25.–26.8.2021 Webinaari

Tervetuloa Väkivaltatyön foorumiin!

COVID-19-pandemiasta johtuen Väkivaltatyön foorumi järjestään etäyhteyksien välityksellä. Tarkemmista käytännön järjestelyistä sekä osallistumisohjeista tiedotetaan osallistujia lähempänä foorumia.

Väkivaltatyön foorumi kutsuu ammattilaiset koolle pohtimaan ja kuulemaan ajankohtaista tietoa väkivaltaa käyttävien auttamisen näkökulmasta. Foorumiin osallistumalla voit myös samalla kansalaisvaikuttaa.

Tule kuulemaan innostavia puheenvuoroja, uusinta tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia väkivaltaa käyttävien auttamiseen liittyvistä käytännöistä ja hankkeita. Päivien aikana pohditaan mm. miten eri-ikäisiä väkivallan tekijöitä voidaan auttaa aiempaa monipuolisemmin ja tehokkaammin. Foorumin työpajoissa tuodaan näkyväksi erilaisia auttamisen keinoja.

Webinaarissa kuullaan kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, sekä kotimaisia auttamisen ammattilaisia.

Foorumin hinta on 60  euroa.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 20.08.2021. Maksuton peruutus 20.8.2021 asti. Tämän jälkeen peruutetut ilmoittautumiset laskutetaan täysimääräisenä.

Lisätietoa foorumista

Jaana Autto
asiantuntija
perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö
050 303 5132, jaana.autto@etkl.fi

Riina Karjalainen
asiantuntija
perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö
044 097 0790, riina.karjalainen@etkl.fi

 Webinaariin liittyvät tekniset asiat,
Riitta Savolainen, sihteeri
040 700 6533
riitta.savolainen@etkl.fi

Webinaariin liittyvä laskutus
Sari Niemi, taloussihteeri
sari.niemi@etkl.fi
09 4542 4418, 0400 261 727

Ohjelma

Keskiviikko 25.8.2021 

9.30–9.45 Tervetuloa linjoille

Päivien juontajina toimivat Jaana Autto ja Riina Karjalainen, Ensi- ja turvakotien liitto

9.45–10.15 Foorumin avaus
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto

10.15–11.30 Väkivallan tekijöille suunnatut ohjelmat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Juha Holma, professori, psykologian laitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto

11.30–12.15 Lounas

12.15–13.00Ajankohtaista tekijätyössä kansallisella tasolla
Martta October, kehittämispäällikkö, THL; Minna Piispa, neuvotteleva virkamies, OM; Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, ETKL

13.05-13.55 Työpajat 1 

1. Virtuaalitodellisuus apuna väkivallan ehkäisyssä. VR per GENERE -hanke, Juha Holma, Anu Tourunen ja Heli Siltala, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.  Jyväskylän yliopiston psykologian laitos on mukana eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa kehittämässä virtuaalilasi-sovelluksia, joita voi käyttää väkivaltaa tehneiden henkilöiden hoito-ohjelmissa. Lisäksi teemme intervention, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä väkivaltaa nuorten aikuisten seurustelusuhteissa. Väkivallan tekijöille suunnatussa VR-sovelluksessa tekijä asetetaan uhkaavaan tilanteeseen väkivallan kohteen asemaan, pyrkimyksenä lisätä empatiaa ja konkretisoida väkivallan aiheuttamaa pelkoa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tällaisen kokemuksen jälkeen väkivallan tekijät osaavat muun muassa paremmin tunnistaa pelon naisten kasvoilta. Työpajassa esittelemme näitä sovelluksia ja kerromme niihin liittyvästä tutkimuksesta. Hankkeen kotisivut: https://www.vrpergenere.com/fi/

2. Väkivallan tekijästä tukijaksi. Aggredin auttamisorientaatio järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumisen tukemisessa. Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen puheenvuorot. Irina Remes, Jouni Keränen ja Sami Wikholm, Aggredi Pirkanmaa sekä Anne-Mari Andersson,  Aggredi Lahti. Aggredi on kodin ulkopuolisille väkivallan tekijöille kohdennettu psykososiaalinen tuki. Työn tavoitteena on väkivallan väheneminen yksilötasolla. Aggredin tuen keskiössä on kohtaaminen, puolueettomuus, kunnioitus ja luottamus. Työpajassa esitellään Aggredin auttamisorientaatiota teorian ja käytännön kokemuksen vuoropuheluna.

