Raskausaikana saatu apu osuu kohtaan, jossa äiti on sille vastaanottavainen. Roosa käsitteli synnytyspelkoaan ja sai ihmisiä ympärilleen uudella paikkakunnalla. Aada on kotiutumassa poikansa kanssa ensikodista, eikä ole retkahtanut huumeisiin. Molemmat ovat valmiita huolehtimaan vauvastaan.

Roosa Savolainen, 21, odottaa joulukuun puolivälissä syntyvää koronavauvaa. Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Päiväryhmä Untuvan ansiosta hän on hyvillä mielin.

Vantaalla asunut Roosa tapasi avomiehensä Instagramissa muutama vuosi sitten ja muutti Kotkaan. Elämä keskittyi opiskeluiden ja töiden ympärille. Vaikka Roosa ja hänen puolisonsa ovat nuoria, he ovat toivoneet vauvaa jo jonkin aikaa.
–  Me puhuimme vauvasta heti ensimmäisellä tapaamisella, naureskelee Roosa.

odottava äiti tuulisella rannalla
Nyt on luottavainen fiilis, sanoo esikoistaan odottava Roosa Savolainen. Hän sai päiväryhmän kautta vapaaehtoisen doulan mukaan käynnille synnytyspelkopolilla. Kuva: Johannes Wiehn.

Kun raskaus alkoi, Roosa huomasi olevansa aika yksin. Ei ollut juuri kavereita, joilla jo olisi lapsia. Useimmat kaverit kävivät töissä tai koulussa. Lastina mielessä olivat jo aiemmin koettu keskenmeno ja harjoitteluaikana alkaneet kovat kivut alaselässä ja lonkissa. Sattumalta kaveri, joka myös odottaa ensimmäistä vauvaansa, mainitsi käyvänsä itse päiväryhmässä. Se kuulosti kivalta. Roosa pääsi viiden äidin ryhmään elokuussa oltuaan jo kuukauden verran sairauslomalla.

–  Parasta on ollut vertaistuki ja yhteinen oleminen. Pystyn luomaan kontakteja ja olemaan muihin yhteydessä senkin jälkeen, kun vauva on syntynyt. Me olemme vauvan kanssa oikeutettuja olemaan ryhmässä vielä kevään ajan, sanoo Roosa.
–  Jos olisin kotona pelkästään, niin olisin tosi yksin ja mulla olisi paljon aikaa miettiä pelkoja, raskausajan pelkoja ja synnytyspelkoa. Nyt ryhmä tuo päivään selkeän rytmin ja iltaisinkin jaksaa tehdä kaikkea.

Roosa sanoo myös oppineensa Untuvassa, että vauvasta pitää nauttia sinä lyhyenä aikana, kun vauvan on pieni.
–  Pitää ihastella vauvaa, ei saa olla kiire mihinkään. Voi olla vauvan kanssa, ei kannata ajatella, että pitäisi olla jo jossain muualla.

Raskaus lopetti päihteiden käytön

Aadan vauva on kohta puolivuotias. Perheen kuntoutus on päättymässä ja äiti, isä ja vauva ovat lähdössä ensikodista. Jatkossa tukena ovat käynnit avopalvelussa.

Aada aloitti päihteiden käytön 12-vuotiaana alkoholilla ja pilven poltolla. Amfetamiinia hän kokeili vuotta myöhemmin, sitten lakkaa, alkoholia ja lääkkeitä. 22-vuotiaana Aada on toipumassa yhdeksän vuoden päihderiippuvuudesta.

–  Olin ajatellut, että jos joskus tulen raskaaksi, käyttö loppuu heti. Käyttö olisi oman lapsen pahoinpitelyä, kun toinen ei pysty sanomaan, haluaako käyttää vai ei.

Aadakin oli kokenut keskenmenon, joka oli vielä vahvistanut päätöstä entisestään. Jos uusi raskaus joskus tulisi, Aada tekisi kaikkensa sen puolesta.

”Tehdään  testi”

Aada hakeutui katkolle, kun tiesi saaneensa opiskelupaikan. Takana oli jo yksi kuntoutus ja repsahdus. Katkon aluksi hänelle ehdotettiin raskaustestiä.
–  Sanoin, että tehdään vaan testi, mutta se on negatiivinen.


”Lapsi tarvitsee leikkiä ja oman vanhemman läsnäoloa.”

 


Aada olikin viidennellä viikolla raskaana. Hän lopetti kaikki päihteet saman tien, opetteli säännöllistä päivärytmiä ja säännöllistä syömistä. Kävi tapaamassa päihdetyöntekijää. Katkolta lähti ennakoiva ilmoitus vauvasta lastensuojelulle, joka ehdotti Aadalle ensikotiin menoa. Ajatus ei tuntunut tarpeelliselta.

Syyskuussa pojan isä lähti vankilaan ja Aada jäi yksin.
– Silloin aloin ajatella, että ehkä sitten kuitenkin. Kävin koulua ja viikoittain huumeseuloissa ja kaikki sujui hyvin. Mietin silti, että minun kannaltani voisi olla hyvä, että pääsisin paikkaan, jossa on muita äitejä.
–  En tiennyt, että alkaako mieleni tehdä käyttää, kun vauva on syntynyt.

Aada tuli Pidä kiinni® -ensikotiin noin kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Kun miehellä alkoi toukokuussa koevapaus, hän pääsi perheen luo.

