Miehet hakevat usein apua vasta viime hädässä.  Miehen voi olla naista vaikeampi tulkita tilannetta, omaa toimintaansa ja arvioida sitä.  Miehellä avun hakemiseen voi liittyä myös häpeää ja uhkaa.  Miehellä itsellään ja työntekijälläkin voi olla käsitys, että avun hakeminen osoittaa heikkoutta ja huonommuuden tunnustamista.  Mies tarvitsee turvallisen tilanteen, missä kukaan ei syyllistä tai arvostele.

Monesti miehen muutostarpeita määritellään miehen puolesta. Koetaan, että miehet aiheuttavat ongelmia muille.  Miesongelmat yhdistetään usein myös väkivaltaan, päihteisiin, työnarkomaniaan tai poissaolevaan isyyteen. Psyykkiset ongelmat, kuten ahdistus ja masentuneisuus, ovat olennainen osa miesten kriisejä.

Miesten kriisit ovat usein perhesidonnaisia, joten on välttämätöntä kysyä mieheltä, onko hän isä ja selvittää ja turvata hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve (Lastensuojelulaki 2007/417).  Isyys voi olla myös tärkeä motivaatiotekijä pohdittaessa muutoksen tarvetta.