Sote-uudistus avaa järjestöjen osaamiselle mahdollisuuksia

Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta kytkeytyy luonnollisesti monin tavoin uuteen sotejärjestelmään. Pääsihteeri Riitta Särkelä arvioi, että uuteen ollaan valmiita. Muutostyötä on tehty systemaattisesti ja jo pitkään esimerkiksi perhekeskuksissa.

– Jokaisen yhdistyksen pitää rakentaa yhteys omaan hyvinvointialueeseensa. Ja meidän liittona on tietysti pidettävä yllä ajantasaista kuvaa siitä, miltä tilanne näyttää eri puolilla maata.

Pääsihteeri kertoo, että hyvinvointialueiden rakentumistyö etenee eri vaiheissa. Paljon on jo tehty, mutta runsaasti työtä on vielä edessäkin.

– Kaikilla hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan strategiatyötä, valmistellaan henkilöstön siirtoa ja talousarvioita. Kahdeksalla hyvinvointialueella strategiat on jo hyväksytty.

Velvoite yhteistyöhön

Muutostilanteissa palveluiden säilyminen herättää usein kysymysmerkkejä. Riitta Särkelän mukaan suurin tavoite varmasti on järjestämisvastuun turvallinen siirtymä. Todennäköisesti palveluverkossa ei tapahdu vuonna
2023 juurikaan muutoksia, vaikka rahat ovat tiukalla.

– Nyt tähdätään siihen, että ensi vuoden alusta ihmiset pääsevät palveluihin, työntekijät tietävät oman paikkansa ja saavat palkkansa, hän kiteyttää.

Särkelä on tyytyväinen siitä, että lainsäädäntöön on saatu kirjattua hyvinvointialueille velvoite toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa.

– Järjestöyhteistyölle on syntymässä lukuisia erilaisia yhteistyörakenteita.

Voi olla esimerkiksi järjestöneuvostoja tai järjestöneuvottelukuntia. Osa hyvinvointialueita puolestaan perustaa järjestöjen ja yritysten yhteisen yhteistyöelimen.

– Sekin on hyvä asia, mutta silloinhan puhutaan palveluista. Me taas haluamme, että käsiteltäisiin koko järjestöjen toimintakenttää. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, matalan kynnyksen auttamista ja sitä muuta aluetta, joka jää helposti piiloon.

Rohkeasti eteenpäin

Riitta Särkelän mukaan olisi ihanteellista, jos hyvinvointialueella toimisi järjestöneuvosto ja sitten vielä oma yhteistyöelin yksityisille palveluntuottajille.

– Tuossa jälkimmäisessä olisi mukana palveluita tuottavia järjestöjä ja yrityksiä.

Järjestöavustuksista huolehdittava

Hyvinvointialueiden velvoitteena on jatkossa huolehtia myös järjestöavustuksista.

– Oleellista on se, että jokaisen hyvinvointialueen talousarvioista tulee löytyä järjestöavustukset, pääsihteeri alleviivaa.

Tärkeä rahoituslähde järjestöille on myös Stea. Samaan kohteeseen on Stea-rahoituksen lisäksi voinut tulla esimerkiksi kunnan toimintaavustusta.

– On äärimmäisen tärkeää, että kaikki ne asiat, jotka on tehty kumppanuudessa säilyvät. Jos hyvinvointialueen avustus tipahtaisi pois, niin sehän romuttaisi koko toiminnan.

Yhteistoimin parempia palveluita

Pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten kannalta ilmapiiri soteuudistusta koskien on positiivinen, vaikka huolenaiheitakin on.

– Tämä asia on ollut pinnalla jo pitkään, ja koko ajan on käyty keskustelua mahdollisuuksista ja uhista. Olemme koittaneet kääntää katsetta määrätietoisesti sinne mahdollisuuksien puolelle.

Lukuisissa käydyissä keskusteluissa on pyritty hahmottamaan yhteistä tilannekuvaa. Tärkeää on se, että jatkossakin osataan kertoa myös uusille yhteistyökumppaneille juuri siitä omasta erityisosaamisesta.

– Kyseessä on vähän kuin hissipuhe. Mitä meidän yhdistyksellämme tai liitollamme on tarjota? Ja mikä ylipäätään on se oma profiilimme, joka erottaa meidät muista?

Pääsihteeri muistuttaa, että pian toteutuva sote-uudistus on kaikille osapuolille suuri mahdollisuus. Nyt on oiva paikka tehdä asioita toisin kuin ennen.

– Meillä on nyt tilaisuus rakentaa yhteistoimin ihmisille parempia palveluita ja sitä kautta vähentää kustannuksia.

Kaikkea ei voi muuttaa kerralla

Olennaista on myös se, että löytyy uskallusta tarkastella ja tehdä asioita uudella tavalla. Hyvinvointialue on selvästi isompi yksikkö kuin kunta.

– On pystyttävä tekemään strategisia valintoja siitä, mihin tartutaan ensimmäisenä. Kaikkeahan ei voi kerralla muuttaa.

Uudenlainen sote-rakenne tarjoaa mahdollisuuksia myös innovaatioille. Särkelän mukaan niitä voisi olla mahdollista kehittää esimerkiksi taloudellisten kysymysten ympärille.

– Lapsiperheköyhyys on nopeasti kasvava ongelma. Siihen tarttumiseen olemme kehittäneet liitossa uusia työmenetelmiä. Esimerkiksi tällä alueella voisimme kehittää hyvinvointialueilla yhdessä uutta perheiden selviytymiseksi.

Riitta Särkelä kannustaa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiä olemaanylpeitä siitä monipuolisesta osaamisesta, jota niillä on.

– Nyt osaamiselle on kysyntää, ja sitä kannattaa viedä rohkeasti eteenpäin. Viestimme on, että ihmiset ja hyvinvointialueet eivät pärjää ilman meitä ja muita sote-järjestöjä.