Vantaan Sanomat haastatteli toiminnanjohtaja Kristiina Väänästä lapsirauhalain valmisteluun liittyen.


Vantaan turvakodin toiminnanjohtaja pitää uutta lakialoitetta lapsirauharikoksesta erittäin tärkeänä.

Kun perheessä tapellaan, lapset ovat hyvin usein todistamassa tapahtumaa. Vantaan turvakodissa oli viime vuonna 161 lasta, joista 49 prosenttia oli nähnyt tai kuullut läheisten aikuisten tekemää väkivaltaa.

– Väkivallan kohteeksi oli joutunut 32 prosenttia turvakotiin vuonna 2023 tulleista lapsista, Vantaan turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen kertoo Vantaan Sanomille.

Lapsille, jotka ovat joutuneet todistamaan väkivaltaa perheessään, halutaan parempaa oikeusturvaa. Marraskuun alussa on tehty lakialoite lapsirauharikoksesta. Lakialoitteen tarkoituksena on säätää erillinen rikosnimike tilanteisiin, joissa tekijälle tai uhrille läheinen lapsi altistuu rikokselle eli näkee, kuulee tai on läsnä rikoksen tapahtuessa. Lakialoitteen on tehnyt Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, ja se on saanut eduskunnassa runsaasti kannatusta.

– Tämä on erittäin tarpeellinen ja merkittävä lakialoite, joka on saanut kannatusta yli puoluerajojen. Jos laki tulee voimaan, lapsen todistama väkivalta on rikos lasta kohtaan. Tällä hetkellä näin ei ole, Väänänen sanoo.

Lakialoitteen mukaan nykyisin lapset, jotka altistuvat läheistensä tekemille rikoksille, eivät normaalisti saa asianomistajan asemaa, mikä rajoittaa heidän oikeuksiaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Tämä estää lapsia saamasta erityistä edustajaa tai avustajaa. Lisäksi huoltajat voivat estää lapsen kuulemisen. Lapsirauharikoksen käyttöönotto estäisi huoltajia vastustamasta lapsen kuulemista, mikä voisi auttaa paljastamaan lapsen kokemia muita kaltoinkohtelutilanteita.

On tutkimuksia siitä, että kun lapsi joutuu todistamaan läheiseen aikuiseen kohdistuvaa väkivaltaa, se voi olla erittäin traumaattista.

Väänänen tietää, että kodeissa tapahtuva väkivalta on voinut jatkua vuosia.

– Tähän asti lasten todistama väkivalta on ollut lain näkökulmasta tunnistamatonta. Lakimuutoksen myötä yhteiskunnalla ja viranomaisilla olisi velvoite auttaa lasta paremmin, Väänänen huomauttaa.

Vantaan turvakodissa kuullaan ja kirjataan yli kolmevuotiaiden lasten kokemus kotona tapahtuneesta väkivallasta.

– Lapsi voi altistua esimerkiksi huutamiselle, raivoamiselle ja tavaroiden heittelylle sekä rikkomiselle. Lapsi voi myös nähdä tai kuulla lyömistä sekä muuta fyysistä väkivaltaa.

Väänänen painottaa, että lapsen näkemä tai kuulema läheiseen aikuiseen kohdistunut väkivalta voi olla jopa vahingoittavampaa kuin väkivallan kohteena oleminen.

– On tutkimuksia siitä, että kun lapsi joutuu todistamaan läheiseen aikuiseen kohdistuvaa väkivaltaa, se voi olla erittäin traumaattista.

Väänäsen mukaan aikuiset ymmärtävät tänä päivänä yhä paremmin väkivallantekojen vaikuttavan myös lapsiin.

– Ei voi koskaan tietää, nukkuuko lapsi oikeasti tai kuuleeko hän. Lapsi aistii pelon ilmapiirin, hän muistuttaa.

 


Teksti: Marika Lumme

Haastattelu julkaistu Vantaan Sanomien verkkoartikkelina 26.11.2024: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8095522