Vaikuttamista ja viestintää on jo vuosia tehty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Jokaiselle pyritään löytämään sopivin tapa saada äänensä kuuluviin.

Kakka haisi ja vauvat parkuivat Eduskuntatalossa lähetystöjen vastaanottosalissa, kun Ensi- ja turvakotien liitto toi kolme päihdeäitiä vauvoineen tapaamaan kansanedustajia”, kirjoitti Helsingin Sanomat näyttävästi 10. päivänä maaliskuuta 2010.

– Kyllähän siinä oli mennä aamupuuro väärään kurkkuun, sanoo liiton viestintäpäällikkö Mikko Savelainen.

Liitto oli edellisenä päivänä järjestänyt yhdessä Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen Pidä kiinni -ensikodista apua saaneiden äitien ja heitä auttaneiden asiantuntijoiden kanssa vaikuttamistilaisuuden eduskunnassa. Paikalla oli kolme äitiä vauvoineen kertomassa, miten Pidä kiinni -kuntoutus on auttanut irti vaikeasta päihdekierteestä ja antanut uuden alun vauvan kanssa. Samalla kerrottiin vakavasta ongelmasta: päihteitä käyttävien äitien kuntoutus uhkaa jäädä vaille rahoitusta.

– Ei siellä vauvat parkuneet tai kakka haissut. Ylpeät äidit loistivat suloisten vauvojensa kanssa, kansanedustajat ihastelivat ja kuuntelivat. Tilaisuus oli erittäin vaikuttava. Harmitti tietysti äitien puolesta lehtijutussa näkyvä ennakkoluuloisuus. Joudumme edelleenkin todistelemaan, että vaikeastakin tilanteesta voi selvitä. Päihteistä voi päästä irti ja kyetä huolehtimaan vauvasta tai lähisuhdeväkivallasta selviytyminen voi olla eteenpäin työntävä voima, Savelainen sanoo.

Liitto on kerännyt systemaattisesti kokemusasiantuntijoiden selviytymiskertomuksia. Niitä on julkaistu kertojien luvalla liiton julkaisuissa ja verkkosivuilla.

– Olemme halunneet olla mukana murtamassa puhumattomuuden myyttiä. Tässä on myös jollakin tasolla onnistuttu. Vaikuttamistoimintaa ja viestintää on käytännössä jo vuosia tehty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Yritämme löytää jokaiselle omimman tavan saada äänensä kuuluviin, Savelainen sanoo.

Sofia sai äänensä kuuluviin

”Toivottavasti tänään kaikki menee hyvin eikä tule riitaa. Tämä oli pitkään Sofia Pajusen ensimmäinen ajatus aamuisin. Pajunen pelkäsi. Hän eli parisuhteessa, johon ei olisi koskaan uskonut ajautuvansa…”

Näin aloittaa Ylen toimittaja juttunsa. Liitto on kaksi päivää aikaisemmin
kertonut medialle nuorille tehdyn verkkokyselyn tuloksista. Väkivalta
näyttäytyy kyselyn tuloksissa vakavana ja haavoittavana. Neljännes vastaajista
kertoo tulleensa raiskatuksi seurustelusuhteessa. Toimittaja haluaa haastatella
väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkosen lisäksi väkivaltaa
kokenutta naista. Pajunen valikoituu kokemusasiantuntijaksi, koska hän
on käynyt liiton kokemusasiantuntijakoulutuksen ja ollut mukana jo muutamassa muussakin vastaavassa haastattelussa. Kokemusasiantuntijan äänen esille saaminen on tärkeää, sillä emme halua puhua toisten kokemuksista ilman asianomaisia. Kokemuksista osaavat parhaiten kertoa he, jotka ovat itse kokeneet.

Kokemuksen kautta asiantuntijaksi

Sofia Pajunen (28) oli ensimmäistä kertaa median edessä muutama päivä
liiton koulutuskeskus Sopukassa järjestetyn kokemusasiantuntijakoulutuksen
jälkeen. Tilanne olisi ollut median kohtaamiseen valmistautumattomalle painajaismainen. Iso, liiton järjestämä mediainfo, paikalla uutistoimituksen tv- kamerat ja kymmenisen toimittajaa.

