Ensi- ja turvakotien liiton eduskuntavaaliohjelma

Jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa ja elää hyvää lapsuutta. Kukaan lapsi ei saa jäädä osattomaksi ja syrjään. Vauva-aika on ratkaisevan tärkeä lapsen koko tulevalle kehitykselle.  Vauvalle rakastava vuorovaikutus ja huolenpito ovat elinehto. Lapsiperheiden köyhyys, työelämän haastavuus ja erilaisten ongelmien kasautuminen kuormittavat hyvää vanhemmuutta. Näin ei tarvitse olla. Lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan parantaa viisailla arjen teoilla ja päätöksillä. Hyvällä yhteiskuntapolitiikalla voidaan vaikuttaa myös syntyvyyteen, joka alenee huolestuttavasti.  Suomi menestyy, kun vähennetään eriarvoisuutta ja luodaan kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman elämän rakentamiseen.

Lapsiväen karneVAALIT
vaalikeskustelu 19.3.:
Jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa ja elää hyvää lapsuutta

Suurin osa lapsista voi hyvin. Silti liian iso joukko lapsista ja nuorista voi huonosti, jää koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyy. Eri tahot ja ammattiryhmät toimivat omista lähtökohdistaan ja irrallaan. Lasten tarvitsema apua jää siksi puolitiehen. Lapsi- ja perhepolitiikka on pirstaleista ja eri hallinnonalojen toimia ei yhteensoviteta. Myöskään päätösten lapsivaikutuksia ei arvioida riittävästi.

Tilanteen muuttamiseksi Suomeen tarvitaan laaja-alainen, lapsen oikeuksiin pohjautuva lapsistrategia. Siinä määritellään hallinnonalojen yhteiset konkreettiset toimet lasten ja nuorten aseman parantamiseksi. Toimiva lapsistrategia on pitkäjänteinen ja ulottuu yli hallituskausien. Sen toteuttamiseen tarvitaan kaikki hallinnonalat ja kumppaniksi järjestöt. Lapsistrategia muodostaa perustan kunnallisille ja alueellisille strategioille. Lainsäädännön ja päätösten lapsivaikutusten arviointia pitää tehostaa kaikilla tasoilla.  Näin toimien varmistetaan lasten edun ja oikeuksien toteutuminen käytännössä.

Tulevalla hallituskaudella:

  • valmistellaan lapsen oikeuksiin pohjautuva lapsistrategia parlamentaarisesti
  • sitä toteutetaan eri hallinnonalojen yhteisin toimin, yli hallituskausien ja yhteistyössä järjestöjen kanssa
  • toimenpiteille varataan riittävät voimavarat

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat haastavin ja ihmisiä erottava ongelmamme. Suomessa 135 000 lasta elää köyhissä perheissä. Lapsiperheen köyhyys heijastuu suoraan lasten hyvinvointiin. Sillä on pitkät vaikutukset heidän elämäänsä. Köyhyys sulkee ulkopuolelle muille lapsille kuuluvista mahdollisuuksista. Köyhyydessä elävät lapset joutuvat myös muita helpommin kiusaamisen kohteeksi. Köyhyys siirtyy myös sukupolvelta toiselle. Näin ei voi jatkua. Köyhyyden kierre on katkaistava, jotta jokainen lapsi voi kehittyä kykyjensä mukaan.

Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Suomella on varaa huolehtia näiden lasten oikeuksista. Vauvaperhe- ja lapsiperheköyhyyden poistaminen edellyttää monia toimia ja se vaatii taloudellisia investointeja.

Sosiaaliturvaetuuksien, esimerkiksi lapsilisän, työttömyysturvan ja asumistuen, riittämätön taso on keskeinen tekijä laajamittaisen köyhyyden taustalla. Etuuksien indeksikorotuksista ei ole enää huolehdittu. Yhden vanhemman perheet ja lapsiperheet joutuvat turvautumaan pitkäaikaisesti tilapäiseksi avuksi tarkoitettuun perustoimeentulotukeen. Asumiskulut vievät suurimman osan vauva- ja lapsiperheiden tuloista. Naisten ja lapsiperheiden asunnottomuus on huolestuttavasti lisääntynyt, mikä kasvattaa turvattomuutta. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on riittämättömästi.

