Näkökulmat

Ensikotityö säästää rahaa

Suomessa syntyvät Venlat, Sofiat ja Leot voivat pääosin oikein hyvin. Reilut 300 vauvaa vanhempineen tarvitsi kuitenkin ensikodin apua viime vuonna. Ensikodissa vanhemmat saavat tukea, jotta pystyvät huolehtimaan vauvastaan. Ostamalla ensikodin apua perheelle kunnat tekivät valinnan, joka varovaisestikin laskien säästi yhteensä miljoonia euroja.

Suomessa syntyy kutakuinkin 55 500* lasta vuodessa. Vanhemmat pystyvät useimmiten pitämään heistä hyvää huolta. Ensikotiin perhe pääsee, jos synnytyssairaalassa, neuvolassa, lastensuojelussa tai muussa palvelussa havaitaan, että äidillä tai molemmilla vanhemmilla on niin suuria vaikeuksia huolehtia vauvasta, että vauvan terveys ja kehitys ovat vaarassa.

Useimmiten ensikotiin pääsevällä äidillä on mielenterveysongelmia, kuten masennusta, tai hän käyttää ongelmallisesti päihteitä.

Äiti voi olla hyvin nuori tai maahanmuuttajataustainen, eikä hänellä ole turvallisten läheisten verkostoa. Kokonaisuus on sellainen, ettei äiti selviä vanhempana olemisesta ja arjesta vauvan kanssa.

Juuri julkaistun haastattelututkimuksen mukaan ensikotiin tulevat vanhemmat ovat kokeneet kovia: hylkäämisiä, laiminlyöntiä, sairautta, väkivaltaa ja onnettomuuksia. Yhteistä heille on, että ensikotiin he tulevat hyvin uupuneina. Niin äidit, kuin yhä useammin vauvan ja äidin mukana tulevat isät.

Vastasyntynyt ei voi odottaa

Ensikodin apu on ainutlaatuista.  Ensikoti auttaa ympäri vuorokauden vauvaa ja perhettä yhdessä ja työntekijät ovat erikoistuneet nimenomaan vauvavaiheen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Useimmiten ensikotiin tulon vaihtoehtona on vauvan huostaanotto.

ETKL_tutkimus_graafi2

Ensikotien vuorokausihinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea 158−230 euron välillä. Ensikoteja ylläpitävät yhdistykset ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia palveluntuottajia ja hinnat määrittyvät neuvotteluissa palveluita ostavien kuntien kanssa. Vuorokausihinta kattaa kaiken: asumisen, ruuan ja työskentelyn perheen tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ensikodissa kuntoutus maksaa 162,40 euroa vuorokaudessa. Hinta on sama vauvoilta ja aikuisilta, myös raskaana olevilta aikuisilta. Turussa ensi- ja turvakoti ry osallistui loppuvuodesta Turun ja lähikuntien kilpailutukseen, jossa ensikotitoiminnasta haluttiin tarjous vuorokausihinnoilla. Aikuisen vuorokausi maksaa tänä vuonna Turussa 230 euroa ja lapsen 140 euroa.

 Suuri säästö

Keskimääräisen hinnan mukaan laskien äidin ja vauvan kuukauden kuntoutus ensikodissa maksaa kotikunnalle 9744 euroa. Tavallisesti ensikodissa ollaan 6−12 kuukautta. Hyvän, puolen vuoden ensikotikuntoutuksen kokonaishinta voi siten olla yhteensä noin 59 000 euroa. Vuoden kuntoutus maksaa 118 000 euroa.

