Chat auttaa vaikeuksissa

Ensi- ja turvakotien liitto on tarjonnut chatissa apua vuodesta 2011 lähtien. Yhdeksän vuoden aikana chat-keskusteluissa on saanut tukea yli 3 000 ihmistä. Chateista apua hakevien määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2019 liiton eri valtakunnallisista chateista sai apua 1 175 ihmistä, kun vuonna 2011 apua saaneiden määrä oli 63.

Liiton verkkoauttaminen alkoi väkivallan eri osapuolien tukemisella. Jo vuonna 2001 liitto otti verkkoauttamisen ensiaskeleet. Tuolloin perustettiin Nettiturvakoti-sivusto sekä sinne kysy-vastaa-palvelu.

Vuonna 2011 Nettiturvakotiin avattiin ensimmäinen reaaliaikainen ja kahdenkeskinen väkivalta-asioissa auttava chat, joka toimi aluksi ajanvarauksella. Sittemmin chat-auttaminen on laajentunut erilaisten kokeilujen kautta vauva- ja pikkulapsiperheiden, eroperheiden ja viimeisimpänä päihdeongelmaisten vauvaperheiden auttamiseen.

Apua matalalla kynnyksellä

Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tuulia Kovanen kertoo, että verkkoauttamisen kantavana ajatuksena on ollut halu auttaa ihmisiä siellä, missä he ovat. Chat madaltaa kynnystä kysyä neuvoa ja hakea apua myös vaikeissa asioissa. 

− Esimerkiksi väkivaltaan liittyy paljon häpeää ja pelkoa. Kun on jutellut chatissa väkivaltatyön ammattilaisen kanssa, voi olla helpompi hakeutua myöhemmin kasvokkaisiin palveluihin ja soittaa vaikkapa paikalliseen yhdistykseen, Kovanen sanoo. 

Liiton chat-auttamisen alkuajoista lähtien mukana ollut ohjaaja Sirpa Huotari on samoilla linjoilla.

− Chat tukee muihin palveluihin ohjautumista. Vastaanotolleni on tullut apua tarvitsevia, jotka ovat kertoneet ottaneensa ensin yhteyttä chatissa ja osanneet sen jälkeen hakea muuta tukea.

Huotari chattailee kahdessa eri kanavassa, Apua eroon- ja Apua väkivaltaan -linjoilla. Vaikka asiakkaan kanssa ei olla kasvotusten, Huotari uppoutuu keskusteluun yhtä lailla. 

Huotarin mukaan suurin ero kasvokkaiseen auttamiseen on siinä, että kohtaaminen on kertaluontoista.

−  Kaikki mahdolliset asiat eivät voi ratketa yhdessä chat-keskustelussa. Sitä tärkeämpää on antaa apua tarvitsevalle toivon näkökulma, että tästä päästään eteenpäin johonkin parempaan, Huotari korostaa.

Ajatuskumppanuus tärkeässä roolissa

Sekä Huotari että Kovanen ovat huomanneet, että chattiin tulevat kaipaavat usein ajatuskumppania. Asiakkaalla ei aina ole tarvetta saada konkreettista apua, vaan hän voi kaivata tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi.

−  Monet haluavat päästä kertomaan jollekulle, että tällaista on tapahtunut minulle. Nykyään ihmisten on helppo saada itse selville, mistä halutessaan saa apua, kuten missä turvakoti sijaitsee, Kovanen tuo esille.

− Chat-keskustelussa apua tarvitseva saa mahdollisesti uuden näkökulman tai vahvistusta omille ajatuksilleen. Hän helpottuu, kun huomaa olevansa oikealla tiellä, Huotari täydentää. 

Turvakotiin keskustelun aikana

Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisissa neljässä eri chatissa teemat ovat erilaisia ja aiheet vaihtelevat lähisuhdeväkivallasta vauvaperhettä askarruttavaan nukkumiseen. Apua väkivaltaan- ja Apua eroon -chateissa on osittain samankaltaisia keskusteluita.

