Väkivallan vastainen verkosto eduskunnassa järjesti 26.11.2024 seminaarin ”Väkivaltatyön tila tänään ja tulevaisuudessa”. Verkoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja ja Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, ja verkoston tarkoituksena on lisätä sekä päättäjien tietoisuutta väkivaltailmiöstä että päättäjien ja väkivallan vastaisen työn asiantuntijoiden ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua, ja näin edistää väkivallan vastaista työtä Suomessa.
Vantaan turvakoti ry:n avopalvelupäällikkö Laura Tetri sai kutsun seminaariin kertomaan monialaisesta verkostotyöstä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Tilaisuudessa lähisuhdeväkivallan valtakunnallisesta tilannekuvasta ja tarpeista kertoi Johanna Hietamäki (THL), rakennelaista Minna Viuhko (STM), Sirkku Opacic ja Susanna Leimio hyvinvointialueen palveluista ja osaamisesta lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyen sekä Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta väkivaltaerityisestä työstä järjestönäkökulmasta. Laura Tetrin puheenvuoro käsitteli monitoimijaisia palveluita sekä yhteensovitettuja palvelupolkuja, joita tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Yhdistyksessä autetaan kaikkia lähisuhdeväkivallan osapuolia
Järjestöt kohtaavat ihmisiä erityisissä elämäntilanteissa. Vantaan turvakotiyhdistyksessä kohdataan kaikkia lähisuhdeväkivallan osapuolia kaikilla palvelujen tasoilla. Lähisuhdeväkivaltatyö on tärkeää, koska se vähentää ja ennaltaehkäisee lähisuhdeväkivallan sukupolvetkin ylittävää kärsimystä.
Järjestöt auttavat väkivallan kokijoita pärjäämään lähisuhdeväkivallan aiheuttamien psyykkisten ja somaattisten seurausten kanssa. Tekijöitä tuemme kohti väkivallattomia käytösmalleja ja meille on ensisijaisen tärkeää se, että jokainen lapsi saa elää turvallisen lapsuuden. Vantaan turvakoti ry on pieni toimija, jolla on merkittävä vaikuttavuus alueen asukkaiden lähisuhdeväkivallan auttamispalveluntarjoajana. Palvelut ovat yksilöllistä tukea, tukea perheille sekä ympärivuorokautista turvakotipalvelua. Ennaltaehkäisevässä työssä kohtaamme vuosittain noin 7000 asukasta tai ammattilaista. Suoraa asiakastyönpalvelua saa noin 800 hyvinvointialueen asukasta.
Yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa kaikilla toiminnan tasoilla
Vantaan turvakoti ry ei toimi yksin, vaan tiiviissä yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointialue vastaa lähisuhdeväkivaltatyön koordinoinnista ja Vantaan turvakoti ry tuottaa lähisuhdeväkivaltatyön palveluja alueen isoimpana organisaationa.
Hyvinvointialueyhteistyötä toteutetaan kaikilla toiminnan tasoilla. Monitoimijaisuus on toimivia palvelupolkuja, työparityötä, yhteisten ryhmien ohjaamista tai konsultointia sekä ymmärrystä siitä, mikä palvelu on oikeaa ja oikea-aikaista asiakastarpeen näkökulmasta. Palvelupolut toteutetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä.
Ennaltaehkäisevä yhteistyötä tehdään hyvinvointialueen asukkaiden kohtaamispaikoilla, joita Vantaan ja Keravan alueella on 16 kappaletta. Kohtaamispaikoilla tarjotaan asukkaan ympäristössä lähisuhdeväkivaltatyön ensiapupisteaikoja sekä järjestetään perhekahviloita, joissa väkivaltatyöntekijä kohtaa asukkaita muiden hyvinvointialuetoimijoiden kanssa. Parisuhteen tuen ja eron ensiapupisteellä työskennellään myös työparina. Lisäksi ennaltaehkäisevänä työnä jalkaudutaan kouluille, jotta lähisuhdeväkivallan haitallisuus ja mahdollisuus saada apua tavoittaisi alueen asukkaat mahdollisimman varhain. Ennaltaehkäisevä työ on siten turvallisuustyötä.
Matalan kynnyksen tukea tarjotaan osana neuvolapalvelupolkua yhteistyössä hyvinvointialueen neuvoloiden ja perhesosiaalityön kanssa. Neuvolapalvelupolun tarkoitus on ohjata neuvolasta lähisuhdeväkivaltatyön palveluun sellaiset perheet, joilla neuvolapalvelun aikana esiin nousee kohonnut riski haitalliselle vanhemmuudelle, ja järjestö tuottaa vanhemmuuden tukena ennaltaehkäisevän intervention.
Lähisuhdeväkivaltatyön erityisen tuen tasolla toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella säännöllisesti kokoontuva lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilöverkosto, johon kuuluu 90 sote-toimialan, varhaiskasvatuksen ja opetustoimialan ammattilaista. Avainhenkilöverkoston monitoimijaisten jäsenten tehtävänä on lisätä oman työyksikkönsä kykyä tunnistaa ja ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi sekä ohjata oikeisiin palveluihin lähisuhdeväkivaltaa kokeneita, jotta väkivallan uusiutuminen tai raaistuminen voidaan estää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varsinainen auttamistyö tapahtuu järjestön tuottamana palveluna, ja apua saavat niin väkivallan kokija, tekijä kuin osallinen – miehet, naiset ja lapset.