Kun tuki vauvavaiheessa on tiivis ja kestää riittävän pitkään, se auttaa perhettä jatkossakin. Vanhemmuus ja suhde lapseen rakentuvat vahvemmiksi ja äiti ja isä oppivat taitoja selvitä paremmin arjen haasteista. Riski ongelmien jatkumisesta pienenee. Ensikodissa opetetaan päivärytmiä, itkevän vauvan hoitoa ja ruoan laittoa, tuetaan vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja lähtemään hänen kanssaan ulos. Väsyneen äidin kanssa voidaan sopia, että vauva on yön hoidossa, jotta äiti saa nukkua. Työntekijät ja jo pidempään ensikodissa olleet vanhemmat ovat tärkeä malli vauvan kanssa toimimiseen.

Jos vauva otetaan huostaan, eikä äitiä kuntouteta, kulut jo vauvan ensimmäisestä vuodesta ovat 60 000−80 000 euroa**. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän  Lastensuojelun käsikirjan mukaan myös lastensuojelulaitoksissa hoidon hinta määräytyy tavallisimmin vuorokausimaksun perusteella. Maksu vaihtelee suuresti eri laitoksissa ja hinnoissa on satojen eurojen eroja. Melko tavallinen hinta käsikirjan mukaan on noin 150−250 euroa. Erityishoitoa tarvitsevilla hoitovuorokauden hinta ylittää 300 euroa.

200 euron vuorokausihinnalla laskien vuosi lapsen sijaishuoltoa maksaa 73 000 euroa. Huomattava on, että tuolla hinnalla hoidetaan vain lasta ja kulut jatkuvat todennäköisesti samoina vuodesta toiseen. Jo 3-vuotispäivänä Venlan tai Leon sijoitus kodin ulkopuolelle on maksanut arviolta 225 000 euroa, eikä tilanne todennäköisesti muutu, jollei vanhempia kuntouteta.

Mitä pidempään lapsen sijoitus oman perheen ulkopuolelle jatkuu, sitä enemmän kuluja kertyy. Kun Venla on täysi-ikäinen vuonna 2034, hänen hoitonsa sijaishuollossa olisi maksanut reippaasti yli 1 000 000 euroa. Se on huomattavasti enemmän kuin mitä äidin ja vauvan kuntouttaminen ensikodissa olisi maksanut, 59 000−118 000 euroa.

Jos äiti ei pääse ensikotiin, eikä häntä kuntouteta, on hyvin todennäköistä, että hän tarvitsee vuosien ajan vähintään psykiatrian tai päihdehuollon avopalveluita ja toimeentulotukea.

 Ensikodin taika?

Tiivis, ympärivuorokautinen tuki kohensi kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien kuntoa merkittävästi.  Äidit kertoivat, että tullessaan ensikotiin he voivat erittäin huonosti.ensikodin_apu_kantaa_pitkalle

Haastatteluhetkellä he pitivät kuntoaan hyvänä tai erittäin hyvänä. Ensikotijaksosta oli silloin kulunut 1−5 vuotta. Äitien terveydentila oli parantunut, he olivat vähentäneet lääkkeiden käyttöä tai lopettaneet sen kokonaan ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa.

Kaikilla äideillä oli tulevaisuuden suunnitelmia työelämän ja opiskelujen suhteen, osa jo toteutti niitä.

Perheiden ensikodissa saama kuntoutus ehkäisee merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suojelee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen. Ensikodin taika on siinä, että apu on tiivistä ja sitä saa myös yöllä, vanhemmat otetaan mukaan päättämään omista asioistaan ja kun kuntoutus on riittävän pitkä, päästään käsiksi monien ongelmien syihin. Ilmapiiri on siihen tarpeeksi turvallinen.

Vauvaa ja vanhempia autetaan samanaikaisesti, mutta työntekijöiden mielessä on aina ensisijaisesti vauvan paras.

Lähde: Sinikka Kuosmanen: Elämäni paras päätös. Tutkimus ensikotien työn vaikuttavuudesta (2017)

*Vuonna 2015 vauvoja syntyi 55 472. Viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 52 645.

**Luvut perustuvat tutkija Anna Lepon laskelmiin.

Venla, Sofia, Leo ja Elias olivat Suomen suosituimmat lasten etunimet vuonna 2015.