3. Lapsinäkökulmainen riskiarviointi vaativassa erotilanteessa.
Turvassa-hanke: Ulla Mikkola ja Paula Stenroos, Turun ensi- ja turvakoti ry.

Työpajassa esitellään Turvassa-hankkeessa kehitettyä, lapsen näkökulman huomioivaa riskiarviointiin tarkoitettua seulontalomaketta ja keskustellaan osallistujien kanssa:   – miten tämä riskiarviointiväline soveltuisi sinun työhösi ja    miten voidaan työskennellä riskien kanssa ja lisätä lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia.

4. Turvallisuutta parantava työskentely eron jälkeisen vainon ennaltaehkäisyn näkökulmasta.  Salla Kaikkonen, psykologi, Tukikeskus Varjo. Vainoajien kanssa työskentelyä haastaa vainon tunnistamisen vaikeus, sillä tutkimusten mukaan vainoajat harvoin itse tunnistavat käyttäytymisensä olevan vainoamista tai ylipäätään vahingollista, ja näin ollen eivät tuo vainoa esiin puheessaan. Vainon ennaltaehkäisyn näkökulmasta lähisuhdeväkivaltatyö on merkittävässä roolissa, sillä eron jälkeinen vaino on usein jatkumoa parisuhteen aikaiselle väkivallalle ja pakottavalle kontrollille. Kuinka lähisuhdeväkivaltatyössä voidaan tehdä vainoa ennaltaehkäisevää työtä? Entä miten huomioida kolmansien osapuolten turvallisuus erotyössä silloin jos epäilys vainosta herää, mutta asiakas ei itse usko käyttäytymisensä tuottavan turvattomuutta? Pohtiva ja keskusteleva työpaja.

5. Lapsen ja vanhemman turvallisen suhteen rakentaminen, kun vanhempi on kaltoinkohdellut lasta. Perheiden kokemuksia Lasten Kaltoinkohtelun Katkaisu-mallista. Merja Kortelainen, Viola ry. Perheet, joissa lapset ovat riskissä tai joutuvat vanhempiensa kaltoinkohtelemiksi, tarvitsevat tukea löytääkseen omat selviytymiskeinonsa ja lisätäkseen perheen myönteistä vuorovaikutusta sekä turvallisuustaitoja arjessa. Työpajassa esitellään kokemuksia 16 tapaamiskertaa sisältävästä koko perheelle tarkoitetusta interventiosta LKK-mallista. Teemoina ovat mm. turvallisuus, motivointi, turvataidot ja väkivaltatapahtuman selkiyttäminen perheprosessissa.

6. Pahuutta, sairautta vai jotain muuta? – Seksuaaliväkivallan tekijän kohtaaminen. Jukka Aho ja Anne Saarinen, Välitä! Nuorten hanke, Setlementti Tampere ry; Minja Lappalainen ja Ulla Konttila, Seritatyö. Ketkä ovat seksuaaliväkivallan tekijöitä? Mitä tunteita he ammattilaisissa herättävät? Millaista apua he tarvitsevat? Milloin seksuaalikäyttäytyminen tai seksuaalinen kiinnostus aiheuttaa huolta?

7Matka tekijätyön ytimeen, osa 1. Turvallisille Raiteille -hanke, Hanketiimi, Ensi- ja turvakotien liitto. Työpajassa esitellään Turvallisille raiteille -hanketta. Turvallisille raiteille -hanke edistää väkivallan tekijän kanssa tehtävää työtä uhrin turvallisuutta korostaen. Hankkeessa kehitettävällä kuntoutusohjelmalla pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ja uusintarikollisuutta. Työpaja koostuu kahdesta osasta. Mikäli valitset tämän työpajan, osallistuthan molempiin osioihin!

8.  Nuori väkivallan tekijänä. Katri Kyllönen, Ensi- ja turvakotien liitto ja Laura Tetri, Vantaan turvakoti ry. Työpajassa keskustellaan siitä, mikä saa nuorten käyttäytymään väkivaltaisesti sekä siitä, kuinka väkivaltaisesti oireileva nuori olisi hyvä kohdata. Työpajassa on tilaa kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle.