 − Osa apua tarvitsevista olisi voinut tulla kumpaan vain chattiin. Asiakas saattaa esimerkiksi pohtia, onko hänen parisuhteellaan toivoa ja uskaltaako hän irrottautua siitä väkivallan pelossa, Huotari kertoo.

Apua väkivaltaan -chatissa voi olla sellainen tilanne, että apua tarvitseva lähtee turvakotiin keskustelun aikana. Ylipäätään väkivalta-chatista apua hakevien tilanteet ovat usein jo niin pitkällä, ettei kyse ole enää väkivallan varhaisista merkeistä. 

− Väkivallasta eroon pääseminen ja siitä selviäminen on pitkä prosessi. Vaikkei ihminen hakisi apua heti chatin jälkeen, hän on ottanut yhden askeleen edemmäs, Huotari sanoo.

Kovanen muistuttaa, että kaikki eivät välttämättä ole valmiita vastaanottamaan järeämpää apua chatin lisäksi. Se vaatii verkkoauttajalta herkkää tilannetajua.

− Totta kai kerromme, että apua saa ja siihen on oikeus, mutta on tärkeä tiedostaa, että toinen ei välttämättä halua tulla autetuksi, vaan sen sijaan haluaa vain kertoa kokemastaan, Kovanen sanoo.

Käytännön neuvoja 

Apua eroon -chatin asiakas saattaa tulla helpommin autetuksi kuin Apua väkivaltaan -chatin asiakas. Häntä voi askarruttaa esimerkiksi se, miten ottaa lapsen näkökulma huomioon erotilanteessa tai miten valmistautua lastenvalvojan tapaamiseen.

− Apua eroon -chatin asiakkaalla voi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa. Kaikilla vanhemmilla ei myöskään ole riitaisa tilanne päällä, mutta he haluavat pohtia eron herättämiä tunteita ja kysyä käytännön neuvoja, Huotari kertoo. 

Vauvaperheen chatissa korostuvat arjen kysymykset. Vanhemmat saavat unineuvontaa ja muita vinkkejä jaksamiseen.

− Vauvan uni koskettaa jollain tavalla jokaista vanhempaa jossain vaiheessa. Vanhemmille on merkittävä asia, että ammattilaiset ovat vastaamassa vauva-arjen pulmiin, Kovanen sanoo.

Kiitosta chattailun aikana

Suurin osa chateista apua hakevat ovat pienten lasten vanhempia, useimmiten naisia. Keskimääräinen keskusteluaika on noin puoli tuntia.

Asiakkaat saattavat kiittää chattaajaa jo keskustelun aikana tai tulevat myöhemmin chattiin kertomaan, että asiat ovat nyt aikaisempaa paremmin. Joskus taas keskustelu jää kesken eikä työntekijä voi tietää, menikö nettiyhteys poikki, tuliko apua tarvitseva häirityksi tai poistuiko hän muista syistä. Kuitenkin sekä Huotari että Kovanen kokevat chattaamisen antoisaksi työksi.

− Se tuntuu hyvältä, että olen saanut olla tärkeässä kohdassa avuksi toiselle. Työntekijänä chatissa täytyy osata sietää sitä, etten usein kuule tarinoiden loppuja, Huotari summaa.

Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliset chatit:

• Apua väkivaltaan -chat
• Apua eroon -chat
• Vauvaperhe-chat
• Vauvaperhe ja päihteet -chat

Koronan vuoksi keväällä 2020 liitto on tehostanut verkkoauttamista ja laajentanut chattien aukioloaikoja. Ajan tasalla olevat chattien aukioloajat löydät täältä.

Lue lisää ja osallistu arvontaan

Lue koko Enska 2/2020 täältä issuusta.
Anna palautetta Enskan jutuista ja osallistu kirjakaupan lahjakortin arvontaan täällä.

Teksti: Emilia Rodriguez
Kuva: Dragana Gordic/Shutterstock[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]