Tulevalla hallituskaudella:

  • toteutetaan sosiaaliturvauudistus, jolla varmistetaan ensisijaisten etuuksien riittävä taso ja ehkäistään pitkäjänteisesti perustoimeentulotuen varaan joutumista.
  • huolehditaan etuuksien indeksikorotuksista
  • varmistetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen
  • kehitetään asumistukea vastaamaan nykyistä paremmin perheiden, erityisesti yhden vanhemman perheiden tarpeita
  • korotetaan asuntolainojen korkovähennysoikeutta lapsiperheille
  • vahvistetaan nuorten ja lapsiperheiden talouden hallintaa ja ehkäistään velkaantumista

Laadukas varhaiskasvatus luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia lapsille. Se tasaa kehityksen eroja erilaisista perheistä tulevien lasten välillä. On vakava virhe, että kokopäiväinen varhaiskasvatus ei enää koske kaikkia lapsia. Osa lapsista on rajattu sen ulkopuolelle vanhempien työttömyyden tai toisen vanhemman kotona olon vuoksi. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen tulee olla kaikilla lapsilla.  Pitemmän aikavälin tavoitteena tulee olla maksuton varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksessa on oleellista sen hyvä laatu ja riittävän pienet ryhmät. Silloin on mahdollisuus ottaa huomioon erilaisten lasten yksilölliset tarpeet ja tukea heitä ajoissa.

Joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Hyvä koulutus on merkittävä tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuoren elämän rakentumisessa. Osalla opiskelu katkeaa rahan puutteeseen. Nykyisin nuorilta vaaditaan suurta itsenäisyyttä opiskelussa. Se ei onnistu kaikilta ilman riittävää määrää lähiopetusta ja opiskelu keskeytyy liian usein.

Tulevalla hallituskaudella:

  • palautetaan oikeus kokopäiväiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kaikille lapsille
  • parannetaan varhaiskasvatuksen laatua pienentämällä ryhmäkokoja ja varmistamalla riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä varhaiskasvatukseen
  • mahdollistetaan maksuton toisen asteen koulutus
  • varmistetaan erilaisille oppijoille riittävä tuki

Nykyinen perhevapaajärjestelmä ei mahdollista erilaisten perheiden tilanteeseen sopivia valintoja. Isät käyttävät perhevapaita erittäin vähän. Suomeen tarvitaan joustava, erilaisten perheiden tarpeita huomioiva perhevapaauudistus ja sille riittävät resurssit. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus jaksottaa vapaat joustavasti. Uudistus ei saa heikentää lapsen eikä kummankaan vanhemman asemaa.

Ensimmäiset elinvuodet, kiintymyssuhde molempiin vanhempiin ja varhainen vuorovaikutus ovat oleellisia lapsen kehityksen kannalta. Tarvitsemme hyvää työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.  Joustava perhevapaauudistus vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla ja mahdollistaa myös lyhytaikaisen työn vastaanottamisen. Se tukee isiä rakentamaan suhdetta vauvaansa ja toimimaan lapsen ja perheen voimavarana. Uudistuksella voi olla myös myönteistä vaikutusta syntyvyyteen, joka on koko ajan laskussa.

Tulevalla hallituskaudella:

  • toteutetaan lapsi- ja perhelähtöinen ja joustava perhevapaauudistus
  • varmistetaan, ettei uudistus heikennä lapsen eikä kummankaan vanhemman asemaa
  • varataan uudistukselle riittävät voimavarat

Yli 900 000 naista joutuu Suomessa perheväkivallan uhriksi tai sen uhan alaiseksi. Kolmannes lapsista joutuu kohtaamaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai todistamaan vanhempiensa välistä väkivaltaa. Tytöt joutuvat liian usein seurustelusuhteissaan erilaisen väkivallan ja painostamisen kohteiksi. Lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ei tunnisteta, sitä hävetään ja kynnys avun hakemiseen on korkea. Väkivaltaa kokeneiden kokemuksia vähätellään edelleen palvelujärjestelmässä. Asiaa ei oteta puheeksi, vaikka väkivallasta olisi vahvoja merkkejä. Lapset ovat tietoisia perheen tilanteesta. He hyötyvät asian puheeksi ottamisesta ja tarvitsevat apua. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat tarvitsevat apua läheltä kotiaan. Turvakotiverkosto on edelleen liian harva ja välimatkat turvakoteihin ovat liian pitkä. Turvakotien perhepaikkojen määrä on kaukana tarvittavasta 500 paikasta (nyt 179). Apua hakevista lähes 2000 henkilöä joudutaan ohjaamaan muualle, koska turvakoti on täynnä.

