– Jos kysyisin mieheltäni, miten vauvamme nukkuu, hän todennäköisesti vastaisi, että oikein hyvin, sanoo Virpi Labba ja hymyilee.

Oikeasti Linnea-vauvan yöheräilyt väsyttävät Virpiä päivisin. Vauva herää tuon tuosta. Neljän lapsen perheen on kuitenkin pyörittävä äidin varassa, sillä isä on poromies ja paljon poissa kotoa.

Linnea on vielä liian pieni unikouluun, mutta kun Karesuvannon koululle kokoontuu äitien Rytmiryhmä miettimään vauvojen ja lasten nukkumista, Virpi lähtee mukaan. Virpi haluaa pohtia jo valmiiksi keinoja siihen, miten vauvan kellon saisi ajan myötä rukattua sopimaan muun perheen tahtiin.

Ryhmän Karesuvannon ja Enontekiön alueen äideille järjestää Lapin ensi- ja turvakoti etäyhteyden kautta. Äidit ja lapset tapaavat viisi kertaa Karesuvannon koululla, jossa on jo valmiiksi videoneuvotteluvälineet. Mukaan pääsevät myös 7-vuotias Paulus, 5-vuotias Iida-Maria ja 3,5-vuotias Aliisa, kun heille on järjestetty hoito äitien tapaamisen ajaksi.

– Lapset ovat tohkeissaan joka kerta. ”Milloin me lähdetään sinne unikouluun!” lapset kyselevät pitkään etukäteen, Virpi Labba kertoo.

Kun välimatkat ovat Lapissa pitkiä ja ensi- ja turvakoteja vain yksi, ohjaajat auttavat ihmisiä eri puolilla Lappia Visioverkko-etäyhteyden välityksellä. Karesuvannon äitien yhteys Rovaniemelle kestää puolitoista tuntia kerrallaan. Virpi ja muut äidit vaihtavat ajatuksia vauvan unirytmistä paitsi ryhmän vetäjien, myös toistensa kanssa.Opeista on hyötyä.

– Saan apua ja tukea. Kyselen tapaamisissa ohjeita vetäjiltä ja olen avoimesti mukana keskusteluissa, Labba kertoo.

Teksti on lyhennetty Enskassa 1/14 ilmestyneestä jutusta. Teksti: Mia Sivula, kuvat: Kaisa Sirén.

Baby Blues -toiminnasta sekä unichateistä tukea perheen unipulmiin vauvaperheen väsymykseen.