Lähisuhdeväkivalta Lasten kaltoinkohtelu

Lapset ja nuoret saavat apua

On tärkeää, että lapsille on erilaisia mahdollisuuksia ja turvallisia kanavia puhua kokemastaan. Viime vuonna chatissä annettiin apua enemmän kuin koskaan.

16.5.2022

Lasten ja nuorten kanssa käytyjen chat-keskustelujen määrä oli viime vuonna tuntuvassa nousussa. Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Tuulia Kovanen arvioi nousun olevan merkki ainakin siitä, että lapsilla ja nuorilla on tällä hetkellä todella suuri tarve jutella aikuisen kanssa. Epävakaat ajat ovat varmasti myös vaikuttaneet yhteydenottojen kasvuun.

– Ilman chat-palvelua moni lapsi jäisi kokonaan ilman apua. Kynnys kasvokkaisiin tapaamisiin voi olla monelle korkea ja osalla voi olla huonoja kokemuksia tilanteista, joissa he ovat yrittäneet tulla kuulluiksi.

Chat on matalan kynnyksen palvelu, jossa keskeistä on lapsen mahdollisuus keskustella nimettömänä sekä oma päätäntävalta siitä, milloin hakee apua, mistä keskustelee ja milloin poistuu keskustelusta.

Chatissä puhutaan perhesuhteista

– Keskustelut lähtevät usein yleisistä kuulumisista, kuten mitä lapsi tai nuori on päivän aikana tehnyt, ja vähitellen päästään vaikeampiin asioihin. Siten palvelu poikkeaa aikuisten chatista, jossa usein mennään melko suoraan asiaan, Kovanen sanoo.

Keskusteluteemat vaihtelevat, mutta yleisimpiä aiheita ovat erilaiset haasteet perhe-, kaveri- tai seurustelusuhteissa sekä näihin liittyvä ahdistus, pelko ja yksinäisyys. Isona teemana nousee esiin väkivalta perheessä ja usein myös lapsen itseensä kohdistama väkivalta ja itsetuhoiset ajatukset.

Avun hakeminen jännittää

Vuonna 2021 keskimääräinen keskusteluaika Ensi- ja turvakotien liiton chatissa oli noin puoli tuntia. Tilastot näyttävät myös, että moni tippuu tai jättäytyy pois jonosta, vaikka jonotusaika keskimäärin on todella lyhyt.

– Toisinaan on ruuhkaisempia hetkiä eikä chatissä kovin kauaa jakseta odottaa, vaan siirrytään ehkä johonkin toiseen palveluun. Voi olla niinkin, että nuori on klikannut chatti-ikkunan auki, mutta epäröi vielä. Vaikka chat on nuorille tuttu, saattaa avun hakeminen jännittää, varsinkin jos ensimmäistä kertaa aikoo kertoa huolistaan, Kovanen pohtii.

On myös lapsia ja nuoria, joilla jo on jokin auttava taho ja jotka hakevat chatistä rohkaisua uskaltaakseen keskustella vaikeista asioista kasvokkaisissa palveluissa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat väkivaltaa kokeneita lapsia ja nuoria monin eri tavoin.

Vaikuttavuus esiin -mittarilla seurataan muutoksia hyvinvoinnissa

Chatin luonteeseen kuuluu, että keskustelun päätyttyä päivystäjä ei voi tietää, mitä nuorelle tapahtuu. Ei edes silloin, kun on ohjannut tätä jonkin toisen avun piiriin tai akuutissa tilanteessa ottanut yhteyttä hätäkeskukseen.

Muissa Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa pystytään hyödyntämään Vaikuttavuus esiin –mittaria. Lapsille ja nuorille suunnataan siinä omat ikätason mukaiset kysymykset, jotka toistetaan asiakkuuden aikana niin, että nähdään matkan varrella tapahtuvat muutokset hyvinvoinnissa.

Kysymysten tarkoitus on myös palvella kulloistakin tapaamiskertaa keskustelun apuna.

– Jotta lapsi ymmärtää kysymykset, on sanojen ja lauseiden oltava riittävän yksinkertaisia ja konkreettisia. Lisäksi nuorimmille vastausvaihtoehtoina ovat hymiöt naurusta itkuun, kun taas vanhemmat vastaavat numeerisesti asteikolla 1–5, kertoo projektipäällikkö Nina Forsström.

Kysymysten avulla arvioidaan haittavaikutuksia, arjen toimintakykyä, sosiaalisia suhteita, turvallisuutta ja toiveikkuutta.

Esimerkkinä kysymykset ikäryhmälle 8-12-vuotiaat:

1. Elämässäni on asioita, jotka surettavat ja haittaavat elämääni.

2. Pystyn huolehtimaan koulun-käynnistäni ja harrastuksistani.

3. Onko sinulla joku tärkeä ihminen, joka kuuntelee sinua ja jolle voit kertoa asioita?

4. Onko sinulla turvallinen olo?

5. Minulla on haaveita ja unelmia.

Vaikuttavuutta selvitetään myös 0–3-vuotiailta. Vastaajana on tällöin vanhempi, joka miettii asiaa omasta ja lapsen näkökulmasta aikuisille suunnattujen kysymysten pohjalta.

Vaikuttavuus esiin –mittari on järjestökentässä ainutlaatuinen, ja vaikka työ on vasta alussa, ovat tulokset jo nyt lupaavia avun merkityksestä. Kysymyksiä laadittaessa on huomioitu myös saavutettavuus. Siksi jokaisen ikäryhmän kysymykset on käännetty 11 eri kielelle.