Sirpa Huotari työskentelee ohjaajana Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Ero lapsiperheessä -työssä. Koulutukseltaan Sirpa on psykiatrinen sairaanhoitaja. Osan työajasta Sirpa käyttää RageStop – Tunteet ja turvallisuus oppimisen perustana -hankkeen parissa.

Sirpan työ Ero lapsiperheessä -työssä on pääsääntöisesti asiakastyötä. Työpäivä kuluu jutellen sellaisten ihmisten kanssa, kenen perheessä vanhemmat pohtivat eroa tai ovat eronneet. Tämä keskustelu voi tapahtua puhelimessa tai chatissa jutellen tai Ero lapsiperheessä -työn toimistolla Oulun keskustassa. Asiakkaaksi voi tulla perheen lapsi, aikuinen tai vaikka kaikki yhdessä. Sirpalle yksi mieluinen tehtävä on vertaisryhmien kokoaminen ja ohjaaminen. ”Samantapaisessa elämäntilanteessa olevilla ihmisillä on paljon annettavaa toisilleen ja samalla työntekijänäkin oppii koko ajan uutta,” Sirpa kertoo.

Sirpaa on aina kiinnostanut se, mitä ihmisten mielessä liikkuu ja miten ihmiset voivat. Nuorena hän ei kuitenkaan miettinyt ammattia, jossa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä tai työ perustuu puhumiselle. ”Pidin itseäni aika ujona ja minua jännitti jutella vieraammissa porukoissa,” Sirpa kertoo. Kiinnostus ihmisiin ja ihmismieleen oli kuitenkin aina olemassa. Vuosien mittaan Sirpa on löytänyt oman roolinsa, miten toisten kanssa ollaan luontevasti. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus löytyi muutaman välivuoden jälkeen ihan vain opinto-oppaita selailemalla.

Ensimmäinen kosketus Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan tapahtuikin opintojen loppuvaiheessa, kun Sirpa ja muu opintoryhmä kävi tutustumiskäynnillä yhdistyksen tiloissa. ”Esittely vakuutti minut siitä, että yhdistyksessä tehdään tärkeää työtä!”. Uudelleen Sirpa pääsi tutustumaan toimintaan työllistämiskurssin aikana, jonka jälkeen hän alkoi saada yhdistykseltä keikkatöitä ensi- tai turvakodin ohjaajana.

Kun Sirpa oli ensimmäisiä kertoja töissä Oulun ensi- ja turvakoti ry:llä vuonna 1997, lähes kaikki yhdistyksen tarjoamat palvelut olivat saman katon alla ja vastuualueita jaettiin työntekijöiden kesken. Sirpan tehtäviin kuului melko varhaisesta vaiheesta alkaen valvottujen tapaamisten järjestäminen lapsille ja heistä erossa asuville vanhemmille. Toimintaan saatiin tukea silloiselta raha-automaattiyhdistykseltä. Tapaamisten järjestäminen tuli lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna 2015. Samoihin aikoihin matalan kynnyksen eroauttamistyöhön tulivat mukaan erovertaiskahvila ja Vanhemman neuvo- ryhmät. ”Enää en voisi edes kuvitella, että minulla olisi yhtä aikaa ensikoti- ja turvakotiasiakkaita, järjestäisin tapaamisia ja ohjaisin ryhmiä.”, toteaa Sirpa, kertoen samalla edellä kerrottujen toimintojen kasvamisesta erillisiksi yksiköiksi.

Sirpan mielestä parasta hänen työssään on työn merkityksellisyys. ”Koen tekeväni merkityksellistä työtä ja että tunnen olevani oikeassa paikassa.” Yhdistyksen arvot menevät yksiin Sirpan omien arvojen kanssa. Sirpa arvostaa sitä, että hänen työssään on riittävästi muuttumattomia ja hyväksi todettuja asioita ja työtapoja ja toisaalta sitä, että on myös mahdollista kehittää uutta.

”Parhainta on saada olla mukana niissä hetkissä, kun asiakkaat kokevat iloa, toivoa, helpotusta ja voimaantumisen tunnetta,” Sirpa kuvailee työn inspiraation hetkiä. Erityisesti Sirpa mainitsee palkitseviksi ne hetket, kun perheenjäsenet löytävät toisensa uudella tavalla ja keskusteluyhteys yksilöiden välillä paranee. Ryhmätyöskentelyssä ryhmäläiset voivat kokea vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kiitellä toisiaan tuesta ja ystävyydestä, joka tuntuu Sirpan mielestä mukavalle. ”Työn tekeminen itsessään inspiroi.”

Sirpa kokee olevansa onnekas, koska työssä ei ole tällä hetkellä hankalia haasteita. Aikataulutus on yksi arjen haaste: ”Miten onnistua olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa eli miten ihmiset löytävät eropalveluihin siinä hetkessä, kun tarvitsevat tukea.” Haasteet onneksi selätetään Sirpan sanoin työtä tekemällä, peruspositiivisella asenteella ja yhteistyöllä, sekä ripauksella hulluutta ja lapsellisuutta.

Tulevaisuudessa Sirpa toivoo, että hän saisi olla mukana kehittämässä verkossa toteutettavia toiminnallisia lasten- ja nuorten erovertaisryhmiä. Uudenlaiseen digimaailmaan siirtymisen myötä etäauttamisen mahdollisuudet ovat avautuneet paremmin, ja ideat virtaavat myös tulevaisuus mielessä.