on välttämätöntä. Lasten äänen kuuluminen ja niiden mahdollisuus osallistua, joilla on vähemmän resursseja, on oleellista. Ihmiset ovat valtava resurssi yhteiskunnan, palvelujen ja toiminnan kehittämisessä.

Toivon hartaasti, että päätöksenteossa alettaisiin jälleen kunnioittaa myös asiantuntijoiden näkemyksiä ja että maan hallitus antaisi asiantuntijatiedolle sille kuuluvan arvon. Kukaan päättäjä ei voi tietää kaikkea. Silloin viisautta on luottaa tarjolla olevaan asiantuntemukseen ja käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Sote-uudistuksessa olisi nyt valinnanvapauteen tulleiden lausuntojen jälkeen hallituksella tässä suhteessa näytön paikka ja mahdollisuus palauttaa monilta horjuva usko poliittiseen päätöksentekoon.

Teemme liitossa työtä eri syistä haavoittavissa olosuhteissa olevien ihmisten auttamiseksi ja heidän asemansa parantamiseksi. Olemme väistämättä tekemisissä inhimillisen kärsimyksen ja monien elämän vaikeuksien kanssa. Kokemuksemme ja tietomme pohjalta uskomme siitä huolimatta ihmiseen ja muutoksen mahdollisuuteen yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla. Näemme tuota muutosta ja toivoa jatkuvasti. Siksi haluamme uskoa ja vaikutamme sinnikkäästi omalta osaltamme siihen, että myös Suomessa yhteiskuntana olisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän tilaa inhimillisyydelle ja ihmisten kunnioittamiselle.

Rauhallista ja turvallista jouluaikaa, kiitos yhteistyöstä ja  inhimillistä vuotta 2018!

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.