Vantaan turvakoti ry tuottaa myös vaativan tason sosiaalipalveluita. Yhdistys on osa hyvinvointialueen Marak-työryhmää ja tekee hyvinvointialueella monialaista riskiarviointia vaativissa, korkean riskin väkivaltatilanteissa. Yhdistyksen omat palvelut ovat vaativaa lähisuhdeväkivaltatyötä: Lapsen kaltoinkohtelun katkaisu -työmuodon tuottamista kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin ja vaativaa tekijätyötä oikeusministeriön tekijätyön laatusuosituksiin perustuvan Turvallisille raiteille -mallin mukaisesti.
Monialaiset palvelupolut eivät synny itsestään, eivätkä ne pysy yllä itsestään. Monitoimijaiset yhteensovitetut palvelut edellyttävät suunnitelmallista rakenteellista yhteistyötä, joka lähtee strategisen tason toiminnoista; myös johdon rakenteita täytyy kehittää yhteensovittavaksi malliksi.
Monitoimijainen johtaminen on yhteensovitettuja koordinaatiotyöryhmiä, toiminnanohjausryhmiä tai johtoryhmiä, jotka linjaavat monialaisen yhteensovitetun palvelun sisällön: asiakastyön tavoitteen ja siihen käytössä olevan resurssin, yhteiset toimintatavat, palveluintegraation vaikuttavuuden seurannan yhteisillä tilastoinnin ja raportoinnin kanavilla sekä jaetun käsityksen siitä, miten palveluintegraatiossa esiintyviin uhka- ja vaaratilanteisiin varaudutaan ja miten monitoimijainen tiimi silloin toimii.
Varsinaisen käytännön työn tekee monitoimijainen asiakastyöntiimi, joka tuottaa strategiselle tasolle tietoa yhteensovitetun palveluintegraation toimivuudesta, jotta palveluita voidaan edelleen kehittää.
Yhteensovitettava monialaisuus on mahdollisuus lähisuhdeväkivallan sukupolvet ylittävän ketjun katkaisussa
Lähisuhdeväkivallan pitkittäisvaikutuksia ja laaja-alaisia terveysvaikutuksia vähentää mahdollisimman varhainen puuttuminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tarkoitus on tavoittaa perheet jo ennen kuin lähisuhdeväkivaltaa on tapahtunut, ja tässä löytävässä ennaltaehkäisyn mallissa käytetään esimerkiksi ACE-kartoitusta. Näin löydetään vanhemmat, joilla on itsellään haitallisia lapsuuden aikaisia kokemuksia ja riski siirtää kaltoinkohtelevia ja laiminlyöviä kasvatusmalleja sukupolvien yli.
Ennaltaehkäisevät toimintamallit lähisuhdeväkivaltatyössä vähentävät lähisuhdeväkivallan kumulatiivisia vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Kumulatiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle seuraa kasvavina kustannuksina mm. terveyspalveluissa tai lastensuojelussa, jos lähisuhdeväkivalta jää tunnistamatta.
Monialaisuus on asiakkaan ja organisaation etu
Yhteensovitettavat monialaiset palvelupolut ovat ratkaisu siihen, että ei tuoteta päällekkäisiä tai rinnakkaisia samankaltaisia palveluita asiakkaalle, vaan palvelun osat on jaettu tarkoituksenmukaisesti osaamispainotusten perusteella. Tämä vähentää sekä asiakkaan kokemaa kuormaa että vapauttaa sote-alan palveluresurssia kaikilla toiminnantasoilla. Monialainen ennaltaehkäisevä lähisuhdeväkivaltatyö on parhaimmillaan laaja-alaista terveydenedistämistä niin somaattisista, psyykkisistä kuin sosiaalisistakin näkökulmista.
Monialainen työskentely lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi edellyttää koko organisaation tahtotilaa ja sitoutumista, sekä rakenteellista suunnitelmallista kehittämistä. Asiakastyön tiimiytymiselle tulee myös varata riittävästi aikaa, jotta yhteistyö hioutuu monialaiseksi kumppanuudeksi.
Hyvinvointialueet tuottavat ensisijaisesti lakisääteisiä palveluita. Järjestöillä, kuten Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksillä, on erityisosaamista tekijätyössä, kokijatyössä, lasten kanssa tehtävässä työssä, sekä vaativassa eroauttamistyössä, jossa erotilanteeseen kytkeytyy vainoa ja vieraannuttamista.
Palvelujen lähtökohta tulee olla asiakas: emme tee työtä työn takia, vaan meidän tulee muistaa asiakkaan ääni, asiakkaan etu ja lähisuhdeväkivallan pitkittäisvaikutusten ehkäisy.
Kansalaisjärjestöt ovat ihmisten ääni ja tekevät vaikuttavaa, tietoon perustuvaa asiakastyötä ketterästi, matalalla kynnyksellä ja saumattomassa yhteistyössä viranomaisten kanssa. Kukaan ei yksin selviä lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä, vaan yhdessä saamme tilastot toisenlaisiksi.
Lue lisää: Moniammatilliset palvelupolut
