Vastasyntynyt voi nukkua jopa 20 tuntia vuorokauden aikana. Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolivuotiaana 13-14 tuntia. Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.

Vauvojen nukkumisessa on yksilöllisiä eroja
Vauvat ovat pienestä pitäen yksilöitä ja nukkumisessa voi olla suuriakin eroja lasten välillä. Jotkut vauvat saattavat nukkua pisimmilläänkin vain tunnin mittaisia pätkiä, kun taas toiset nukkuvat yhtä mittaa useita tunteja.

Uni etenee noin tunnin pituisina jaksoina, välillä uni on syvempää, välillä kevyempää. Kevyemmässä unessa vauva saattaa äännellä, avata silmänsä ja liikehtiä. Hän kuitenkin jatkaa uniaan, jos mikään ei herätä häntä. Osa vauvoista siirtyy unijaksolta toiselle joustavasti, eivätkä vanhemmat aina huomaa jaksojen eroa. Toiset vauvat taas havahtuvat hereille unijaksojen välillä.

Ensi kuukausina vauvalla ei ole rytmiä
Vauvalla ei ole ensimmäisten kuukausien aikana vuorokausirytmiä, mutta omalla toiminnallasi voit helpottaa säännöllisen rytmin kehittymistä. Pidä kiinni omasta säännöllisestä vuorokausirytmistäsi: kun vanhemmat tekevät selkeän eron aamun, päivän, illan ja yön välille, vauvankin on helpompi löytää säännöllisyyttä elämään. Selkeä päivärytmi tukee iltojen ja öiden sujumista. Toista rytmiä päivästä toiseen ja vähitellen vauvasi oppii siihen. Voit koettaa ohjata vauvaa nukkumaan sellaisina aikoina, jotka sopivat perheenne rytmiin.

Hyvät unitavat helpottavat nukahtamista
Yritä tehdä vauvan nukkumatilasta mahdollisimman pimeä. Yöaikaiset syötöt ja vaipanvaihdot kannattaa tehdä mahdollisimman eleettömästi, jotta vauva ei virkisty enempää kuin on välttämätöntä. Viimeiseen syöttöön ennen unia on hyvä satsata, jotta vauvan nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.

Joskus pienen lapsen nukuttaminen voi olla todella vaativaa. Vauvat ovat erilaisia siinä, miten herkästi he nukahtavat. Jotkut vanhemmat tottuvat auttamaan lapsen uneen ottamalla syliin, heijaamalla tai imettämällä. On hyvä muistaa, että vauva tottuu nopeasti äidin tai isän tarjoamiin tapoihin nukahtaa ja odottaa, että jokaisella kerralla toimitaan samalla tavalla.

Jos lapsi on tottunut siihen, että vanhempi on läsnä kun uni käy pinnallisemmaksi ja kevyemmäksi, hän havahtuu herkästi  ja alkaa vaatia vanhempaansa paikalle. Kannattaa kokeilla myös unilelua tai -riepua vauvan rauhoittamiseen, se voi tuoda vauvalle turvallisen olon.

Jos vauva ei saa unta, voi syynä olla
– ilmavaivat tai vatsan kipristely
– liian vähäinen seurustelu päiväsaikaan
– yliväsymys, joka voi johtua liiasta määrästä virikkeitä
– nukkumispaikan vaihdos
– kodin liian kovat äänet
– kirkkaat valot/ liian valoisa nukkumispaikka
– vauvan virkeys

Noin 4-6 kuukauden iässä yöheräilyjen määrä saattaa hetkellisesti lisääntyä. Tässä ikävaiheessa vauvan kehitys etenee nopeasti ja se vaikuttaa vauvan unen laatuun. Kaikki uudet taidot, kuten ryömimisen ja muu liikkumaan oppiminen, vaikuttavat vauvasi uneen. Vauva rauhoittuu hitaammin, koska on innoissaan uusista taidoistaan. Näin ollen illat ja yöt sekä muut uniajat saattavat olla levottomia.

Monelle vauvalle levottoman päivän jälkeen myös nukahtaminen on vaikeampaa. Jos huomaat, että päivän tapahtumat vaikuttavat vauvasi nukahtamiseen tai unen laatuun, yritä rauhoittaa päivän kulkua ja rajoita liikoja virikkeitä.

Monesti vauva nukkuu päiväunet parhaiten ulkona, raittiissa ilmassa. Itkuhälytin on oiva apu, jos vauva on pihalla tai parvekkeella nukkumassa. Voit itsekin levähtää hetken omassa rauhassa tai vaikka tehdä kotitöitä ja kuulet itkuhälyttimen avulla, kun vauva kutsuu Sinua.

Vauva tarvitsee unta ja lepoa kasvaakseen ja kehittyäkseen hyvin. Unen aikana elimistö ja aivot virkistyvät ja latautuvat.

Uni tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opittujen asioiden muistiin painumisen. Unen aikana erittyy hormonia, jota tarvitaan kasvuun. Unien näkeminen puolestaan on tärkeää lapsen tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Nukkuessaan vauva käsittelee päivän tapahtumia, vaikeita asioita ja pelkoja.

Hyvä uni edistää luovuutta ja vaikuttaa keskittymiskykyyn sekä mielialaan. Hyvin nukkunut lapsi on pirteä, jaksaa leikkiä ja seurustella. Hyvin yönsä nukkuneen lapsen havaintokyky on parempi kuin väsyneen. Nukkuminen vahvistaa myös vastustuskykyä ja toipumista sairauksista.

Koko perheen elämän rauhoittuminen iltaa kohti ja yhteinen, rauhallinen iltahetki antaa pohjaa hyville ja levollisille yöunille.

Leiki ja anna huomoita lapselle päivällä. Anna paljon hellyyttä.

Huolehdi säännöllisestä päivärytmistä, myös viikonloppuisin.

Rauhoita iltahetki ennen nukkumaanmenoa. Lapsi aistii aikuisen kiireen ja stressin.

Huolehdi, että nukahtaminen tuntuu lapsesta turvalliselta. Turvallisuutta tuo mm. johdonmukaisuus, läheisyys (kuten sylittely ja vieressä olo), yövalo, unilelu…

Luo iltarutiinit. Rutiineja ovat muun muassa hampaiden pesu, yöpuvun vaihto, iltapuuro tai -maito ja iltasatu.

Tästä voit tulostaa itsellesi muistilistan vauvan hyvään uneen.

Päivärytmi hyvän unen tukena

Käy myös tutustumassa vauvan ikäkausittaisiin päivärytmi materiaaleihin.