Ota väkivalta puheeksi

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteen tunnistamisen jälkeen on erittäin tärkeää ottaa tilanne puheeksi väkivaltaa kokevan tai sitä käyttävän kanssa. Lasten ja nuorten kanssa väkivaltakokemusten käsittelyssä voi hyödyntää Turvakamu-sovellusta, joka toimii hyvänä työskentelyvälineenä ja lisää lapsen tai nuoren turvallisuutta tapaamisten välillä. Jokaisella viranomaisella ja työntekijällä on velvollisuus reagoida väkivaltaan. Väkivallasta kysyminen on jo…

Matalan kynnyksen palvelussa häpeä taittuu

Suomeen tarvitaan kattava matalan kynnyksen palvelujen verkoston väkivaltaa kokeneille. Matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat palveluita, joihin kenen tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen on mahdollisimman helppo hakeutua. Palvelut ovat joustavia: palveluun pääseminen ei edellytä lähetteitä ja ajan voi saada nopeasti. Palveluiden tulee olla saatavilla asuinpaikasta, palvelua tarvitsevan taustasta tai henkilökohtaisesta tilanteesta…

Näkymättömästä näkyväksi – avopalveluista tukea väkivallasta selviämiseen

”Suhteemme oli kestänyt tuskin kahta vuotta, kun olin jo huomaamattani takertunut tuolloisen puolisoni perheen valheiden verkkoon. ”Meidän perheessä ei ole väkivaltaa”, toistuvia vaarallisia tapahtumia vähäteltiin. Jopa vuosikymmeniä jatkunut toimintamalli oli muuttunut perheessä normaaliksi, jota ei uskallettu tai enää edes ymmärretty kyseenalaistaa. Yhtenä vankkana rintamana perhe puolusti omiensa tekoja ja julisti…

Väkivaltaa kokeneiden vertaisten kohtaamisessa jaetaan kokemuksia ja aitoa ymmärrystä

Väkivallan kokeminen rakkaan ihmisen taholta on äärimmäisen satuttavaa ja aiheuttaa usein myös häpeää. Lisäksi väkivallan kokija voi ajatella, ettei kukaan muu koe vastaavaa, ja siten kokea itsensä ulkopuoliseksi. Tämän takia avun hakeminen lähisuhteessa koettuun väkivaltaan tuntuu usein vaikealta. Kuten tiedämme, erityisesti naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa iso ja vakava ongelma….

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valtava ongelma – mitä voit tehdä väkivallan vähenemiseksi?

Lähes joka toinen nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa Suomessa, eikä merkkejä väkivallan vähenemisestä näy. Suomi onkin yksi Euroopan turvattomimmista maista naisille. Miten tämä on mahdollista? Asenteet kuntoon – väkivalta ei ole rakkautta, vaan aina väärin Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on yhteiskunnassamme paljon. Väkivalta ei synny tyhjiössä, vaan jokainen voi vaikuttaa siihen, miten…

Joulurauha ei laskeudu joka kotiin: Apua väkivaltaan saa myös pyhinä

Väkivalta tai sen uhka on läsnä monessa perheessä jouluna. Joka kolmas lapsi joutuu kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistumaan perheväkivallalle kotonaan Suomessa. Apua on saatavilla Ensi- ja turvakotien liiton chateissa sekä turvakodeissa. – Joulurauha ei valitettavasti laskeudu joka kotiin, vaan koti on liian monelle turvaton paikka. Kotona saatetaan sinnitellä väkivallasta tai…

Turvakodista arkeen tukihenkilön kanssa

Turvakodista lähtevä ihminen voi olla niin ahdistunut ja monien arjen vaikeuksien keskellä, että selviäminen tuntuu ylivoimaiselta. Mikkelissä vapaaehtoiset ovat ensimmäisinä kuukausina läsnä ja luovat uskoa asioiden järjestymiseen. Moni turvakodista lähtevä toivoo, että joku toinen ihminen olisi arjessa läsnä. Varsinkin silloin, jos päätös lopettaa väkivaltainen parisuhde on tehty ja edessä on…

Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkien asia

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa hyvin vakava ja sukupuolittunut ilmiö. Naisista joka toinen on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa. Joka vuosi keskimäärin jopa 15 naista kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena. (stat.fi). Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön palvelut auttoivat vuonna 2022 yli 5000 naista saamaan apua lähisuhdeväkivaltaan turvakodeissa sekä avopalveluissa. Lähisuhdeväkivalta jää edelleen pääosin piiloon, eikä tule…

Tue avun hakemisessa

Oman elämän muuttaminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdatessa edellyttää tietoa ja rohkeutta. Ensin on tunnistettava ja tunnustettava väkivalta. Sen jälkeen on mietittävä, mihin haluaa pyrkiä ja miten siihen pääsee. Usein väkivallan kokijalla tai tekijällä on tunne, etteivät hänen omat voimavaransa riitä avun hakemiseen. Väkivallan kokijaa kannattaa muistuttaa, että hän hallitsee itse…

Lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn työkokous 2024

Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa tehtävästä väkivaltatyöstä ja eroauttamisesta. Tämän vuoden työkokouksen teemoina on mm. monikulttuurisuus ja lasten sekä nuorten kanssa tehtävä työ työn tilastot ja mitä se meille kertoo, voimauttava valokuvaus nuoret ja trauma Kenelle? Työkokous on tarkoitettu Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijöille, jotka…