Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun tarvitaan jatkuvaa työntekijän läsnäoloa lapsen edun mukaisen tapaamisen toteuttamiseksi. Valvonnan peruste tulee käydä selväksi käräjäoikeuden tai lastensuojelun viranomaisen päätöksestä. Valvottu tapaaminen kestää korkeintaan kolme tuntia/kerta.

 

ASIAKKUUDEN ALKAMINEN:

  • päätös valvotuista tapaamisista on tehty käräjäoikeudessa/lastensuojelussa
  • maksusitoumus lastensuojelun viranomaiselta/lastenvalvojalta
  • molempien vanhempien yhteydenotto Tapaamispaikkaan
  • tutustumiskäynnit tapaajavanhemmalle sekä lapselle ja lähivanhemmalle

 

VALVOTUT TAPAAMISET:

  • työntekijä on läsnä samassa tilassa koko tapaamisen ajan
  • toinen työntekijä on saatavilla tarvittaessa
  • tapaamisen aikana tarjotaan välipala
  • valvotut tapaamiset voidaan tarvittaessa järjestää niin, etteivät tapaajavanhempi ja lähivanhempi kohtaa toisiaan (esim.lähestymiskielto)
  • ohjaaja on tarvittaessa tukena lapsen ja vanhemman välisen toimivan vuorovaikutussuhteen kehittymisessä

 

ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN:

  • asiakkuus päättyy, kun päätös valvotuista tapaamisista lakkaa olemasta voimassa tai jos tapaamiset eivät toteudu yhdessä sovitulla tavalla
  • asiakkuus Tapaamispaikassa voi jatkua esimerkiksi tuettuina tapaamisina tai valvottuina vaihtoina (uusi päätös)

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea, huolto- ja tapaamisselvitykset ovat kesken tai vanhempien välillä on luottamuspula. Tuen tarve perustuu joko viranomaisen määrittelyyn tai vanhempien keskinäiseen sopimukseen.

 

ASIAKKUUDEN ALKAMINEN:

  • päätös tuetuista tapaamisista on tehty käräjäoikeudessa/lastensuojelussa
  • maksusitoumus lastensuojelun viranomaiselta/lastenvalvojalta
  • molempien vanhempien yhteydenotto Tapaamispaikkaan
  • tutustumiskäynnit tapaajavanhemmalle sekä lapselle ja lähivanhemmalle

 

TUETUT TAPAAMISET:

  • työntekijä on tarvittaessa saatavilla
  • työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja seuraa tilannetta
  • tapaamisen aikana tarjotaan välipala
  • tuetut tapaamiset voidaan tarvittaessa järjestää niin, etteivät tapaajavanhempi ja lähivanhempi kohtaa toisiaan (esim.lähestymiskielto)
  • ohjaaja on tarvittaessa tukena lapsen ja vanhemman välisen toimivan vuorovaikutussuhteen kehittymisessä

 

ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN:

  • asiakkuus päättyy, kun päätös tuetuista tapaamisista lakkaa olemasta voimassa tai jos tapaamiset eivät toteudu yhdessä sovitulla tavalla
  • asiakkuus Tapaamispaikassa voi jatkua esimerkiksi valvottuina vaihtoina (uusi päätös)

Valvottu vaihto voidaan järjestää, kun vanhempien väliset ristiriidat vaikeuttavat toimivaa vuorovaikutusta tai yhteydenpitoa on rajoitettu esim. lähestymiskiellolla. Tuen tarve perustuu joko viranomaisen määrittelyyn tai vanhempien keskinäiseen sopimukseen.