13.55-14.15  Tauko

14.15-15.05 Työpajat 2

1. Kissa pöydälle – lähisuhdeväkivallan havainnointia ja puheeksiottoa sekä motivointia ja ohjausta ilmiön käsittelyyn. Merja Tukiainen-Porokka ja Jarmo Romo ,VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry. Kissa pöydälle on lähisuhdeväkivallan havainnointia ja puheeksi ottoa sekä motivointia ja ohjausta ilmiön käsittelyyn. Kissa pöydälle lähti tarpeesta viritellä ajatusta lähisuhdeväkivallan havainnointiin ja puheeksi ottoon nimenomaan vankiloissa. Tarkoituksena on löytää eri laitoksiin sopiva malli, kuinka valvontahenkilökunta tunnistaa lähisuhdeväkivallan muodot ja tarvittaessa puuttuu siihen joko lähityön merkeissä tai ohjaa sitten edelleen erityishenkilöstölle työskentelyyn. Pohjana käytettiin Violan avainhenkilömallia, joka oli jalkautettu Etelä-Savoon.

2. Kulttuurisensitiivisyyden ja väkivaltatyön vuoropuhelut. Kostas Tassopoulos, Lyömätön Linja Espoossa ry ja Johanna Aapakallio Sopu-työ, Loisto Setlementti ry. Työpajassa käsitellään kunniaan liittyvää väkivaltaa tekijän näkökulmasta,  tekijän kohtaamista ja hänen kanssaan työskentelyä.

3. Nuorten miesten tunnetaidot Vantaan poikateatterissa. Joonas Veijanen, Vantaan poikateatteri. Työpajassa esitellään poikateatterin toimintaa ja samalla tarjoamaan yksinkertaisia harjoitteita, joita myös toiminnassa on käytössä.

4. Poliisin toimintamallit perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Minna Liimatainen, poliisihallitus; Matti Högman ja Katri Rousku, Länsi-Uudenmaan poliisi, Espoo. Työpajassa esitellään poliisin toimintamalleja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa, väkivaltaa käyttäneen ohjausta tukipalveluihin sekä Katkaise väkivalta -toimintamallia.

5. Vaikuttavuuden mittaaminen väkivaltatyössä. Vaikuttavuus esiin -hanke, Nina Forsström, Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty asiakastyön vaikutuksia todentava mittari, joka mahdollistaa asiakkaiden kokeman hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämäntilanteen muutosten näkyväksi tekemisen niin palvelun aikana kuin sen jälkeenkin. Mittarin avulla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Esityksessä kuvataan mittaria, sen käyttökokemuksia ja – mahdollisuuksia, sekä avataan näkökulmia kertyneen tiedon hyödyntämiseen niin asiakkaan, työntekijän kuin johtamisen ja vaikuttamistyön näkökulmasta.

6. Vanhempien päihderiippuvuus ja vauvan kaltoinkohtelun riskit. Maria Muona, Pidä kiinni –ensikoti Helmiina, Helsinki.  Työpajassa pohditaan mm. sikiön ja vauvan kaltoinkohtelun riskitekijöitä, ennusmerkkejä ja oireita, sekä miten  kaltoinkohtelun ennusmerkkeihin reagoidaan ja miten niitä otetaan puheeksi.

7. Matka tekijätyön ytimeen, osa 2. Turvallisille Raiteille -hanke, Ensi- ja turvakotien liitto. Katso työpajan kuvaus työpajoista 1, tämä on työpajan 2. osio.

8. Turvallinen perhe, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä pariskuntien kanssa tehtävästä väkivaltatyöstä. Turvallinen perhe -hanke, Minna Riekkinen ja Juha Metelinen. Turvallinen perhe -toimintamallia on rakennettu Kuopion kriisikeskuksen kehittämishankkeessa. Toimintamallin tarkoitus on saada lähisuhdeväkivalta loppumaan parisuhteessa ja sitä kautta perheessä. Työskentelyn taustalla on maailmalla tutkitut ja vaikuttaviksi osoittautuneet väkivaltatyön toimintamallit (Cooper & Vetere 2005 ja  Stith, McCollum & Rosen 2011)

15.05-15.15 Tauko

15.15 – 16.15 Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy: Enhancing Parental Empathy for Children to Promote Family Safety in Child Physical Abuse Case.
Melissa K. Runyon Ph.D., Licensed Psychologist, PLLC 

16.15 Foorumin 1. päivä päättyy  

Torstai 26.8.2021 

9.00–10.00 Nuorten väkivaltafoorumin terveiset Katriina Nokireki, asiantuntija, Pesäpuu ry

 

