Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa. Usein väkivaltana pidetään vain fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä, tukistamista, potkimista. Väkivaltaa voi olla muukin kuin fyysisiä jälkiä jättävä teko. Se voi olla esimerkiksi haukkumista, nimittelyä, tavaroiden hajottamista, kontrollointia, mitätöimistä, uhkailua, seksiin pakottamista tai painostamista, taloudellista kiristämistä. Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, jossa on hengellinen ulottuvuus, esimerkiksi yksilöä painostetaan tai anteeksiantamista käytetään estämään vaikeiden asioiden käsittelyä.

Avun hakemista vaikeuttavat itse väkivalta ja sen vaikutukset. Väkivalta aiheuttaa monenlaista pelkoa. Voi olla pelkoa väkivallan pahenemisesta, viranomaisten toimista, perheen hajoamisesta. Häpeä saa vaikenemaan ja välttelemään. Väkivallan kokija kantaa usein vääristynyttä syyllisyyttä ja väkivallan tekijä keventää omaa syyllisyyden tunnettaan syyllistämällä muita. Väkivalta voi aiheuttaa fyysisiä vammoja, mutta usein henkiset seuraukset ovat vielä pitkäkestoisempia: turtuminen, omanarvon tunteen ja itseluottamuksen heikkeneminen, minäkuvan muuttuminen, ikävien muistojen mieleen tunkeutuminen. Jatkuessaan väkivalta usein pahenee ja pitkittynyt jännitys kehossa ja mielessä aiheuttaa riskin terveydelle.

Väkivallan katkaisuun tarvitaan usein ulkopuolista apua. Ensimmäinen askel on ottaa selvää asioista. Netistä, eri palvelupisteistä ja kirjastosta löytyy tietoa lähisuhdeväkivallasta (https://www.turvakoti.net/site/), auttavista tahoista ja paikallisista palveluista.

Matalan kynnyksen palvelut tarkoittaa, että palveluun tullaan vapaaehtoisesti, se on maksutonta ja sitä voi käyttää myös nimettömänä. Matala kynnys Lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön voi tuntua korkealta, mutta sen ylittäminen voi olla tärkeä askel kohti välivallan loppumista ja siitä selviytymistä.