Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhutaan, kun henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, lähisukulaistaan tai muuta läheistä ihmistä kohtaan. Perheväkivalta herättää usein ensimmäisenä mielikuvia fyysisestä väkivallasta. Väkivaltaa on kuitenkin myös esimerkiksi töniminen, tukistaminen, läpsiminen ja vaatteista repiminen. Aina väkivalta ei jätä fyysisiä jälkiä, vaan väkivalta voi olla henkistä. Vallan väärinkäyttö ja toisen toistuva, tahallinen laiminlyöntikin ovat väkivaltaa.

Lähisuhdeväkivallassa toistuvat usein tietyt vaihteet. Aluksi suhde on rauhallinen. Hiljalleen jännitys kasvaa; syntyy erimielisyyttä ja riitoja. Jännityksen kasvua seuraa väkivalta, jonka usein laukaisee jokin toisarvoinen asia. Väkivaltatilanteen jälkeen seuraa rauhallinen  vaihe,  jonka  aikana  väkivallan  tekijä voi  pyytää  anteeksi  ja  luvata,  ettei väkivalta  enää  toistu.  Väkivallan  tekijä  voi  myös  kiistää tapahtuneen  tai  syyllistää  väkivallasta uhria. Usein hoitamattomassa väkivaltaisessa suhteessa rauha saattaa säilyy, kunnes jännistys jälleen kasvaa ja väkivalta toistuu. Pitkään jatkuneessa väkivaltaisessa suhteessa rauhalliset ajanjaksot usein vähentyvät ja väkivallasta tulee arkipäivää.

Lapsii kohdistuva väkivalta tai lapsen tarpeiden laiminlyönti on lapsen kaltoinkohtelua. Myös vanhempien keskinäiselle väkivallalle altistuminen on lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa. Useimmiten lapsen omassa kodissaan kohtaama kaltoinkohtelu on kasvatuksessa käytettävää väkivaltaa tai laiminlyöntiä, jolloin vanhempi tai muu aikuinen toimii lapselle haitallisin keinoin lapsen ohjaamiseksi, rankaisemiseksi tai oman auktoriteettiasemansa ylläpitämiseksi. Tällöin puhutaan kasvatuksellisesta väkivallasta tai kuritusväkivallasta.

Fyysinen väkivalta

Fyysinen väkivalta on helpoimmin tunnistettava väkivallan muoto varsinkin silloin, kun siitä jää jälkiä.  Fyysisen  väkivallan  muotoja  ovat  töniminen,  tuuppiminen,  estäminen, tarttuminen, sylkeminen, lyöminen, potkiminen, kuristaminen, hiuksista repiminen, esineellä heittäminen, retuuttaminen ja erilaisilla aseilla satuttaminen.

Henkinen väkivalta

Henkisen  väkivallan  muotoja  ovat  kontrollointi,  rajoittaminen,  uhkailu,  hallitseminen, mustasukkaisuus,  mitätöinti,  elämänpiirin  kaventaminen,  puhelimen  ja  tietokoneen tarkkailu, tavaroiden rikkominen ja sosiaalinen eristäminen. Kontrollointi voi olla hyvin kokonaisvaltaista tekemisten, ihmissuhteiden ja ulkonäön kontrollointia. Henkistä  väkivaltaa  on  myös  taloudellinen  ja  hengellinen  väkivalta. Taloudellista väkivaltaa on monenlainen taloudellinen vallan käyttö ja rahan käytön kontrollointi. Hengellistä väkivaltaa esiintyy erityisesti uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvilla. Se on naisen alistamista ja kontrollointia uskonnon varjolla.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen väkivalta on sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Seksuaalista väkivaltaa ovat  raiskaus, seksiin  pakottaminen,  pakottaminen  nöyryyttäviin  seksuaalisiin  tekoihin ja seksuaalinen ahdistelu. Seksuaalista väkivaltaa on myös seksuaalinen käyttäytyminen ja tahdon vastainen koskettelu lasten nähden. Väkivaltaisessa parisuhteessa seksista voi tulla myös kaupan käynnin väline. Nainen suostuu seksiin suojellakseen itseään ja lapsia tai seksi on edellytys esimerkiksi ystävän luo menemiselle.

Väkivaltaisessa ihmissuhteessa  eri  väkivallan  muodot  usein  kietoutuvat  toisiinsa. Jos suhteessa on fyysistä väkivaltaa, siinä on aina myös henkistä väkivaltaa. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta koetaan usein vahingollisempana kuin fyysinen väkivalta, koska se on usein toistuvaa – jokapäiväistä.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja myönteisiin ihmissuhteisiin. Kuitenkin monet lapset elävät olosuhteissa, jotka ovat haitallisia heidän hyvälle kasvulleen. Lapsen kaltoinkohteluksi kutsutaan sellaista aikuisen toimintaa, joka vaarantaa lapsen tasapainoisen mielen ja kehon kehityksen. Kaltoinkohtelua on lapseen kohdistuva fyysinen ja henkinen väkivalta, lapsen fyysisten, tunne-elämän ja sosiaalisten tarpeiden laiminlyönti ja lapsen seksuaalinen seksuaalinen hyväksikäyttö. Kaltoinkohtelu voi olla aikuisen tahallista toimintaa tai tapahtua esimerkiksi tunnekuohussa tai ristiriitatilanteessa tiedostamattomasti.

