Miksi uudet ja uudet sukupolvet kohtelevat toisiaan väkivaltaisesti? Miksi siitä ei jo päästä? Turvakodeissa pitkään työskennelleen Timo Rytkösen mielestä ensimmäinen askel on tarjota apua aktiivisesti.  

− Julkisuudessa on hyvä puhua siitä, mikä on väkivaltaa ja mikä ei. Ihmisten on hyvä kuulla, millainen käytös ei ole normaalia. Vastapainoksi on myös puhuttava esimerkiksi toisen huomioimisesta, sanoo Timo Rytkönen.

Timo Rytkönen suosikkipaikassaan jalkapallokatsomossa.

Tämä siksi, että jonkun kokemukseen väkivallasta voi liittyä paljon häpeää ja väkivallasta voi olla vaikea puhua. Toinen tarvitsee vahvistusta ja rohkaisua, jos ajattelee, ettei oma kokemus ole kovin vakava.

Myös hankkeissa ja terapia-vastaanotolla työskennellyt Rytkönen on huomannut, että samalla tavalla kuin väkivallalla on perheissä taipumus jämähtää niiden sisäiseksi salaisuudeksi, väkivalta voi palveluissa jäädä katveeseen. Auttajat voivat ajatella, että väkivaltaa voivat hoitaa vain siihen erikoistuneet ihmiset. Siksi Rytkösellä onkin sosiaali- ja terveyspalveluille selkeä toive.

Työntekijälle helpotus

− Ihmisiltä on kysyttävä kaikkialla, missä perheitä kohdataan, miten turvalliseksi he tuntevat olonsa läheistensä kanssa. Jos jokin tuottaa turvattomuutta, yhdessä voidaan miettiä, mitä sille voisi tehdä.

Osa turvattomuudesta ei ehkä liity väkivaltaan, osa voi liittyä. Puhe lähtee kuitenkin paremmin liikkeelle, kun se alkaa turvallisuudesta.

− Palveluissa asenne voi olla se, että ensin hoidetaan tämä alkoholiongelma ja sitten vasta väkivalta. Organisaatio on voinut määritelläkin, ettei se hoida väkivalta-asioita, kuvaa Timo Rytkönen.

− Joskus väkivaltaa myös pidetään vain yksilön ongelmana, vaikka se liittyy aina koko perheeseen.

Ihmisten kokemusten kysyminen ja niiden kuuleminen on alku, yhdessä asiakkaiden kanssa voidaan sitten pohtia jatkoa. Pääasia on koko palvelujärjestelmän aktiivisuus ja tietoisuus väkivallasta.

Elokuun lopussa Nastolassa Väkivaltafoorumissa Timo Rytkönen kertoo, millaisiin keskusteluihin päijäthämäläiset työntekijät ovat perheiden kanssa päässeet. Kun työntekijä on kysynyt turvallisuuden kokemuksesta, ihmiset ovat vastanneet kertomalla arjestaan. Uusi tapa toimia on ollut työntekijöille helpotus.

teksti: Essi Lehtinen, kuva: Timo Rytkösen omat kuvat ja Jne Valokuvaus / Shutterstock