10.00–11.00 Impact Outcome Monitoring Toolkit: a process and outcome monitoring tool for perpetrators treatment in Europe.
Berta Vall Castelló,Research and Development Manager, European Network for Work with Perpetrators (WWP EN)

11.00–12.00Lounas 

12.00-12.20 Yhteinen viesti päättäjille Sirkku Mehtola, toiminnanjohtaja, Viola -väkivallasta vapaaksi ry ja Kostas Tassopoulos, väkivaltatyön asiantuntija, Lyömätön Linja Espoossa ry

12.25-13.15 Työpajat 3

1. Väkivallan tekijästä tukijaksi. Aggredin auttamisorientaatio järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumisen tukemisessa. Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen puheenvuorot. Irina Remes, Jouni Keränen ja Sami Wikholm, Aggredi Pirkanmaa sekä Anne-Mari Andersson, Aggredi Lahti. Aggredi on kodin ulkopuolisille väkivallan tekijöille kohdennettu psykososiaalinen tuki. Työn tavoitteena on väkivallan väheneminen yksilötasolla. Aggredin tuen keskiössä on kohtaaminen, puolueettomuus, kunnioitus ja luottamus. Työpajassa esitellään Aggredin auttamisorientaatiota teorian ja käytännön kokemuksen vuoropuheluna.

2. Turvallisuutta parantava työskentely eron jälkeisen vainon ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Salla Kaikkonen, psykologi, Tukikeskus Varjo. Vainoajien kanssa työskentelyä haastaa vainon tunnistamisen vaikeus, sillä tutkimusten mukaan vainoajat harvoin itse tunnistavat käyttäytymisensä olevan vainoamista tai ylipäätään vahingollista, ja näin ollen eivät tuo vainoa esiin puheessaan. Vainon ennaltaehkäisyn näkökulmasta lähisuhdeväkivaltatyö on merkittävässä roolissa, sillä eron jälkeinen vaino on usein jatkumoa parisuhteen aikaiselle väkivallalle ja pakottavalle kontrollille. Kuinka lähisuhdeväkivaltatyössä voidaan tehdä vainoa ennaltaehkäisevää työtä? Entä miten huomioida kolmansien osapuolten turvallisuus erotyössä silloin jos epäilys vainosta herää, mutta asiakas ei itse usko käyttäytymisensä tuottavan turvattomuutta? Pohtiva ja keskusteleva työpaja.

3. Lapsen ja vanhemman turvallisen suhteen rakentaminen, kun vanhempi on kaltoinkohdellut lasta. Perheiden kokemuksia Lasten Kaltoinkohtelun Katkaisu-mallista. Merja Kortelainen, Viola ry. Perheet, joissa lapset ovat riskissä tai joutuvat vanhempiensa kaltoinkohtelemiksi, tarvitsevat tukea löytääkseen omat selviytymiskeinonsa ja lisätäkseen perheen myönteistä vuorovaikutusta sekä turvallisuustaitoja arjessa. Työpajassa esitellään kokemuksia 16 tapaamiskertaa sisältävästä koko perheelle tarkoitetusta interventiosta LKK-mallista. Teemoina ovat mm. turvallisuus, motivointi, turvataidot ja väkivaltatapahtuman selkiyttäminen perheprosessissa.

4. Pahuutta, sairautta vai jotain muuta? – Seksuaaliväkivallan tekijän kohtaaminen. Jukka Aho ja Anne Saarinen, Välitä! Nuorten hanke, Setlementti Tampere ry; Minja Lappalainen ja Ulla Konttila, Seritatyö. Ketkä ovat seksuaaliväkivallan tekijöitä? Mitä tunteita he ammattilaisissa herättävät? Millaista apua he tarvitsevat? Milloin seksuaalikäyttäytyminen tai seksuaalinen kiinnostus aiheuttaa huolta?

5. Matka tekijätyön ytimeen, osa 1. Turvallisille Raiteille -hanke, hanketiimi, Ensi- ja turvakotien liitto. Työpajassa esitellään Turvallisille raiteille -hanketta. Turvallisille raiteille -hanke edistää väkivallan tekijän kanssa tehtävää työtä uhrin turvallisuutta korostaen. Hankkeessa kehitettävällä kuntoutusohjelmalla pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ja uusintarikollisuutta. Työpaja koostuu kahdesta osasta. Mikäli valitset tämän työpajan, osallistuthan molempiin osioihin!

