Autamme yli 1 000 vauvaa
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöissä autettiiin yli 1 000:ta alle 1-vuotiasta vauvaa vuonna 2019. Liiton palveluista saavat apua niin vaativassa elämäntilanteessa olevat vauvaperheet kuin matalan kynnyksen tukea tarvitsevat. Myös vapaaehtoiset ovat tiiviisti mukana tukemassa vauvaperheitä.
Vaativassa elämäntilanteessa olevan vauvaperheen on tärkeää saada apua varhaisessa vaiheessa, sillä raskaus ja vauva-aika vaikuttavat ratkaisevasti lapsen ja vanhemman väliseen kiintymyssuhteeseen sekä lapsen koko kehitykseen ja tulevaan elämään. Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa vanhemmat saavat tukea vauvan hoitamiseen ja omaan vanhemmuuteensa sekä vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen vauvan kanssa. He oppivat tunnistamaan vauvan tarpeita ja reagoimaan niihin oikea-aikaisesti.
Liiton ensikodeissa oli yhteensä 197 ja turvakodeissa 165 alle 1-vuotiasta vauvaa vuonna 2019. Liitto tarjoaa apua myös päihteitä käyttäville odottaville äideille ja vauvaperheille Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä. Sen ensikodeissa ja avopalveluissa kuntoutuu vuosittain noin 250 perhettä, joista suurimmassa osassa on vauva.
Jos perhe ei tarvitse ympärivuorokautista tukea, mutta arki vauvan kanssa ei pysy hallinnassa, perhe voi saada apua päiväryhmästä. Liiton yhdistysten päiväryhmissä oli 114 vauvaa vuonna 2019.
Myös erotilanteessa olevat vauvaperheet hakevat apua Ensi- ja turvakotien liitosta ja sen jäsenyhteisöistä. Eroaminen koettelee rankasti vanhempia ja välit voivat kärjistyä esimerkiksi huoltajuusriidassa niin, ettei lapsen tapaamisoikeuksista päästä sopuun. Noin 100 vauvan vanhemmat tapaavat toisiansa valvotusti tai tuetusti liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä tapaamispaikoissa, joiden tarkoitus on suojella vauvaa aikuisten välisiltä ristiriidoilta. Tällöin on tärkeää vahvistaa vanhempien yhteistyötä sekä turvata vauvan asema ja suhde molempiin vanhempiin. Tapaamispaikassa lapsi ja hänestä erossa oleva vanhempi voivat tavata turvallisesti.
Rutiineja ja vakaata vauvaperheen arkea
Monilla ensikodista apua hakevilla vanhemmilla on taustalla jokin mielenterveyden häiriö, uupumus, masennus tai traumaattisia kokemuksia. Isät ovat mukana kolmasosassa ensikotiin tulevista perheistä. Ensikodissa eletään yhdessä vauvaperheen arkea ja vauva saa tarvitsemaansa huolenpitoa. Vanhemmat pääsevät pohtimaan vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä saavat tukea hyvinvointiinsa. Vauvat osallistuvat vanhempiensa kanssa erilaisiin ryhmätoimintoihin, kuten yhteisiin laulu- ja leikkihetkiin, mikä vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä yhteyttä. Tärkeä osuus on vertaistuella, jota vanhempi saa toisilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta niin perinteisissä kuin Pidä kiinni -ensikodeissa.
Pidä kiinni -ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä päihteitä käyttänyt äiti ja hänen vauvansa tarvitsevat useiden kuukausien pituisen kuntoutusjakson, jotta hoito on vaikuttavaa. Kuntoutukseen tulevalla vanhemmalla on tavallisesti pitkä päihdehistoria ja traumaattiset taustat omasta lapsuudesta lähtien. Kuntoutuksessa vanhempi oppii lukemaan vauvansa viestejä, saa tukea vauvan hoitamisessa ja omassa vanhemmuudessaan, mitkä edesauttavat päihteistä irtautumisessa. Tavoitteena on vanhemman kuntoutuminen niin, että hän voi jatkaa elämää lapsensa kanssa.
Turvakotiin vanhempansa kanssa tullut vauva on taas voinut joutua olemaan kodissaan keskellä väkivaltaa. Joskus vauva voi olla myös väkivallan kohteena. Turvakodissa vanhempaa kannustetaan miettimään perheen väkivalta- ja muuta elämäntilannetta vauvan näkökulmasta. Lapsen turvallisuus on motivoiva tekijä muutokseen ja väkivallasta irtautumiseen.
Sekä perinteiset että Pidä kiinni -ensikodit ja turvakodit tarjoavat vauvalle turvallisen ilmapiirin sekä vakaan ja kodinomaisen paikan, jossa hänen hyvinvoinnistaan huolehditaan arjen rutiinien kautta. Jos kotona on epävakaata tai kriisi, arki on kaaoksessa. Esimerkiksi säännölliset ruoka- ja nukkumaanmenoajat tuovat vauvan elämään vakautta.