Nyt Aada ajattelee, että Pidä kiinni -ensikodista on ollut eniten hyötyä Luka-pojalle. Yksikössä on puhuttu paljon vuorovaikutuksesta lapsen kanssa ja siitä, miten se ilmenee lapsessa aikuisiällä.
–  Lapsi tarvitsee leikkiä ja oman vanhemman läsnäoloa. Siitähän voi lukea vaikka mistä, mutta vaikutus on ihan toinen, kun se näytetään ja sitä opetellaan.
–  Luka on todella tyytyväinen vauva. Rauhallinen ja helppo tapaus. Osaa ilmoittaa, kun on joku. Tykkää hassutteluista ja on tosi tarkkaavainen, kuvaa Aada.

Perheenä yhdessä

Aada sai ensikodilta kaipaamaansa vertaistukea ja apua vanhemmuuteen. Tärkeää oli, että koko perhe oli yhdessä, kun Lukan isä pääsi mukaan kuntoutukseen. Kaikki on tukenut Aadan oloa ilman päihteitä.

–  Kun poika syntyi, ei ollut tietoakaan, että tekisi mieli lähteä käyttämään. Haluan antaa lapselle parhaan mahdollisen alun.

Aada on ensikodissa ollessa pystynyt myös säästämään rahaa tulevaisuuteen, mikä ei ole koskaan ennen onnistunut.
–  Hyvällä mielellä olemme nyt lähdössä. Tämä kahdeksan kuukautta täällä on hyvä aika ja nyt pitää mennä eteenpäin. Uusiin haasteisiin, että oma päihteetön elämä sitä kautta vahvistuu.

Aadan ja Lukan nimet on vaihdettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. 


Miksi apua tarvitaan juuri raskausaikana?

Juuri ilmestyneen Vauvatyön käsikirja. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa mukaan vanhemmuus alkaa jo raskausaikana. Silloin äidit aivot muovautuvat tavalla, joka on tärkeää vanhemmuudelle. Äidin mielen valmistautuminen vauvan tuloon vaatii aina aikaa ja joskus myös apua.

Vauvan ja vanhemman kiintymyssuhde alkaa syntyä odotusaikana. Vanhempi luo vauvasta mielikuvia, jotka ovat yllättävän pysyviä. Kiintymyssuhde muodostaa perustan lapsen psyykkiselle kehitykselle ja myöhemmille ihmissuhteille.

Raskauden muutokset lisäävät myös mahdollisuutta mielenterveyden häiriöille. ”Jopa joka seitsemäs raskaana oleva nainen kokee odotusaikana tavallisesta poikkeavaa stressiä, kuten päivittäisiä arkielämän merkittäviä huolia tai masennus- ja ahdistusoireita”, kirjoittavat Eeva-Leena Kataja, Saara Nolvi, Linnea Karlsson ja Hasse Karlsson käsikirjassa. Raskausaika voi siis olla erityisen avun tarpeen aikaa, mutta se on myös aikaa, jolloin odottava äiti on hyvin vastaanottavainen avulle ja muutoksille.

Ryhmän tuki auttaa 

Päiväryhmä kokoontuu 2–3 kertaa viikossa puolen vuoden ajan. Ryhmään tullessa vanhemmilla on usein haasteita selviytyä arjesta tai vuorovaikutuksesta vauvan kanssa, mielenterveysongelmia tai taloudellisia haasteita. Yhdeksän kymmenestä vanhemmasta kokee, että ryhmät tukevat heidän vanhemmuuttaan, hyvinvointiaan ja lapsen luottamusta ja turvallisuutta. Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton päiväryhmiin osallistui 165 vanhempaa ja 131 lasta, joista 49 oli alle vuoden vanhoja. Raskaana olevia oli 27.

Kuntoutus turvaa sikiön kehityksen

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä raskausajan kuntoutuksen tavoite on suojata äidin kohdussa kasvavaa vauvaa päihteiltä ja ehkäistä sikiövaurioita. Toinen tavoite on äidin mielen suuntaaminen kohti syntyvää vauvaa, tilan tekeminen vauvalle äidin mieleen. Päihderiippuvaisen elämä on usein ennakoimatonta, ihmissuhteet epävakaita ja arki kaoottista. Kuntoutus auttaa äitiä valmistautumaan arkeen vauvan kanssa.

Vuonna 2019 Pidä kiinni -hoitojärjestelmän seitsemässä ensikodissa oli yhteensä 79 lasta. Raskausaikana kuntoutuksen aloitti 23 äitiä. Äidit ohjautuivat kuntoutukseen yhä myöhäisemmillä raskausviikoilla; suurella osalla synnytys oli jo lähellä. Se näkyi siten, että vauvojen kunto syntymän jälkeen oli huonompi kuin aiemmin. Kuntoutuksen aikana syntyneistä lapsista lähes joka viides kärsi vieroitusoireista, jotka johtuivat äidin raskaudenaikaisesta korvaushoidosta.
Pääsy kuntoutukseen mahdollisimman varhain äidin raskausaikana on äärimmäisen tärkeää, jotta työskentely äidin kanssa voidaan aloittaa ja jotta lapsi syntyy mahdollisimman terveenä.

Teksti: Essi Lehtinen, kuvat: Johannes Wiehn

Lähteet: Vauvatyön käsikirja. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Toim. Tanja Henttonen, Hanna Sellergren ja Taina Ruottinen (2020)
Ensi- ja turvakotien liiton päiväryhmän infograafi
Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -ensikotien asiakasprofiili 2019.