6. Nuori väkivallan tekijänä. Katri Kyllönen, Ensi- ja turvakotien liitto ja Laura Tetri, Vantaan turvakoti ry. Työpajassa keskustellaan siitä, mikä saa nuorten käyttäytymään väkivaltaisesti sekä siitä, kuinka väkivaltaisesti oireileva nuori olisi hyvä kohdata. Työpajassa on tilaa kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle.

7. Kissa pöydälle – lähisuhdeväkivallan havainnointia ja puheeksiottoa sekä motivointia ja ohjausta ilmiön käsittelyyn. Merja Tukiainen-Porokka ja Jarmo Romo ,VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry. Kissa pöydälle on lähisuhdeväkivallan havainnointia ja puheeksi ottoa sekä motivointia ja ohjausta ilmiön käsittelyyn. Kissa pöydälle lähti tarpeesta viritellä ajatusta lähisuhdeväkivallan havainnointiin ja puheeksi ottoon nimenomaan vankiloissa. Tarkoituksena on löytää eri laitoksiin sopiva malli, kuinka valvontahenkilökunta tunnistaa lähisuhdeväkivallan muodot ja tarvittaessa puuttuu siihen joko lähityön merkeissä tai ohjaa sitten edelleen erityishenkilöstölle työskentelyyn. Pohjana käytettiin Violan avainhenkilömallia, joka oli jalkautettu Etelä-Savoon.

13.15-13.30 Tauko

13.30-14.20 Työpajat 4

1. Kulttuurisensitiivisyyden ja väkivaltatyön vuoropuhelut. Kostas Tassopoulos, Lyömätön Linja Espoossa ry ja Johanna Aapakallio Sopu-työ, Loisto Setlementti ry. Työpajassa käsitellään kunniaan liittyvää väkivaltaa tekijän näkökulmasta,  tekijän kohtaamista ja hänen kanssaan työskentelyä.

2. Nuorten miesten tunnetaidot Vantaan poikateatterissa. Joonas Veijanen, Vantaan poikateatteri. Työpajassa esitellään poikateatterin toimintaa ja samalla tarjoamaan yksinkertaisia harjoitteita, joita myös toiminnassa on käytössä.

3. Poliisin toimintamallit perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Minna Liimatainen, poliisihallitus; Matti Högman ja Katri Rousku, Länsi-Uudenmaan poliisi, Espoo. Työpajassa esitellään poliisin toimintamalleja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa, väkivaltaa käyttäneen ohjausta tukipalveluihin sekä Katkaise väkivalta -toimintamallia.

4. Vaikuttavuuden mittaaminen väkivaltatyössä. Vaikuttavuus esiin -hanke, Nina Forsström, Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty asiakastyön vaikutuksia todentava mittari, joka mahdollistaa asiakkaiden kokeman hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämäntilanteen muutosten näkyväksi tekemisen niin palvelun aikana kuin sen jälkeenkin. Mittarin avulla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Esityksessä kuvataan mittaria, sen käyttökokemuksia ja – mahdollisuuksia, sekä avataan näkökulmia kertyneen tiedon hyödyntämiseen niin asiakkaan, työntekijän kuin johtamisen ja vaikuttamistyön näkökulmasta.

5. Matka tekijätyön ytimeen, osa 2. Turvallisille Raiteille -hanke,  Katso työpajan kuvaus työpajoista 1, tämä on työpajan 2. osio.

6. Turvallinen perhe, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä pariskuntien kanssa tehtävästä väkivaltatyöstä. Turvallinen perhe -hanke, Minna Riekkinen ja Juha Metelinen. Turvallinen perhe -toimintamallia on rakennettu Kuopion kriisikeskuksen kehittämishankkeessa. Toimintamallin tarkoitus on saada lähisuhdeväkivalta loppumaan parisuhteessa ja sitä kautta perheessä. Työskentelyn taustalla on maailmalla tutkitut ja vaikuttaviksi osoittautuneet väkivaltatyön toimintamallit (Cooper & Vetere 2005 ja  Stith, McCollum & Rosen 2011)

14.25-15.00  Yhteisen viestin antaminen päättäjille ja loppusanat Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, Sirkku Mehtola, toiminnanjohtaja, Viola -väkivallasta vapaaksi ry ja Kostas Tassopoulos, väkivaltatyön asiantuntija, Lyömätön Linja Espoossa ry

Matias Mäkynen, kansanedustaja (SDP), Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) jäsen