 

ASIAKKUUDEN ALKAMINEN:

  • päätös valvotuista vaihdoista on tehty käräjäoikeudessa/lastensuojelussa
  • maksusitoumus lastensuojelun viranomaiselta/lastenvalvojalta
  • molempien vanhempien yhteydenotto Tapaamispaikkaan
  • tutustumiskäynnit tapaajavanhemmalle sekä lapselle ja lähivanhemmalle

VALVOTUT VAIHDOT:

  • vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä vanhemmalta toiselle
  • tarvittaessa vaihto voidaan toteuttaa ilman vanhempien välistä kohtaamista
  • tarvittaessa ohjaaja voi tukea toimivaan yhteistyövanhemmuuteen ja siihen, että vaihdot voisivat jatkossa toteutua ilman ulkopuolista tukea

ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN:

  • asiakkuus päättyy, kun päätös valvotuista vaihdoista lakkaa olemasta voimassa tai jos vaihdot eivät toteudu yhdessä sovitulla tavalla

Tapaamispaikka tarjoaa tukikeskusteluja tilanteissa, joissa tuetut/valvotut tapaamiset tai valvotut vaihdot tarvitsevat rinnalle kannattelevaa työtä.
Tukikeskustelujen tavoitteena on:
„„
Vahvistaa yhteistyövanhemmuutta
„„
Tukea lähi- ,tapaaja- tai sijaisvanhemman vanhemmuutta
„„
Tukea perheitä siirtymävaiheissa (esimerkiksi tuetuista tapaamisista kotiin siirryttäessä)
Tukityöskentely aloitetaan aina suunnitellusti ja työskentelyyn haetaan maksusitoumus kunnasta. Palvelu on tuntihinnoiteltu ja tuntimäärästä sovitaan yhdessä asiakkaan ja kunnan viranomaisen kanssa.
Tukikeskustelu voidaan toteuttaa yksilö- , pari- tai perhetapaamisena ja yhden tukikeskustelun kesto on 1 tunti.

Lapsen yksilökeskustelut on tarkoitettu tueksi tilanteisiin, joissa
„„
lasta jännittää tulla tapaamisiin
„„
lapsella on tarve puhua tilanteestaan ulkopuolisen aikuisen kanssa
„„
tapaamiset eivät ole toteutuneet sovitulla tavalla ja asiaa on tarpeen käsitellä lapsen kanssa
siirtymävaiheen tueksi, kun tapaamiset ovat päättymässä Tapaamispaikalla
Työskentelyn tavoitteena on tukea lapsen suhdetta hänestä erossa asuvaan vanhempaan ja auttaa lasta nimeämään ja käsittelemään asiaan liittyviä tunteita.
Yksilökeskustelut aloitetaan aina suunnitellusti ja työskentelyyn haetaan maksusitoumus kunnasta.
Työn aloittamisesta sovitaan aina lapsen sekä lapsen huoltajan kanssa. Palvelu on tuntihinnoiteltu.

Vanhemman neuvo ® -ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmän työskentelyssä keskitytään oman ja yhteisen vanhemmuuden jatkumiseen eron jälkeen. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, ja siihen mahtuu kuudesta kahdeksaan vanhempaa. Puolisot tai entiset puolisot eivät voi osallistua samaan ryhmään. Ryhmä on maksuton.

Neuvokahvila on vapaamuotoinen ja maksuton kohtaamispaikka eronneille, alaikäisten lasten vanhemmille. Toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset, jotka ovat itsekin eron läpikäyneitä vanhempia. Kahvilassa jutellaan eroamiseen sekä lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Kahvilassa jaetaan tietoa myös muista Oulun alueen eropalveluista ja alkavista ryhmistä.

Lastenryhmät. Lastenryhmiä toteutetaan Vanhemman neuvo®-ryhmän rinnalla niille lapsille, joiden vanhempi osallistuu ryhmään. Lastenryhmän teemat ja menetelmät suunnitellaan sen mukaan, minkä ikäisiä lapsia kyseiseen ryhmään osallistuu.

