Odotusaika on iloinen, mutta myös psyykkisesti haastava ja riskialtis elämänvaihe. Vauvan terveys ja hyvinvointi sekä suhde vanhempiin kehittyy jo tällöin. Vauvan kehitykseen vaikuttaa kehittymisen kannalta myös perheen elämätilanne ja siinä olevat stressitekijät. Vaikeuksia voi aiheuttaa mm. perheen sosiaaliset pulmat sekä vanhemman psyykkiset tai muut terveydelliset ongelmat kuten:

  • Suunnittelematon raskaus, vauvan syntymään ja terveyteen sekä vanhemmuuteen liittyvät pelot ja epävarmuus, ajatukset lapsen antamisesta adoptioon
  • Masentuneisuus, ahdistuneisuus ja muut vanhemman mielenterveysongelmat, traumakokemukset, pitkäaikainen tai vakava sairaus
  • Elämäntilanteen kaoottisuus, arjen taitojen puute, niukka sosiaalinen verkosto, taloudellinen epävarmuus, työttömyys sekä turvallisten ihmissuhteiden puuttuminen ja yksinäisyys, vanhemman vankeusrangaistus

Kehittyvän vauvan kannalta on tärkeää, että vanhemmat kiintyvät tähän jo odotutusaikana. Jos vauvaa ei odoteta tai kiintymystä ei synny, vauvan tuloon ei ehkä valmistauduta tai mielikuvat vauvasta ovat heiveröisiä tai ristiriitaisia. Vauvan kehitykselle vaarallisinta on, jos äiti suojellakseen vauvaa ei tee tarvittavia elämäntapamuutoksia päihteiden käytön tai oman terveyden suhteen.

Hyvä ja turvallinen kiintymyssuhde suojaa lasta kaltoinkohtelulta ja on tärkeää myös lapsen resilienssin rakentumiselle. Puheeksi ottamisessa on tärkeä ottaa huomioon perheen herkkä elämänvaihe ja vanhemman helposti nousevat syyllisyyden ja häpeän tunteet. Keskustelussa voi korostaa, että apua saa ja kuuluukin hakea ja sitä on saatavilla.

Vauvaa odottavat vanhemmat ovat usein valmiita ottamaan tukea vastaan ja odotusaikaisen tuen on todettu olevan erityisen hyödyllistä.

Työntekijä voi aloittaa keskustelun kysymällä vanhemmalta:

  • Minkälaisia ajatuksia vauvan odotus sinussa herättää?
  • Mitä toivot vauvallesi?
  • Minkälainen vauvasi on, miten hän tänään voi?

Tukea vauvaa odottaville perheille

Odotusaikana ensikodeissa ja avopalveluissa tuetaan vauvan ja vanhempien hyvinvointia, vuorovaikutusta ja vanhemmuutta  sekä vakautetaan perheen arkea. Odottavaa perhettä voidaan tukea monin eri työmenetelmin ja perheiden erilaiset tarpeet huomioiden.

Voimme auttaa erityisesti silloin kun vanhemmilla on psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia, vanhemmat
ovat tavallista nuorempia tai iäkkäämpiä, heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai vanhemmaksi tulemiseen liittyy perheen kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä.

Doulat ovat vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka toimivat perheen tukena odotusaikana, vauvan syntyessä ja vauvaperheen ensiaskelissa.

Isyys alkaa jo ennen kuin lapsi on syntynyt. Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, essi_rikama_isyys1hämmentävä, odotettu tai pelottava. Tunteiden kirjo voi tilanteesta riippuen vaihdella valtavasta riemusta totaaliseen paniikkiin. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun tulevan äidin vatsa kasvaa ja lapsen syntymän hetki lähenee.

Raskauden vuoksi naiselle roolimuutos vanhemmaksi on selkeämpää kuin miehelle. Miehen on vähäisempien muutosten vuoksi helpompi jatkaa entistä elämäänsä ja pitää isän roolin erillään muista rooleista ja identiteetistä. Vauvan syntyessä vanhemmat voivat näin ollen olla hyvin eri vaiheessa vanhemmaksi kasvamisessa. Jos ero on suuri, syntyy heidän välilleen helposti ristiriitoja ja etäisyyttä. Etääntyminen vähentää tyytyväisyyttä parisuhteeseen, mikä vaikuttaa vanhempana toimimiseen.

Miehen on vauvan odotusaikana ponnisteltava aktiivisesti saavuttaakseen naisen etumatkan vanhemmuuteen valmistautumisessa.

Isäksi kasvamassa

Isyyteen sitoutumisessa olennaiseksi kysymykseksi nousee, millaisena mies kokee ajatuksen isyydestä, onko hän valmis sitoutumaan perheeseen ja olemaan hoivaava? Miten isyys sopii miehen ajatuksiin ja kokemuksiin miehenä olemisesta?

Vauvan odotusaikana raskausviikot 12-25 ovat isälle ratkaisevia. Jos mies ei pysty tässä vaiheessa eläytymään myönteisesti isyyteensä vaan isyys tuntuu vieraalta, voi tällä olla pitkäaikaiset vaikutukset hänen myöhempään osallistumiseensa isänä. Keskiraskaudessa pinnalle nousevat mielikuvat omista vanhemmista ja lapsuudesta. Myönteiset muistot mahdollistavat tunneperäisen eläytymisen isyyteen, kun taas kielteiset muistot voivat johtaa vetäytymiseen isyydestä ja perhe-elämästä.

Isiä vauvan odotusaikana tapaavat työntekijät ovat tärkeässä roolissa tukemassa miehen kasvua isäksi jo vauvaa odotettaessa. Työntekijän aktiivinen, isää tukeva rooli auttaa miestä aikaansaamaan positiivisia mielikuvia omasta isyydestä.

Isäksi kasvamiseen vaikuttavat

  • Kuinka hyvin elämäntilanne ja ajankohta sopivat vastuun ottamiseen isyydestä?
  • Oliko lapsi toivottu, odotettu vai yllätys?
  • Onko parisuhde vakiintunut?
  • Tuntuuko kumppani oikealta?
  • Isämalli
  • Onko tarjolla itselle sopiva isämalli?
  • Suhde omaan isään, lapsuudessa ja nyt
  • Kulttuurilliset ja historialliset mallitarinat isyydestä
  • Omat ajatukset isyyden vaikutuksista maskuliinisuuteen
  • Lapsen herättämät tunteet, mahdollinen mustasukkaisuus ja kateus vauvan ja äidin läheisestä suhteesta
  • Epäusko omiin kykyihin isänä

Raskausajan loppua kohden myös isä valmistautuu perheenmuutokseen osallistumalla valmisteluihin ja jakamalla kokemuksia puolison kanssa.

Ota yhteyttä

Vaativan vauvatyön kehittämisen-tiimi  sekä muut liiton asiantuntijat.

Hanna Sellergren
Jaana Wikgren
Projektikoordinaattori, Imetys ilman stressiä -hanke
Jonna Lehikoinen
Suunnittelija (äitiyslomalla)
Sinikka Kuosmanen
Taru-Tuulia Marsalo