Lue lisää: Mitä on väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa

Lapsen kaltoinkohtelua voi tapahtua kaikenlaisissa perheissä. Aikuisen ja lapsen välillä on lähtökohtaisesti tarveristiriita ja pienen lapsen tarpeet ovat hyvin erilaiset, kuin aikuisen tarpeet. Joskus lapsen tarpeisiin vastaaminen voi tuntua vanhemmasta ylivoimaisen kuormittavalta. Lapsi on täysin avuton kaltoinkohtelun edessä, erityisesti silloin, kun kaltoinkohtelija on oma vanhempi. Lapsen kannalta on erityisen vahingollista, että vanhempi tai muu kasvattaja, joka on lapsen ensisijainen turvanlähde, on samanaikaisesti pelottava ja satuttaa.

Merkkejä kaltoinkohtelusta voi olla monia, mutta usein ne kätkeytyvät kodin seinien sisäpuolelle. On tärkeää, että kaikilta vanhemmilta kysytään systemaattisesti omasta jaksamisesta, arjen toimivuudesta ja vanhemmuuden kuormituksesta. Luottamuksellinen asiakassuhde auttaa vanhempaa puhumaan vaikeistakin ja häpeää tuottavista ajatuksista ja tunteista. Vauva tai pieni lapsi viestittävät kaltoinkohtelusta omalla tavallaan.

Lue lisää Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaista menetelmistä sosiaali- ja terveydenhuollossa (Hoitotyön Tutkimussäätiö)

Kaltoinkohtelulla on kauas kantoisia seurauksia. Kaltoinkohtelu muuttaa lapsen aivojen rakennetta ja toimintaa ja altistaa lapsen elämänmittaisille haitallisille vaikutuksille.Väkivalta on aina häpäisemistä ja jättää lapselle tunteen arvottomuudesta ja kelvottomuudesta, ei-rakastetuksi tulemisesta. Se vie lapselta mahdollisuuteen elintärkeään turvallisuuden tunteeseen. Väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokeneilla lapsilla on suurentunut riski mielenterveyden ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksien lisäksi erilaisiin somaattisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpäsairauksiin.

Usein kaltoinkohtelussa on kyse jaksamattomuudesta, tiedon puutteesta tai avuttomuudesta. Tavallista on myös, että lapsen kaltoinkohtelulla on kasvatuksellinen tarkoitus. Tällöin vanhemman tarkoitus ja tavoite ristiriitatilanteissa lapsen kanssa on ohjata ja säädellä lapsen toimintaa, ajattelua ja tunteita, rangaista lasta tai ylläpitää aikuisen auktoriteettiasemaa. Kaltoinkohtelu voi olla tietoista toimintaa tai tapahtua tiedostamatta, niin sanotusti ”selkärangasta”. Vauvojen kohdalla on muistettava, että pienikin ravistelu on väkivaltaa ja vauvalle vaarallista. Joskus kaltoinkohtelu ja lapsen vahingoittaminen on myös tahallista ilman, että sillä on ymmärrettävää tarkoitusta. Tällöin taustalla on useimmiten vanhemman psyykkinen sairaus.

Lue myös

Turvakodit neuvovat ja auttavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ympäri vuorokauden. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakoti tarjoaa fyysisen suojan lisäksi psykososiaalista tukea väkivallan haavoittavien seurausten kohtaamisessa. Väkivaltatyöhön erikoistuneiden työntekijöiden lisäksi turvakodeissa muutosta tukevat vertaisuus ja vertaisryhmät.

Neuvontaa, keskusteluapua ja ohjattuja vertaisryhmiä järjestetään myös erillisinä avopalveluina niin väkivallan uhreille ja tekijöille kuin perheen lapsillekin. Tietoa, vertaistukea ja ammattilaisen apua saa myös osoitteesta www.turvakoti.net.

Myös väkivaltaisesti käyttäytyvä voi saada apua. Huolestuminen omasta väkivaltaisuudesta ja siitä, ettei hallitse käytöstään, on suhteellisen yleistä. Silti asiasta puhuminen on vaikeaa. Avun saamiseen riittää, että henkilö itse ottaa yhteyttä ja pyytää apua. Avun ensisijainen tavoite on vaaratilanteiden ennakointi ja väkivallan käytön lopettaminen. Asiakasta autetaan myös katsomaan asiaa lapsen näkökulmasta ja pohtimaan väkivallan vaikutuksia omaan vanhemmuuteen.

Tukea väkivaltaa kokeneille

nettiturvakoti-kuva3

Turvakodit ja avopalvelut auttavat

Turvakodista saa välittömän suojan lisäksi keskusteluapua ja neuvoja perheväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Lue turvakodeista

Selvitys turvakotien vaikutuksista

turvakotityonaSelvityksen mukaan turvakodin tarjoama apu on kattavaa ja auttaa pääsemään eroon väkivallasta. Lue selvitys

Ota yhteyttä

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy -tiimi sekä muut liiton asiantuntijat.

Elina Havu
Projektipäällikkö, Jalkautuva naistyö -hanke
Johanna Matikka
Tiina Muukkonen
Tuulia Kovanen
Suunnittelija, Nettiturvakoti
Veli-Matti Toikka
Suunnittelija, Jussi-työ