Vauvan syntymä mullistaa hetkeksi elämää. Erityisesti esikoisen kohdalla vanhemmat ovat vauvan kanssa tilanteessa, jossa opittavaa on paljon. Vauvan hoitoon, syömiseen ja uneen liittyy usein epävarmuuksia – osaammeko toimia oikein, saahan vauva riittävästi syödäkseen, puinkohan liikaa tai liian vähän. Raskaus ja synnytys on voinut olla ennakoitua hankalammat ja voimavarat ovat vähissä jo alussa. Hormonaaliset muutokset synnytyksen jälkeen herkistävät synnyttäjän mieltä ja alussa epäsäännölliset ja pirstaleiset unet haastavat nopeasti jaksamista.

Puhu vauvan syntymään liittyvistä tunteista ja ajatuksista kumppanillesi, läheisillesi tai neuvolassa. Etenkin, jos koet paljon epävarmuutta, negatiivisia tunteita, pelkoja tai esimerkiksi synnytykseen liittyviä vaikeita tunteita. Nämä tunteet ovat yleisiä, mutta niistä puhuminen voi olla hankalaa ja siihen voi liittyä häpeän tunteita. Vertaisryhmissä voit saada tukea ja kannustusta muilta vauvan vanhemmilta.

Jos sinulla on synnytyksen jälkeen vaivoja tai kipuja, jotka haittaavat päivittäistä toimintaa, hae apua terveydenhuollon palveluista. Synnytyksestä palautuminen vie yksilöllisen ajan, mutta kivuliaisuus verottaa voimavaroja nopeasti ja voi vaikuttaa suhdetta vauvan kanssa.

Huolehdi omasta jaksamisestasi vanhempana. Jokaisella on erilainen kyky sietää esimerkiksi unenpuutetta tai reagoida muutoksiin. Myös vauvat ovat yksilöllisiä tavoiltaan ja reaktioiltaan. Toiset vauvat ovat herkempiä, tarvitsevat enemmän aikaa syömisen opetteluun ja rauhoitteluun, kun toiset tyytyvät nopeammin ja ovat rauhallisempia reaktioiltaan. Itkuisen tai sairastelevan vauva voi verottaa vanhempien jaksamista nopeastikin. Alakuloisuus, itkuisuus ja mielialan vaihtelut kuuluvat jossain määrin normaaliin synnytyksen jälkeiseen prosessiin.

Väsymyksen kanssa ei kannata jäädä yksin. Avun hakeminen ajoissa tukee sinun ja vauvan sekä muun perheen hyvinvointia. Väsymyksen myöntäminen  voi tuntua vaikealle, mutta on tärkeää. Äidin tai isän uupumus tai masennus vie vanhemmuudelta voimavaroja. Se vaikuttaa näin koko perheen hyvinvointiin ja lasten kehitykseen, siksi on tärkeää tunnistaa ne mahdollisimman varhain.

Mikäli tilanne jatkuu useamman viikon, olet huolissasi omasta tai kumppanisi voinnista, alakuloisuutesi ja jaksamattomuutesi vain lisääntyvät tai voimasi ovat loppumassa ota yhteys neuvolaan tai kunnan perhetyöntekijöihin. Apua voi saada myös eri järjestöistä ja tukipuhelimista.

Mieli ry:n ylläpitämä kriisipuhelin auttaa 24 tuntia vuorokaudessa. Kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111

Mikäli pelkäät satuttavasi itseäsi tai vauvaasi, ota yhteyttä alueesi sosiaalipäivystykseen tai hätänumeroon.

 

Hyvä alku – tukea vauvaa odottaville ja vauvaperheille

Lue lisää

Äidit irti synnytysmasennuksesta – Äimä ry

Lue lisää