Pelkkä turvakodin tarjoama kriisiapu ei riitä, vaan tarvitaan mahdollisuus kriisistä toipumiseen ja tukea siihen.  Avopalvelut väkivaltaa kokeneille ovat pitkälti järjestöjen varassa. Maakuntien tulee varautua tukemaan taloudellisesti järjestöjen tarjoamaa apua ja tekemään yhteistyötä.

Suomi on sitoutunut toteuttamaan Istanbulin sopimuksen tavoitteita, jotka lähtevät määrätietoisista toimista naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä eri tahojen yhteistyönä.  Kaikkialla Euroopassa ei edetä myönteisesti ja sopimuksen tavoitteiden suuntaan. Suomi voi myös EU-puheenjohtajuuskaudellaan edistää näiden tavoitteiden toteutumista eri jäsenmaissa.

Tulevalla hallituskaudella:

  • perheväkivallan ehkäisyä tehostetaan ja sen kohteeksi joutuneiden avunsaantia parannetaan
  • varmistetaan kaltoinkohtelun ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden lasten palvelut
  • seurusteluväkivaltaan ja kouluväkivaltaan tartutaan perheväkivallan ehkäisemiseksi ja otetaan toisen arvostava kohtelu osaksi varhaiskasvatuksen ja koulujen opetusta
  • turvakotiverkostoa laajennetaan ja sille varataan riittävä rahoitus valtion talousarviossa tulevina vuosina 500 perhepaikan tavoitteen saavuttamiseksi
  • rakennetaan saumaton yhteys turvakotien kriisipalvelun ja väkivaltatyön avopalvelujen välille
  • järjestöjen väkivallan vastainen työ turvataan sosiaali -ja terveyspalveluja uudistettaessa
  • raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi rikoslaissa
  • varmistetaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden lasten palvelut
  • Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta huolehditaan täysimääräisesti ja järjestöt otetaan toimeenpanoon kumppaniksi

Kaikilla lapsilla on oikeus saada parasta mahdollista palvelua ja apua. Lastensuojelun asiakasmäärät työntekijää kohden ovat kohtuuttoman suuret. Lapset joutuvat vakaviin riskeihin ja jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Lastensuojeluun on suunnattu viime vuosina kehittämistyötä ja myös rahaa.  Ei ole kuitenkaan kunnollista kuvaa siitä, mitä niillä on saatu aikaan.

Noin 3600-6000 sikiövauvaa on vakavassa elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin vakavien päihdeongelmien vuoksi. Raskaus- ja vauva-aika ovat tutkitusti hyvä mahdollisuus irtautua päihteistä. Päihderiippuvaisten vauvaperheiden kuntoutus on pitkälti Ensi- ja turvakotien liiton varassa. Vanhemmista 2/3 kuntoutuu riittävän pitkällä kuntoutuksella vauvansa huoltajaksi ja huostaanottoa ei tarvita. Yksittäiset kunnat eivät tästä vastuusta selviä. Palvelun järjestämisvastuu on viisasta keskittää ja varmistaa sopimuksin järjestölle mahdollisuus tuottaa palvelu pitkäjänteisesti.

Vanhempien päihteiden käyttö on yksi yleisimmistä syistä pienten lasten huostaanottoihin. Päihdehaittoja ei pidä kasvattaa vapauttamalla entisestään alkoholipolitiikkaa. On vankka tutkimusnäyttö siitä, että alkoholin saatavuuden rajoittamisella on merkittävä päihdehaittoja ehkäisevä vaikutus.

Noin 20–25 prosenttia lapsista elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on mielenterveydellisiä ongelmia. Alle 3-vuotiaiden lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syynä on 80 prosentissa vanhemman mielenterveysongelma. Lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut toimivat huonosti ja jäävät usein kokonaan saamatta. Turvaamalla mielenterveyspalvelujen saatavuus voidaan katkaista sukupolvien yli ulottuvia huono-osaisuuden ketjuja.

