Olemme olleet huolissamme muutamasta tapauksesta, jossa lapsi on päätetty palauttaa Haagin sopimuksen nojalla. Hovioikeuden päätöksen täytäntöönpanossa ei ole kuultu lasta eikä vanhempaa. Lapsi on saatettu erottaa tai pyrkiä erottamaan ainoasta läsnä olevasta vanhemmasta odottamaan palauttamista.
Joskus on olemaassa riski siitä, että lapsi piilotetaan palautuspäätöksen täytäntöönpanon estämiseksi. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin. Edes piilottamisen pelko ei saisi olla syynä erottaa lapsi vanhemmasta ennen kuin toinen vanhempi on tullut häntä hakemaan. Lapsen kuuleminen palautuksen täytöntöönpanon toteuttamisessa on tärkeää. Hän ei ole paketti, jota vanhemmat tai viranomaiset siirtävät paikasta toiseen.
Nyt myös apulaisoikeuskansleri on puuttunut epäselviin ohjeisiin ja ottanut kantaa erään lapsen palauttamisen täytäntöönpanossa tapahtuneisiin virheisiin.
Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa kysyttiin, mitkä ovat käytettävissä olevat toimenpiteet lapsen palauttamismääräystä täytäntöönpantaessa ja mitkä ovat kihlakunnanvoudin ja johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät ja keskinäiset vastuut. He näkivät tehtävänsä ja vastuunsa ristiriitaisesti.
Hovioikeuden tehtyä päätöksen lapsen palauttamisesta toiseen Haagin lapsikaappaussopimuksen valtioon oli lapsi ollut lähes viikon sijoitettuna vastaanottokotiin. Mikään tuomioistuin tai viranomainen ei ollut tehnyt päätöstä sijoittamisesta. Näin ollen päätöksestä ei voitu tehdä valitusta.
Sinänsä lapsen etua ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut loukattu, vaan moite koski viranomaisten toimivallan ja tehtävien kirjaamista ja saattamista lainvoimaisiksi.
Apulaisoikeuskansleri on esittänyt oikeusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle, että he harkitsisivat säädösten ja ohjeiden uudistamista. Toivottavasti silloin määrätään myös lapsen kuulemisesta ja kuuntelemisesta täytäntöönpanon yhteydessä.
(Lähteenä käytetty Edilexiä. Apulaisoikeuskanslerin lausunnon diaarinumero: OKV/1784/1/2017 , antopäivä: 9.5.2019)
Tarja Räisänen
toiminnanjohtaja
(Kuva: Pixabay.com)
