Ensi- ja turvakotien liitto kysyi päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuneilta vanhemmilta heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana ja vauvan synnyttyä. Vähättelyä ja aiheetonta epäilyä tapahtuu, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista.

Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että päihdeongelmaiset ihmiset tulevat helposti leimatuiksi ja että monilla heistä on kokemuksia huonosta kohtelusta myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Päihdeongelmaiset naiset ja varsinkin äidit saavat erityisen helposti vahvan negatiivisen leiman. Ensi- ja turvakotien liitto kysyi helmi-maaliskuussa päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuneilta vanhemmilta heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana ja vauvan synnyttyä.

Yli puolella huonoja kokemuksia

Kysymykset koskivat nimenomaan mahdollista huonoa kohtelua: kuinka yleisiä huonot kokemukset ovat, missä ne tapahtuvat ja mitä tällaiset kohtaamiset pitävät sisällään? Kyselyyn vastasi 40 Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikotien ja avopalveluyksiköiden asiakasta. Suurin osa heistä (85 %) oli äitejä, loput isiä. Vastaaminen oli vapaaehtoista ja nimetöntä. Omasta toiveestaan asiakas sai työntekijän avukseen lomakkeen täyttöön.

Vastaajista selvästi yli puolet (63 %) kokee saaneensa huonoa kohtelua sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana tai sen jälkeen. Yleisimmin negatiivia kokemuksia oli synnytyssairaaloista, seuraavaksi yleisimmin terveyskeskuspäivystyksistä, lastensuojelusta, opioidikorvaushoitopoliklinikoilta ja päihteiden riskikäyttäjiä raskausaikana hoitavilla äitiyspoliklinikoilta (ns. HAL-poliklinikka). Huonoa kohtelua osakseen saaneista vanhemmista neljännes oli kokenut huonoa kohtelua vain kertaalleen, muut useita kertoja.

Huono kohtelu oli esimerkiksi töykeää, vähättelevää tai leimaavaa; epäasiallisesti ilmaistuja ja aiheettomia epäilyjä tai syytöksiä päihteiden käytön jatkumisesta tai huonosta vanhemmuudesta; epäasiallisia kirjaamiskäytäntöjä ja avoimuuden ja läpinäkyvyyden puutetta.

Vanhemmat kertoivat kokemuksistaan mm.:

”Lapsen syntymän jälkeen meitä ei meinattu päästää lähtemään ensikotiin, epäiltiin että avovaimoni oli synnytyksessä päihtynyt. Tapa, jolla asiasta sanottiin, oli epäasiallinen, eikä otettu huomioon sitä, että kyseessä voi olla erehdys, niin kuin olikin.” isän kokemus synnytyssairaalasta

”Minua kiellettiin imettämästä, koska minun uskottiin retkahtavan.” äidin kokemus synnytyssairaalasta

”Anestesialääkäri tuli huoneeseen ja totesi heti ekoina sanoinaan, että onko tälläkin hepatiitti.” äidin kokemus synnytyssairaalassa

”Menin päivystykseen akuutin selkään kohdistuneen tapaturman takia. En pyytänyt mitään lääkkeitä mutta hän heti ilmoitti etten voi saada päihdyttäviä lääkkeitä. Hän puhui töykeästi ja rivien välistä arvosteli myös äitiyttäni. Lopuksi hän kertoi että on soittanut tiimin arvioimaan voinko lähteä kotiin lapseni kanssa. Perustelu tälle oli minun taustani. Onneksi oli kotipalveluntyöntekijä mukana, joka puolusti minua.” äidin kokemus terveyskeskuspäivityksessä

Ensiarvoisen tärkeää pystyä seuraamaan raskautta

Huonoksi koetulla kohtelulla on ikäviä seurauksia.  Se vaikeuttaa vastaajien mukaan avun hakemista ja heikentää luottamusta ammattilaisiin. Pahimmillaan se karkottaa vanhemmat palveluista.

Huonosti kohdelluista oli samaa mieltä väittämistä:

75 % ”Mieleni ei tee mennä uudestaan samaan paikkaan.”

43 % ”Huonon kohtelun jälkeen minun on vaikea luottaa työntekijöihin.”

32 % ”Huonon kohtelun jälkeen on vaikeaa tai pelottavaa hakea apua.”

32 % ”Huonon kohtelun jälkeen on vaikea kertoa työntekijälle omista asioista.”

On ensiarvoisen tärkeää, että päihteiden riskikäyttäjät käyttävät raskausaikana ja sen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joissa raskauden kulkua voidaan seurata, riskitekijöihin voidaan puuttua ja vanhemmat voivat saada apua ja tukea esimerkiksi päihteiden käytöstä irtautumiseen ja vanhemmuuteen.

Joskus huono kokemus voi syntyä sellaisestakin ammattilaisen puheesta ja käytöksestä, jota työntekijä ei ehkä itse edes miellä negatiiviseksi. Päihteistä kuntoutumien on vaativa ja vaikea prosessi, jossa ihminen joutuu muun muassa irtautumaaan vanhoista sosiaalisista suhteista ja rakentamaan minuuttaan uudelleen. Päihdetaustan vuoksi negatiivisiin asenteisiin toistuvasti törmänneet äidit ja isä voivat lukea ammattilaisten sanoja ja eleitä hyvinkin tarkkaan.

Huomion kiinnittäminen päihteistä kuntoutuvien äitien ja isien kohtaamiseen helpottaa auttamista. Epämiellyttäviksi koetuilla kohtaamisilla voi olla kauaskantoisia seurauksia, jos äiti tai isä pelkää viranomaisia tai ei luota heihin. Ne voivat jatkossa vaikeuttaa vanhempien ja heidän lastensa auttamista.

Lähde: Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -yksiköiden kysely asiakkaille 2018. Kyselyn suunnitteli ja toteutti VTT Anna Leppo yhteistyössä liiton kanssa.