Stressistä säätelyyn 2020-2022

Vanhemman hyvinvointi raskaus- ja pikkuvauva vaiheessa suojaa vauvan terveyttä ja kehitystä.

Raskausaikaan liittyy monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Moni kokee huolta, alakuloisuutta ja lievää stressiä. Suurin osa näistä tunteista on ohimeneviä ja meneillään olevaan muutokseen liittyviä. Pitkittynyttä tai voimakasta stressiä, masennusta tai ahdistusta kokevat vanhemmat tarvitsevat tukea jo raskausaikana. Vanhemman oireilla on todettu yhteyttä lapsen terveyteen, reaktiivisuuteen sekä oppimis- ja säätelytaitoihin. Vauvaikäisenä koettu köyhyys on yksi kehityksellisistä riskitekijöistä.

Stressin taustalla on usein elämäntilanteesta, vanhempien omasta historiassa, terveydentilasta tai esimerkiksi yksinäisyydestä johtuva kuormitus. Raskausaikaiset oireet altistavat synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja ahdistukselle sekä vaikuttavat vauvan stressinsäätely- ja immuunijärjestelmän kehittymiseen. Vanhemman käytössä olevat voimavarat ja säätelykyky suojaavat vauvan kehitystä.

Stressistä säätelyyn – hankkeen tavoitteena on kaventaa eriarvoisuutta vähentämällä vanhempien kokemaa stressiä ja sen vaikutuksia vauvan kehitykseen ja terveyteen.

Hankkeessa kehitetään vauvaa odottaville ja vauvaperheille suunnattua ryhmätyömalli

  • löydetään tapoja hallita stressiä vauva- ja raskausaikana
  • ryhmän tuella vanhemmat saavat uusia menetelmiä toimia kuormittavissa tilanteissa, kuten yksinäisyys tai raskauteen liittyvä huoli tai äkillinen elämänkriisi
  • perheet saavat myös konkreettisia työkaluja perheen talouden hyvään hoitoon

Lisätään perheiden ja ammattilaisten tietoa kuormittavista tekijöistä, niiden vaikutuksista sekä suojaavista tekijöistä

 Lisätään alueellista yhteistyötä järjestämällä tilaisuuksia perheille ja ammattilaisille

Lisätään tietoa vauvaperheköyhyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä kehityksellisenä riskitekijänä

Ensi- ja turvakotien liitto ry, Kokkolan Ensi- ja turvakoti, Kuopion Ensikotiyhdistys ja Lapin Ensi- ja turvakoti toteuttavat hankkeen yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa

Projektipäällikkö Jonna Lehikoinen, p.04578736903,  etunimi.sukunimi@etkl.fi

Turvallisille raiteille 2020-2023

Lähisuhdeväkivalta on useiden tilastojen valossa sukupuolittunut ongelma, jossa naiset kokevat väkivaltaa erityisesti parisuhteissaan ja kotona. 15–74-vuotiaista naisista 4,8 % on kokenut uhkailua tai väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppanin taholta, miehistä 2,5 % (Rikosuhritutkimus). Vastaavasti laajan EU-tutkimuksen (2014) mukaan suomalaisista naisista noin 30 % on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppanin taholta. Rikos- ja pakkokeinotilaston (2017) mukaan lähisuhdeväkivallan uhreista 83,6 % oli naisia, 17,4 % miehiä.

Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus). Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) on Suomelle antamissa suosituksissa Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta kehottanut ottamaan tekijöiden kanssa tehtävässä työssä käyttöön valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt, joiden keskiössä on väkivallan uhrien turvallisuus (artikla 16). Samoin viranomaisia kehotetaan käyttämään kaikki keinot varmistaakseen, että yhtenäiset käytännöt otetaan laajasti käyttöön.

Turvallisille raiteille -hanke linkittyy tähän edistämällä tekijän kanssa tehtävää työtä uhrin turvallisuutta korostaen. Hankkeessa kehitettävällä kuntoutusohjelmalla pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ja uusintarikollisuutta.

Turvallisille raiteille -hankkeessa:

  • Rakennetaan aikaisemmin kehitetyistä ja koetelluista toimintamalleista kuntoutusohjelma, jonka avulla ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta. Ohjelma on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa käyttäneille tai väkivaltarikokseen syyllistyneille sekä omasta käyttäytymisestään huolestuneille henkilöille. Kehitettävässä ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota uhrin, lasten ja läheisten palveluohjauksen sekä riskien arviointiin.
  • Luodaan koulutusohjelma, jolla koulutetaan valtakunnallisesti väkivaltatyön asiantuntijoita hankkeessa kehitetyn kokonaisvaltaisen kuntoutusohjelman toteuttamiseen.
  • Rakennetaan kuntoutusohjelman rinnalle kuntoutumisen etenemistä tukeva ja tuloksia ylläpitävä moniammatillinen verkostotyön malli hankkeen yhteistyöalueille, jotta väkivallan tekijä ja läheiset saavat apua elämäntilanteeseensa muutenkin kuin väkivaltaan liittyen. Verkostoyhteistyössä hyödynnetään Suomessa jo käytössä olevan Marak – työskentelyn hyviä käytäntöjä.
  • Otetaan kuntoutusohjelma käyttöön aluksi kahden hankkeeseen sitoutuneen toteuttajakumppanin toimialueilla Etelä-Savossa sekä Länsi-Uudellamaalla että Varsinais-Suomessa. Yhteistyökumppaneina on laaja verkosto rikosseuraamusalan, Ensi-ja turvakotien liiton jäsenyhteisöjen, väkivaltatyön avainhenkilöverkoston sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden edustajia.
  • Juurrutetaan kuntoutusohjelma em. yhteistyötahojen pysyväksi toimintatavaksi. Osa heistä tulee toimimaan jatkossa kuntoutusohjelman kouluttajina ja tukiresurssina.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti tutkii Turvallisille raiteille-hankkeessa rakennettavan kuntoutusohjelman vaikuttavuutta uusintarikollisuuteen.

 

Kuntoutusohjelman rakenne

 

Toteuttajat ja yhteistyökumppanit:

Ensi- ja turvakotien liitto ry, Lyömätön Linja Espoossa ry ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry toteuttavat hankkeen yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Projektipäällikkö Veli-Matti Toikka p. 050 382 77 78
Ensi- ja turvakotien liitto, Helsinki
etunimi.sukunimi@etkl.fi