Lähisuhdeväkivalta Lasten kaltoinkohtelu

Aikuisen on uskallettava nähdä

Iso muutos alkaa pienestä. Lapset, joita kasvatuksen nimissä lyödään laimin tai kohdellaan väkivaltaisesti, saavat nopeammin apua, kun aikuiset uskaltavat tunnistaa huonon kohtelun.

Kannustus saa lapsen Jyväskylässä, kuvassa työntekijöitä.

Liiton jäsenyhdistyksissä Lahdessa, Oulussa ja Turussa kehitetään tapoja tukea aikuisia lapsen huonon kohtelun tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Tilalle tarjotaan kannustavaa kasvatusta.

Yhdessä puhuttu

Lahden ensi- ja turvakoti ry on keskittynyt vaikuttamaan lapsia ja perheitä tapaaviin ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat tarvitessaan apua. Päijät-Hämeessä toimii turvallisuusverkosto, jonka kautta materiaali ja kuulumiset ovat kulkeneet niin kuntiin, seurakuntiin, järjestöihin kuin poliisille.

Verkostokoordinaattori Heli Lehtinen pitää tärkeänä, että sama tieto kulkee niin Lahteen kuin lähikuntiin ja että esimerkiksi lasten turvallisuudesta järjestettyihin seminaareihin on kutsuttu eri hallintokuntien väki: varhaiskasvatus, sivistystoimi, lastensuojelu, neuvolat, seurakunta, poliisi. Myös yksityisten päiväkotien ja perhekotien työntekijät on kutsuttu.

– Kun on yhteisesti kuultu ja puhuttu joku asia, se on helpompi ottaa huomioon, kun toimitaan moniammatillisesti vaikka samoissa työryhmissä, sanoo Lehtinen.

Selkeä käsitys kasvatuksellisesta väkivallasta helpottaa puuttumista.

Nelikenttä selkiyttää ilmiötä

Heli Lehtinen on tavannut parin vuoden aikana neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajia ja lastensuojelun perhetyöntekijöitä.

– He tavoittavat suoraan lapsia ja perheitä ja tekevät ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä.

Lehtiselle on syntynyt käsitys, että koulutukset ja tapaamiset ovat tuoneet rakenteen siihen, miten ammattilaiset käsittelevät lasten laiminlyöntiä ja kaltoinkohtelua. Tärkeä näkökulma on kirkastunut.

– Uuttahan tämä ei oikeastaan saa olla kenellekään ammattilaiselle.

Nelikenttä, joka kuvaa, mikä on hoidon laiminlyöntiä ja mikä kaltoinkohtelua, on seminaareissa kiinnittänyt ammattilaisten huomion. He voivat vedota siihen asioita käsitellessään.

Työntekijöiden kautta asiakkaille

 Turussa kannustava kasvatus ja lapsen nostaminen keskiöön yhdistyy monelle ensi- ja turvakotiyhdistyksen työntekijälle ennestään tuttuun ICDP (International Child Development Programme) -työotteeseen.

Työntekijöitä puhe lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja kannustamisesta on auttanut taas asettamaan asioita oikeaan järjestykseen.

– Kun vanhemmat ovat hyvin tarvitsevia, se helposti vie huomion. Lapsi saattaa unohtua vanhempien mielestä, sanoo yhdistyksen vaativan vauvatyön palvelupäällikkö Eija Järviö.

– Nyt tuomme vanhempien kanssa toimiessa esiin, miltähän lapsesta mahtaa tuntua.

Yhdistyksen Pidä kiinni -ensikoti Pinjassa kokoontuu vanhempien ICDP-ryhmä säännöllisesti. Siellä lapsen kannustavaa kohtelua opetellaan pitkäjänteisesti. Turvakodissa väkivalta on läsnä jatkuvasti ja myös siellä kannustamisen ajatus on mukana, vaikka perheet viipyvät yleensä aika lyhyen aikaa.

Ensikodissa asuva kohta kaksivuotiaan tytön äiti sanoo, että on saanut apua aina sitä kysyessään ja että hän on kokenut myös neuvot rakentaviksi.

– Olen saanut opastusta esimerkiksi siihen, millaista tekemistä voin keksiä lapsen kanssa, äiti kertoo.

– Nykyään käymme joka päivä ulkona. Ennen ulos lähteminen oli vähän vaikeaa, jatkaa hän.

Itsensä tunteminen auttaa

Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä on paneuduttu siihen, miten vanhemmat voivat muuttaa käytöstään, kun ovat jo kohdelleet lasta väkivaltaisesti.

– Meillä oli asiakkaina vanhempia, joilla ei ollut mallia toisin toimimisesta.

– Lähdimme siitä, mistä vanhempi voi tunnistaa, mitä hänessä itsessään tapahtuu, kun lapsi kiukuttelee, kertoo väkivaltatyötä tekevä Paula Mällinen ja jatkaa.

– Itsensä tunteminen on lähtökohta.

Kokemuksista on koottu kannustavan kasvatuksen hoitomalli. Se on konkreettinen apu vanhemmille ja työväline ammattilaisille.

Oulussa hanke on kouluttanut paitsi oman yhdistyksen väen, myös noin 700 päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ammattikasvattajaa siitä, miten aikuinen voi toimia, kun havaitsee lapsessa väkivallan merkkejä. Kaksi päiväkotia on osallistunut kiinteään koulutusprosessiin aiheesta.

– Varhaiskasvatus on ottanut meidät hyvin vastaan, mistä olen tosi iloinen, sanoo Paula Mällinen.