Apua saa myös matalalla kynnyksellä
Osa vauvaperheistä saa riittävän avun matalan kynnyksen palveluista, jotka tukevat arjen haasteiden keskellä, vahvistavat perheen omia voimavaroja ja lisäävät iloa vanhemmuudesta. Baby blues -toiminta tavoitti 206 alle 1-vuotiasta vauvaa vuonna 2019. Tällaiselle matalan kynnyksen avulle voi olla tarve esimerkiksi silloin, kun vauva ei nuku kunnolla ja on itkuinen, perheessä on väsymystä tai vanhemmalla on synnytyksen jälkeinen masennus. Baby blues -toiminnan vauvatyön ammattilaiset antavat esimerkiksi puhelinneuvontaa tai vanhempi voi osallistua samassa tilanteessa olevien vauvaperheiden yhteisiin tapaamisiin. Myös Apua vauvan uneen -chatissa voi kysyä neuvoja.
Päihteitä käyttävät odottavat äidit ja vauvaperheet saavat myös apua matalalla kynnyksellä. Liitossa kehitetään palvelumallia, jossa yhdistysten ammattilaiset jalkautuvat esimerkiksi neuvoloihin ja kertovat asiakkaille päihteiden vaikutuksista odotus- ja vauva-aikana. Päihteitä käyttäville vanhemmille on myös oma chat sekä kaksi kertaa vuodessa alkava suljettu nettiryhmä, joissa vanhemmat voivat kysyä neuvoa ja keskustella ammattilaisen kanssa.
Sadat vapaaehtoiset auttavat vauvaperheitä
Vauvojen auttamisessa iso rooli on myös vapaaehtoisilla. Eniten vapaaehtoisia toimii lastenhoitajina ja doulina eli synnytystukihenkilöinä.
Liiton toiminnassa oli mukana 311 vapaaehtoisdoulaa vuonna 2019. Vapaehtoisdoulat auttoivat 241 perhettä ja käyttivät vapaaehtoistyöhönsä kaiken kaikkiaan 2 314 tuntia. Doula on vanhempien ja erityisesti äidin tukija ja rinnalla kulkija, joka kannustaa odotusaikana ja auttaa käytännön asioissa, on läsnä synnytyksessä ja tapaa perhettä kerran synnytyksen jälkeen. Ensi- ja turvakotien liiton kautta vapaaehtoisdoulan voi saada perhe, jolla on erityisen tuen tarve sosiaalisista, terveydellisistä tai taloudellisista syistä.
Lastenhoitajia liiton toiminnassa oli mukana kaikkiaan 330 vuonna 2019. He ovat vapaaehtoisdoulien tapaan koulutettuja vapaaehtoisia. Lastenhoitajat voivat hoitaa vauvoja ja lapsia ensikodeissa, päiväryhmissä ja turvakodeissa esimerkiksi silloin, kun vanhemmat hoitavat asioita tai ottavat omaa aikaa.
Vauvaperheiden auttamisella merkittäviä tuloksia
Päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuntoutuksessa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana. Ilman pitkäkestoista kuntoutusta tämä ei olisi mahdollista ja vaihtoehtona olisi vauvan huostaanotto. Kuntoutuksella säästetään myös yhteiskunnan varoja, sillä vauvan sijoittaminen ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen maksaa moninkertaisesti äidin kuntoutukseen verrattuna.
Myös ensikotitoiminnasta saadut tutkimustulokset todistavat vauvaperheiden avunsaannin merkitystä. Ensikodin tiiviin, ympärivuorokautisen tuen avulla kaikkien Elämäni paras päätös -tutkimukseen osallistuneiden äitien kunto koheni merkittävästi. Ensikodissa saadulla avulla on pitkäkestoisia vaikutuksia: tutkimukseen osallistuneiden äitien terveydentila oli kohentunut ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa.
Hyvistä tuloksista huolimatta päättäjät eivät täysin ymmärrä vauvaperheiden auttamisen merkitystä. Esimerkiksi raskaana Pidä kiinni -kuntoutukseen pääsevien äitien määrä on romahtanut viimeisen parin vuoden aikana. Samansuuntaisesti myös perinteisissä ensikodeissa vain viidennes äideistä aloitti kuntoutuksen raskausaikana. Lisäksi kuntoutukseen tulevat vanhemmat ovat psyykkisesti entistä huonokuntoisempia. Kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävän hyvin ja kuntoutukseen ohjaamista viivytellään. Taustalla voi olla riittävän tiedon puutetta vauvan varhaisten vaiheiden suuresta merkityksestä tulevalle kehitykselle, mutta ennen kaikkea kyse on rahasta. Ajatellaan, että näin säästyy taloudellisesti tiukoilla olevan kunnan tai kuntayhtymän rahaa. Vauvaperheiden tukeminen on inhimillistä ja siitä hyötyvät niin vauva, vanhemmat kuin yhteiskunta.
