Useimmat turvakodista apua hakevat asioivat suomeksi*. Silti maahanmuuttajiakin hakeutuu turvakoteihin entistä enemmän. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 13 turvakotia, joiden henkilökuntaa muuttuva tilanne haastaa monella tavalla.

– Meidän turvakodissamme on jo pitkään ollut romaneja ja viime vuosina enenevässä määrin myös muslimeita, kertoo Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n ikäihmisten palveluiden johtaja Anumari Joenperä.  Hän haastatteli lopputyötään varten kahdeksaa Tampereen turvakodin työntekijää asiakkaan uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamista turvakotityössä.

– Halusin selvittää, miten turvakodin asiakkaan vakaumus tai etninen tausta näkyy konkreettisesti työntekijöiden arjessa, kertoo Joenperä.

Tampereen turvakodin työntekijät ovat haastatteluiden mukaan hyvin tietoisia eri kulttuurien pukeutumissäännöistä, ruokailutottumuksista ja sisäisistä käyttäytymissäännöistä ja ottavat ne huomioon.

– Toki talossamme on myös yhteisesti sovitut pelisäännöt. Esimerkiksi Lähi-idän maissa usein ajatellaan, että kasvatusvastuu kuuluu yhteisesti kaikille äideille. Meillä taas lähdetään siitä, että jokainen äiti huolehtii omasta lapsestaan.

Asiat selviävät kysymällä

Muslimiasiakkaan mahdollinen uskonnollisuus ei useimmiten näy turvakodin yleisissä tiloissa. Rukoushetkiä saa luonnollisesti vapaasti viettää omassa huoneessa.

− Rukoushetkeä ei keskeytetä, jos vaikka joku työntekijämme osuu paikalle sen aikana. Hän poistuu hienotunteisesti ja palaa huoneeseen myöhemmin, Joenperä kertoo

Kun yksikköön tulee miespuolinen henkilö, siitä pyritään ilmoittamaan etukäteen naispuolisille muslimiasiakkaille.

– He pystyvät silloin halutessaan laittamaan huivin päähänsä.

Ruokavalioon liittyvät rajoitteet ja erityiset toiveet kysytään turvakotiin saapuvalta jo tulohaastattelussa.

− Mikäli turvakodin suomalainen ruoka tuntuu hyvin oudolta, niin muslimiasiakkaamme voivat halutessaan valmistaa itse ruokansa. He saavat tällöin aterian hintaa vastaavan ruokarahan.

Ideat käyttöön

Anumari Joenperän tekemissä haastatteluissa korostui erityisesti yksi näkökulma.

– Turvakodin asiakasta ei tule ensisijaisesti nähdä oman etnisen ryhmänsä edustajana, vaan hän on yksilö omine luonteenpiirteineen ja tapoineen.

Joenperän haastatteluiden tuloksia on päästy jo hyödyntämään Tampereen turvakodin arjessa. Niiden pohjalle rakennettiin yksikön toukokuinen kehittämispäivä.

– Päivän aikana totesimme, että monia asioita meillä jo huomioidaan, mutta joissakin asioissa voimme petratakin. Kehittämispäivässä ideoimme jo monta uutta tapaa kohdata paremmin asiakkaita.

Ne olivat hyvin käytännönläheisiä. Tampereen turvakotiin ostetaan esimerkiksi kompassi.

– Muslimit voivat siitä tarkistaa rukoussuunnan Mekkaa kohti. Olemme myös hankkimassa asukkaitamme varten ruuanlaittoa helpottavia välineitä.

Uskalletaanko väkivallasta puhua?

Rovaniemen kaupungin sosiaalityöntekijänä työskentelevä Taru Vitikka teki pro gradu -työnsä eriarvoisuutta aiheuttavien risteävien tekijöiden huomioimisesta maahanmuuttajanaisten kanssa tehtävässä turvakotityössä.

Itsekin turvakodissa aikaisemmin työskennellyt Vitikka haastatteli seitsemää työntekijää neljässä eri eteläsuomalaisessa turvakodissa.