Auttaisiko puhuminen, kun ero askarruttaa mieltä? Tarjoamme mahdollisuutta maksuttomiin, luottamuksellisiin keskusteluihin. Tapaamisiin voi tulla vanhempi yksin, vanhemmat yhdessä, tai vaikkapa koko perhe. Jos sinua huolestuttaa erityisesti lapsen tilanne vanhempien erotessa, voi myös lapsi tulla tapaamaan omaa työntekijää. Lapsen kanssa työskentelyyn kuuluvat myös vanhempien tapaamiset ja työskentelyyn pitää olla molempien vanhempien suostumus.

Lisätietoa ja ajanvaraukset: Sirpa Huotari 040 159 1170 tai sirpa.huotari@oetk.fi

Mieskaveritoiminta on Pienperheyhdistyksen kehittämää vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Kavereina toimivat miehet ovat miehiä, jotka ovat motivoituneita viettämään aikaansa lasten ja nuorten kanssa sekä haluavat tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Kaveruudelle ei ole sääntöjä, vaan jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa. Kaverit tapaavat toisiaan arkisten puuhien, yhteisen harrastuksen tai minkä tahansa yhteisen ajanvieton merkeissä. Miehet ja lapset tapaavat toisiaan keskimäärin 2 – 4 kertaa kuukaudessa.

Mieskaverit ovat eri-ikäisiä, toimivat eri ammateissa ja harrastavat erilaisia asioita. Toimintaa on Uudellamaalla, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Vaasassa, Lahdessa ja Tampereella. Vapaaehtoisia mieskavereita on valtakunnallisessa mieskaveritoiminnassa yli 200.

Mieskaveritoiminta on antoisaa vapaaehtoistoimintaa, josta hyötyvät kaikki. Lapset saavat elämäänsä uutta sisältöä ja näkökulmaa – samoin ne miehet, jotka tarjoavat vapaaehtoisesti lapsikavereilleen aikaansa. Äidit saavat myös hetken omaa aikaa ja vertaiskontakteja.

Mieskaveriksi pääsee mieskaverikurssin kautta. Koulutus kestää noin 15 tuntia. Miesten rikostaustat tarkistetaan koulutuksen aikana oikeusrekisterikeskuksesta.

  • Seuraava mieskaverikoulutus järjestetään syyskuussa 2017. Ilmoittautumisia syksyn kursseille otetaan jo vastaan. Kurssin tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Yksin lastaan kasvattavat äidit voivat hakea lapselleen mieskaveria ottamalla yhteyttä mieskaveriohjaajaan. Äideille kerrotaan toiminnasta joko henkilökohtaisesti tai äitien yhteisinfotilaisuuksissa. Kotikäynnit ovat myös mahdollisia.

 

Kysy lisää toiminnasta:

Raija Lohilahti, mieskaveritoiminnan ohjaaja
oulunmieskaverit(at)oetk.fi
puh. 040 675 0300

Tapaamispaikan tilat, 1 krs.

Puusepänkatu 4
90130 Oulu

Mieskaveritoiminnasta lisää: https://www.mieskaverit.fi

Facebook: Oulun mieskaverit

 

Jokainen meistä kaipaa kaveria.

Ketään ei saa jättää yksin.  Lapsen huostaanotto on kriisi koko perheelle. Kokemus on erityisen rankka, koska huostaanottoa edeltää muu perheen kriisitilanne. Sekä vanhemmat että lapset tarvitsevat apua ja ymmärrystä kriisistä selviämiseen.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä on tarkoitettu vanhemmille, jotka ovat kokeneet lapsensa huostaanoton tai sijoituksen. Ryhmän tavoitteena on vanhemman oman elämän ja selviytymisen tukeminen ja vanhemmuuden vahvistuminen sekä sitä kautta myös lasten hyvinvoinnin lisääntyminen.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä tarjoaa vanhemmille vertaistuen lisäksi tietoa kriisistä prosessina sekä vanhemman että lapsen kannalta, vanhemmuudesta huostaanoton jälkeen ja lastensuojelusta.