Pidä kiinni® -ensikodissa kuntoutumassa oleva äiti käy kahden kuukauden ikäisen vauvansa kanssa neuvolassa. Ensimmäinen kerta vauvan kanssa kahdestaan kaupungilla. Ensimmäinen kerta kaupungilla selvinpäin.

Äiti on rohkea, hän on pyytänyt apua ja päässyt ajoissa riittävän tiiviin hoidon piiriin. Vauva on onnekas, hän on saanut kasvaa ja kehittyä äidin kohdussa ilman päivittäistä huumeannosta ja äiti on ajatellut häntä jo elämän alkumetreiltä. Vauva on syntynyt terveenä. Vauva tietää olevansa äidille tärkeä, vauvalla on hyvä olla.

Ensikodilla toinen vauva aivastelee. Vauva on jäykkä ja syöminen on haasteellista, koska vauvalla on nielemisvaikeuksia. Vauvan itku on kimeää ja hän katsoo tyhjin silmin kaukaisuuteen. Äiti on käyttänyt päihteitä raskauden loppumetreille. Vauva tuntuu äidistä vieraalta, äiti tuntee syyllisyyttä ja siksi vauvaa on vaikea pitää lähellä. Ensikodin työntekijänä annan vauvalle korvaavaa hoivaa ja viestin, että hän on arvokas ja rakastettava. Äiti ei siihen vielä pysty.

Nämä vauvat ovat etuoikeutettuja, heidän perheensä on saanut apua ja heillä on mahdollisuus saada elää perheenä omien biologisten vanhempiensa kanssa. Tämän on turvannut heidän kotikuntansa myöntämällä maksusitoumuksen Pidä kiinni® -kuntoutukseen.

Oikea-aikainen apu on lapsen oikeus

Ensi- ja turvakotienliiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikodit ja avopalveluyksiköt ovat auttaneet vakavasti päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuntoutuksessa yhdistyy päihdekuntoutus ja vanhemmuuden tuki. Noin 3000 vauvaa on tänä aikana saanut terveen alun elämäänsä. Päihdekäytön ei tarvitse määrittää vanhempia lopun elämäänsä, vaan ensikodissa alkanut muutostyö kantaa pitkälle.

Kuva: Katri Kvick.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksesta neuvotellaan kuitenkin vuosittain. Toimintaa rahoitetaan valtion toiminta-avustuksella, sekä kuntatuotoilla. Valtion avustusten osuus on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. Kuntien tiukka taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että perheitä pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään kuntien omien toimintojen, yleensä avopalvelujen piirissä. Päihdehoitoon sekä vanhemmuuden tukeen erikoistuneeseen ensikotiin perheet ohjataan vasta, kun vahinkoja on jo tapahtunut.

”Syntyvän lapsen kannalta on ensiarvoista, että äiti on pystynyt valmistautumaan vauvan syntymään ja luonut suhdetta lapseen jo raskausaikana.”

Viimeisien vuosien aikana ensikotiin ohjautuvien perheiden ongelmat ovat moninaistuneet ja usein hoitoon tullaan vasta vauvan synnyttyä. Syntyvän lapsen kannalta olisi kuitenkin ensiarvoista, että äiti on valmistautunut vauvan syntymään ja luonut suhdetta lapseensa jo raskausaikana.  Päihteetön raskausaika vapauttaa äidin mielestä tilaa vauvalle ja kiintymyssuhteen syntymiselle, mikä on merkityksellistä vauvan perusluottamuksen syntymisen kannalta. Pelkkä päihdekuntoutus ei riitä turvaamaan vauvan hyvää.

Mitä varhaisemmassa raskauden vaiheessa äideille mahdollistetaan tiivis kuntoutus ja tuki, sitä paremmat mahdollisuudet tulevalla lapsella on saada turvallinen ja terve alku elämälle. Äidin päihteiden käyttö on aina riski sikiön kehitykselle. Kokemukseni mukaan jokainen päihteitä käyttänyt äiti haluaisi omalle lapselleen hyvää. Päihderiippuvuus kuitenkin vääristää vanhemman ajatusmaailmaa ja lapsen hyvän tavoittaminen voi päihtyneenä jäädä taka-alalle.