– Halusin selvittää, palveleeko Suomessa ja muualla länsimaissa tehtävä väkivaltatyö sellaisenaan erilaisista kulttuureista tulevia naisia.

Maahanmuuttajanaisten elämässä voivat vaikuttaa yhtäaikaisesti monet syrjintää aiheuttavat tekijät. Niitä ovat muun muassa sukupuoli, etnisyys ja maahanmuuttajastatus.

− Länsimaiset toimintatavat eivät välttämättä istu sellaisenaan erilaisesta yhteiskunnasta tulevan auttamiseen. On aivan erilaista tukea esimerkiksi Irakin maaseudulta tulevaa naista, kuin suomalaiseen keskiluokkaan kuuluvaa.

Haastatteluissa kävi ilmi, että maahanmuuttajanaiset eivät välttämättä uskaltaneet puhua väkivallasta tai tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä.

– Niiden pelättiin vaikeuttavan omaa, lapsen tai puolison maahan jäämistä.

Keskitytään vain väkivaltatyöhön?

Taru Vitikan haastatteluissa vastaajien mielipiteet jakaantuivat erityisesti yhden kysymyksen kohdalla. Onko turvakodin työntekijöiden tehtävä kertoa maahanmuuttajataustaisille asiakkaille Suomen yhteiskunnan perusasioista?

– Turvakotiin voi tulla naisia, joille pitää avata pankkitili ja opastaa, miten asuntoa haetaan. Oma kokonaisuutensa on sitten hankala maahanmuuttobyrokratia.

Toisen koulukunnan mukaan turvakodin ammattilaisten resursseja menee tällaisessa perusopastuksessa hukkaan. He eivät silloin pääse keskittymään varsinaiseen asiaan: väkivaltatyöhön.

Vitikka itse uskoo siihen, että turvakodeissa pystytään kyllä ottamaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti haltuun.

– Jos mietitään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa laajemmin, niin tavoite on se, että nainen omilla päätöksillään ja kyvyillään pystyisi tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä. Minusta tässä ei onnistuta, ennen kuin on lähdetty liikkeelle aivan perusasioista.

Osaamista etenkin suurissa kaupungeissa

Joissakin turvakodeissa on työskennellyt myös maahanmuuttajataustaisia vapaaehtoisia. Vitikan mielestä tämä on erinomainen asia.

– He tuovat mukanaan uudenlaista kielellistä ja kulttuurista osaamista. Omaa kieltä puhuva henkilö voi olla myös asiakkaalle tärkeä voimavara, heitähän yhdistää sama tunnekieli.

Tutkimuksensa ja käytännön havaintojen perusteella Taru Vitikka on vakuuttunut siitä, että turvakodeissa osataan jo nykyään toimia maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa varsin hyvin.

− Näin on etenkin niissä kaupungeissa, joissa asuu enemmän maahanmuuttajia. Kyseisillä paikkakunnilla on myös enemmän maahanmuuttajapalveluita, jonne asiakkaan voi tarvittaessa ohjata.

Pienemmissä kaupungeissa tilanne voi olla toisenlainen.

–Turvakodeissa asiat ehkä sujuvatkin, mutta entä jos asiakas tarvitsee muuta tukea, esimerkiksi perheneuvolasta. Niissä ei välttämättä ole käytössä tulkkausmahdollisuutta. Tämä asia pitäisi saada korjattua.

* Aikuisista 80 prosentin asiointikieli on suomi. Lähde: Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön tilasto 2016, turvakoteja oli silloin 11.

Taru Vitikka: Monikulttuurista väkivaltatyötä tekemässä – Intersektionaalisten tekijöiden huomioiminen maahanmuuttajanaisten parissa tehtävässä turvakotityössä.

Anumari Joenperä: Asiakkaan vakaumuksen kunnioittaminen turvakotityössä: henkilökunnan näkökulma

Teksti: Vesa Keinonen, kuva: Shutterstock.