On helpottavaa, kun sota voi unohtua mielestä edes yhdeksi viikonlopuksi. Seitsemälle Ukrainasta paenneelle lapsiperheelle tarjoutui lokakuun lopulla tilaisuus viettää virkistysviikonloppu Ensi- ja turvakotien liiton Koulutuskeskus Sopukassa.

Perheet virkistysleirille tulivat Ukrainalaisten Apukeskuksen kautta. Viikonlopulla haluttiin tuottaa perheille iloa erittäin kuormittavassa elämäntilanteessa, jossa huoli kotimaasta ja kotimaahan jääneistä läheisistä on suuri.

Ensi- ja turvakotien liiton vaativan vauvatyön ja Pienperheyhdistyksen yhteistyöllä järjestämä viikonloppu oli mahdollista toteuttaa LähiTapiolan lahjoitusvaroilla.

Normaali arkielämä tavoitteena

Mariupolista kotoisin oleva Bazaievin perhe nautti suuresti Sopukan virkistysviikonlopusta. Isä-Iliaksen ja äiti-Marian lisäksi perheeseen kuuluu kolmevuotias Olivia.

– Leiri kauniissa luonnossa oli upea asia. Ympärillä oli paljon kivoja ihmisiä ja koko viikonlopun oli mukavaa ohjelmaa, Maria sanoo. Sopukan leiri tarjosi perheelle kaivatun hengähdystauon arjesta, jota vietetään Riihimäellä 40 neliön asunnossa aika ahtaasti yhdessä toisen ukrainalaisperheen kanssa.

– Ykköstoiveemme olisi saada oma asunto, koska Olivia tarvitsee rauhaa. Tyttö nukkuu huonosti ja menee pöydän alle piiloon, jos kuulee kovia ääniä. Kysyn perheeltä heidän jatkosuunnitelmiaan.

Ukrainalaisten mukaan sellaisia on vaikea tehdä, koska sota edelleen jatkuu.

– Suomessa haluaisimme myös päästä töihin. Kaipaamme aivan normaalia arkielämää ja haluamme myös antaa takaisin maallenne, joka on auttanut meitä paljon, Ilias kiittää.

Hetken hengähdystauko tuli tarpeeseen niin lapsille kuin aikuisille.

Jalkapallo lievitti pojan stressiä

Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Julija Koviarova on tullut Suomeen maaliskuun alkupuolella. Hän asuu Espoon Leppävaarassa yhdessä äitinsä ja kahden lapsensa kanssa.

Perheenäiti kehuu kovasti Sopukkaa ja leiriä. Se antoi mahdollisuuden päästä pois normaalitilasta, jossa on monenlaisia stressitekijöitä.

– Erityisen nautinnollista oli päästä yksin saunaan sekä perjantaina että lauantaina, kun tiesi että lapset ovat hyvässä hoidossa.

Koviarova kertoo, että perheen vanhemmalla lapsella on jo pitempään ollut vaikeaa.

– Parisuhteemme ei ollut hyvässä mallissa, ja helmikuussa alkoi vielä sotakin.

Matvei-poika on reagoinut tähän kaikkeen itkemällä ja olemalla levoton. Tämä käytös jatkui Suomessakin. Apua löytyi hyvästä harrastuksesta. HJK tarjosi loppukeväällä pojalle mahdollisuuden päästä pelaamaan säännöllisesti junnufutista.

– Se auttoi paljon Matveita. Hän voikin nyt selvästi paremmin. Mielelle lepoa vaikeista asioista.

Ensi- ja turvakotien liiton vaativan vauvatyön asiantuntija Niina Neuvonen
kertoo, että virkistysviikonlopulla haluttiin antaa vanhempien mielelle edes hetkeksi lepoa vaikeista asioista.

– Lapsilla oli Sopukassa mahdollisuus leikkiä ja olla vain lapsia. Vanhemmat taas saivat olla yhdessä muiden aikuisten kanssa, jotka ymmärtävät oman kokemuksensa kautta, missä tilanteessa toiset elävät.

Neuvosen mukaan leirin aikana ilmeni tarvetta pohtia oman lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita.

– Luottamuksellisilla keskusteluilla ohjaajien kanssa pyrittiin antamaan vahvistusta ja varmuutta omaan vanhemmuuteen.

Ensi- ja turvakotien liitto tukee kaikenlaisia monikulttuurisia perheitä, ei vain ukrainalaisia. Esimerkiksi vuosina 2012–2018 liitossa toimi Lapsiperhe
turvapaikanhakijana -projekti.

Osallistujaperheiden viikonlopusta antamaa palautetta:

Se oli unohtumaton. Minusta tuntui paremmalta, koska ihmiset tekivät paljon työtä helpottaakseen ukrainalaisten perheiden tuskaa. Minun lapsi oli tyytyväinen. Kiitos vapaaehtoisille. Minulla 100 % parempi olo. Tämä leiri on parasta mitä meille on tapahtunut sodan alun jälkeen. Kiitos tästä taivaallisesta viikonlopusta ja iloisesta vauvastani. Kiitos kaikille vapaaehtoisille ja Suomelle.