– Tuohon yksi koulutus ei pysty valmistamaan ketään. Tärkeintä on olla oman tarinansa kanssa sinut ja varma siitä, että haluaa jakaa sen kaikkien kanssa. Minua auttoi se, että väkivaltakokemuksistani oli jo useita vuosia. Olin kertonut asiasta lukemattomia kertoja ja käsitellyt asiaa myös psykoterapiassa sekä Porin ensi- ja turvakoti ry:n ja Tanssiterapia Piuman järjestämässä tanssiterapiassa, Pajunen sanoo.

– Halusin kertoa oman tarinani, koska se oli itselleni se, mitä olisin halunnut kuulla aikoinaan. Olisin kaivannut jotakin konkreettista henkilöä, joka on kokenut samaa. Silloin ei olisi tuntunut niin totaalisesti siltä, että olen kokemani kanssa yksin.

Pajunen on ollut useasti mukana liiton järjestämässä vaikuttamistoiminnassa
ja viestinnässä. Hän on ollut äänessä podcast-haastattelussa, esiintynyt vapaaehtoistoiminnasta kertovassa videossa, tv:ssä ja antanut useita haastatteluja. Hän on antanut lähisuhdeväkivallalle kasvonsa ja äänensä.

– Haluan esimerkilläni auttaa niitä, jotka ovat väkivaltaisessa suhteessa. Itselle oman tarinani kertominen on ollut merkki siitä, että olen hyväksynyt asiat osaksi omaa historiaani ja elämänpolkua. Kertominen on auttanut minua eteenpäin.


”Kokemusasiantuntijakoulutus on turvallinen askel eteenpäin.”


Pajunen rohkaisee kaikkia muitakin pohtimaan, voisiko kokemusasiantuntijuus auttaa elämässä eteenpäin.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että hommaa tehdään oma hyvinvointi edellä. Siksi on tärkeää, että vaikeat asiat on hyvin käsitelty ammattilaisen kanssa. Yhdistys ja sen kokemusasiantuntijakoulutus on turvallinen askel
eteenpäin. Pajunen sanoo, että kokemusasiantuntijuus on antanut paljon, mutta yksi unelma on vielä toteuttamatta.

– Haluaisin sanoittaa paremmin kokemani ja siitä selviämisen ja kirjoittaa
kokemuksistani esimerkiksi kirjan.


Miten valmistaudun kertomaan kokemuksistani?

  1. Mieti, oletko varmasti valmis. Pohdi, mitä seuraa, kun tarinasi on julkisesti nähtävillä. Vaikuttaako se lapsiesi tai jonkun muun läheisesi elämään? keskustele heidän kanssaan ensin, sillä kerran kerrottua ei saa helposti muutettua tai poistettua. Tee asiat itsesi vuoksi, älä muiden tai missään tapauksessa kostaaksesi. Päätä, haluatko esiintyä anonyymisti vai tunnistettavasti. Älä muuta päätöstäsi painostuksen alla tai ilman perusteellista harkintaa.
  2. Käsittele, sanoita ja rajaa. Kerro ensin itselle, sitten muille. Mieti kenelle olet kertomassa tarinaasi ja mitä juuri hänen pitäisi kokemuksestasi kuulla. Haluatko vaikuttaa päätöksentekoon vai auttaa samassa tilanteessa olevia Muodosta kokemuksestasi tarina ja harjoittele sen kertomista eri yleisöille, aloita pienestä. Älä kerro kaikkea, mutta pysy totuudessa.
  3. Tutustu oikeuksiisi. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella. Jos mahdollista, lue ennen julkaisua sinua koskevat osuudet. Katso: Tyylikirja – Journalistin ohjeet – Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet.
  4. Älä hätiköi. Tarinasi ei vanhene, joten sinulla on aikaa toimia harkitusti. Ainakin aluksi on hyvä, jos olet saanut tukea esimerkiksi yhdistyksestä ja käynyt yhdistyksen järjestämän kokemusasiantuntijakoulutuksen.