Laajat ja yksinomaan hinnan perusteella toteutetut kilpailutukset vaarantavat lasten saaman palvelun laadun ja jatkuvuuden. Hankintalaki antaa mahdollisuuden siihen, että kilpailuttamisen lähtökohdaksi asetetaan tulokset ja vaikutukset lasten ja perheiden elämässä. Näin toteutetut hankinnat hyödyttävät lapsia ja perheitä sekä palvelun maksajaa. Ne mahdollistavat myös pienten toimijoiden ja järjestöjen osallistumisen palvelun tuottamiseen.

 Tulevalla hallituskaudella:

  • vahvistetaan neuvoloiden asemaa julkisena palveluna ja osana perhekeskuksia varhaisen tuen varmistamiseksi vauva- ja lapsiperheille
  • lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärästä /työntekijä säädetään lailla
  • tehdään kattava selvitys, miten lastensuojeluun suunnatut toimet ovat valtakunnallisesti vaikuttaneet
  • turvataan vakavasti päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaikäisten äitien ympärivuorokautinen kuntoutus. Sen mahdollistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen keskittämisasetus.
  • varmistetaan resurssit sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten osaamis- ja tukikeskusten, OT-keskusten, kehittämiselle kaikkein vaativimpien lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi eri tahojen yhteistyönä
  • lasten aseman turvaamiseksi ehkäistään vanhempien päihderiippuvuutta riittävän tiukalla alkoholipolitiikalla ja varmistetaan päihdepalvelujen saatavuus
  • turvataan lasten ja lapsiperheiden mahdollisuudet mielenterveyspalveluihin
  • laaditaan yhtenäiset ja sitovat kriteerit lastensuojelun palvelujen laadulle ja kilpailutuksille sekä suositaan innovatiivisia hankintoja

Toimiva ja autonominen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskunnan kivijalka.  Se mahdollistaa ihmisten osallistumisen itselleen tärkeisiin asioihin, mahdollisuuden keskinäiseen apuun sekä vaikuttamiseen. Kansalaisjärjestötoiminta tarvitsee toimintatilan ja riittävät resurssit. Veikkauksen tuotot ovat kansalaisjärjestöjen rahoituksen tärkein perusta. Sitä tukevat kuntien toiminta-avustukset.

Perheitä auttavia järjestöjä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Lastensuojelujärjestöt tarjoavat ehkäiseviä ja korjaavia palveluja auttaen satoja tuhansia vakavissa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä vuosittain. Vankan ammattiosaamisen rinnalla vapaaehtoisvoimin ja vertaistuella tehtävä työ on merkittävä voimavara lapsiperheille. Järjestölähtöistä, Veikkauksen tuella avustettavaa toimintaa ei pidä laittaa markkinoille. Asiakasseteli on riski järjestöjen avustettavan toiminnan kannalta.  Asiakassetelin käyttöönotto veisi toiminnan markkinoille. Se merkitsisi sitä, etteivät järjestöt jatkossa voisi saada toimintaan enää avustusta Veikkauksen tuotoista.

  • kansalaisjärjestöjen toiminnan tärkeä merkitys tunnistetaan ja huolehditaan järjestöjen toimintatilasta ja rahoituksesta
  • huolehditaan rahapelitoiminnan vastuullisuudesta ja hyvästä pelihaittojen ehkäisystä
  • veikkauksen tuotot käytetään täysimääräisesti edunsaajien toimintaan
  • järjestöjen tuottama järjestölähtöinen tuki ja palvelut turvataan ja järjestöt otetaan resurssiksi sosiaali- ja terveyshuoltoa uudistettaessa.
  • luovutaan asiakassetelin käyttöönotosta sosiaalisessa kuntoutuksessa ja varmistetaan järjestölähtöisen toiminnan avustamisen mahdollisuus tulevaisuudessakin

Ensi ja turvakotien liitto (ETKL) on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Vuonna 2017 Ensi- ja turvakotien liiton lastensuojeluverkostosta, johon kuuluu 31 jäsenyhdistystä, sai apua 12 203 eri syistä apua tarvitsevaa, mikä on ennätysmäärä.