Poliittista päätöksentekoa vai ihmisarvon kunnioittamista

Raskausaikana avun vastaanottaminen on äidin valinnan varassa. Sikiön vahingoittaminen päihteillä ei lain mukaan ole laitonta. Äidin kohdussa sikiöllä ei ole oikeuksia, sillä sikiöstä tulee lain mukaan henkilö vasta syntymähetkellä (HE 156/2008). Vanhempien valintoihin vaikuttaa merkittävästi se, miten he tulevat kohdatuksi eri palveluissa. Arvokkaasti ja kunnioittavasti kohdatuksi tullut päihdeongelmainen vanhempi ottaa todennäköisemmin tarjotun avun vastaan ja uskaltaa kertoa todellisen tilanteensa. Huono kokemus kohtaamisista viranomaisverkostoissa voi estää avun hakemisen.

Millaisen viestin päättäjät haluavat antaa näille lapsille ja heidän vanhemmilleen? Millaiset arvot ohjaavat rahoituspäätöksiä tekeviä kansanedustajia näitä ratkaisuja tehtäessä? Mikä on pienen ihmisenalun ihmisarvo? Sosiaalihuoltolain (24.3§) mukaan raskaana olevalla on subjektiivinen oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Päihdeongelmasta toipuminen vaatii pitkän ja intensiivisen kuntoutumisen. Riippuvuus on neurobiologinen sairaus ja on tutkittu, että pysyviä muutoksia alkaa tapahtua vasta noin puolen vuoden päihteettömyyden ja kuntoutumisen jälkeen.

”Millaisen viestin päättäjät haluavat antaa näille lapsille ja heidän vanhemmilleen? Millaiset arvot ohjaavat rahoituspäätöksiä tekeviä kansanedustajia näitä ratkaisuja tehtäessä? Mikä on pienen ihmisenalun ihmisarvo?”

Kuva: Katri Kvick.

Vauva tarvitsee turvallisen ja rakastavan päihteettömän vanhemman ja päihteettömän raskausajan sekä riittävän pitkän tuen yhteisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kuntien tarjoamat maksusitoumukset kuntoutukselle ovat lyhentyneet merkittävästi. Huolestuttava ilmiö on, että raskaana oleville päihdeongelmaisille äideille kuntoutusta luvataan maksaa vasta vauvan synnyttyä. Näin on, vaikka tiedetään äidin päihteiden käytön olevan suurin ennaltaehkäistävissä oleva vaara, jonka sikiö voi kohdata.

Vakavasti päihdeongelmaiselle äidille hoito on korjaavaa, mutta syntymättömän vauvan näkökulmasta kyse on ennaltaehkäisevästä tervettä kasvua kehitystä turvaavasta palvelusta. Päihteiden lapsille aiheuttamat vauriot ovat hyvin moninaisia. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä tuo kunnille arvokkaan lisäresurssin hoitojärjestelmän saamana valtionavustuksena. Valtion tuki kattaa vakavasti päihdeongelmaisten vauvaperheiden kuntoutuksen kustannuksista merkittävän osuuden. Kuntien tulee kuitenkin osallistua omilla maksusitoumuksillaan kuntoutuksen mahdollistamiseen. Jos vanhempaa ei kuntouteta yhdessä vauvan kanssa, niin usein päädytään huostaanottoon. Vanhempien päihteiden käyttö on yksi yleisimmistä syistä pienten lasten huostaanottoihin ja vuosittain noin 3600-6000 sikiövauvaa on vakavassa vaarassa vaurioitua äitien päihteiden käytön seurauksena. Pysyvän rahoituksen järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää ja säästää myös yhteiskunnan varoja, kun huostaanotoilta ja päihdehaitoilta vältytään.

Pidä kiinni -ensikodin erityistyöntekijänä tuen näiden lasten ja heidän vanhempiensa kuntoutumista päivittäin. Muutos edellyttää äidin toiminnan, asenteiden ja arvomaailman muuttumista oman itsen ja vauvan parhaaksi. Pidän jokaista perhettä arvokkaana ja koen, että jokaisen perheen tarinalla on merkitystä. Toivon kuntoutuksen rahoituksesta päättävien pysähtyvän hetkeksi ja miettivän omaa eettistä vastuutaan  pienten lasten hyvinvoinnin mahdollistajana.

Katri Kvick
erityistyöntekijä, kätilö, preventiivisen hoitotyön opiskelija Itä-Suomen yliopistossa

Katso myös:
Andersson M., Hyytinen R & Kuorelahti M. 2008. Vauvan parhaaksi -kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Ensi- ja turvakotienliiton julkaisu.
Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Työryhmän raportti.

Hyvästä kohtelusta tulee tsemppi. Enska 2/2018

Kysely kuntoutujille: Ei tee mieli hakea apua uudelleen. Enska 9.5.2018