Lapsen Kengissä ry:n Varkauden Perheentalolla järjestettiin tiistaina tammikuun 28. päivä erittäin antoisa Perheraati yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen perhekeskuksen ja Varkauden kaupungin Hyvinvointi – ja osallisuustyön kanssa. Ilta keräsi reilut parikymmentä osallistujaa hyvin moninaisia perheistä, edustaen miehiä, naisia ja lapsia, ydinperheitä, yhden vanhemman perheitä sekä perheitä eri kulttuureista. Illan aikana kerättiin arvokasta tietoa perheiden hyvinvoinnin tekijöistä ammattilaisten työn ja palvelujen kehittämiseksi.
Mikä on Perheraati?
Perheraati on vuorovaikutuksellinen tapa saada yksityiskohtaista palautetietoa joukolta perheitä. Raatilaiset antavat palautetta, tekevät ehdotuksia ja ideoivat uutta yhdessä ammattilaisten kanssa. Perheraadin tuottamia kokemuksia ja arviointitietoa hyödynnetään suoraan toiminnan kehittämisessä. Perheraadissa voi nousta esille sellaisia asioita, joita ei esimerkiksi arjen keskusteluissa tai kävijäkyselyissä nosteta esille.
Tällä kertaa raatiin osallistuneille perheille haluttiin antaa mahdollisuus tulla viettämään aikaa yhdessä perheenä, kohtaamaan muita perheitä sekä alan ammattilaisia ja edustajia paikan päällä. Leikin lomassa heillä oli mahdollisuus kiertää ammattilaisten pisteillä. Myös perheen pienempien mielipiteistä oltiin kiinnostuneita ja lapsille löytyi oma pisteensä. Illan teemassa korostui etenkin varhaisen tuen merkitys sekä hyvinvoinnin tukeminen. Kysymyksillä haluttiin selvittää, millaisena perheet näkevät varhaisen tuen niin perhekeskuksen palveluiden sekä varhaiskasvatuksen osalta ja millä tavoin erilaiset tekijät Perheentalon toiminnassa lisäävät heidän hyvinvointiaan.
Perhekeskuksen varhaisen tuen yleiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
Pohjois-Savon hyvinvointialueen pisteellä perheille kerrottiin perhekeskuksen tehtävistä, perhekeskuksen palveluista ja perhekeskusverkostosta perheiden tukena. Erityisesti keskusteltiin perheiden tueksi käyttöönotetuista sähköisestä perhekeskuksesta (omaperhe.fi ja omahelpperi) ja lapsiperheiden yleisestä neuvonnasta. Sähköisten ja puhelinpalveluiden lisäksi perheet kokivat tärkeänä kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ja nopean palveluiden piiriin pääsemisen. Myös tietojen helppo löydettävyys koettiin merkittävänä tekijänä vanhemmuuden tukemisessa.Varhaisena ja vanhemmuuden tukena vastauksissa korostui ammattilaisten aito kiinnostus kohtaamiseen ja se, ettei tulisi torjutuksi, sekä vanhempien jaksamisen tarkempi huomiointi. Tärkeänä varhaisena tukena pidettiin neuvola-, hammashoito- ja psykologipalveluiden olemassaoloa sekä saatavuutta. Lisäksi toimintaterapiaan pääseminen kohtuullisessa ajassa koettiin tärkeäksi.
Vanhemmuuden tuki varhaiskasvatuksessa
Kiireetön ja aito kohtaaminen kasvokkain sekä toimintaterapian mahdollisuus koettiin myös kaupungin Hyvinvointi- ja osallisuustyön kysymyspisteellä tärkeimmiksi vanhemmuuden tuen tekijöiksi. Keskusteluun johdattavana kysymyksenä pyydettiin perheiden ajatuksia vanhemmuuden tuesta varhaiskasvatuksessa. Vanhemmuuden tukemista perheiden mukaan voisi olla myös erilaisten tapahtumien järjestäminen perheille, sekä teemallisten iltojen pitäminen vanhemmille. Toivottiin mahdollisuutta em. tilaisuuksien striimaukseen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua. Vanhempien jaksamista tukisi myös, jos lapsilla on mahdollisuus varhaiskasvatukseen siitä huolimatta, että vanhempi on kotona. Lisäksi joustavuus hoitoajoissa koettiin perheiden arkea ja stressiä helpottavaksi tekijäksi.
Tärkeänä vanhemmuuden tukena pidettiin myös sitä, että kaikki perheen lapset pääsisivät samaan paikkaan. Päivähoidon aloituksessa erityisesti esikoislapsen kohdalla, varhaiskasvatus voisi tukea lasta ja tämän perhettä tiiviimmin, jotta lapsi sopeutuisi nopeammin ja vanhemmat voisivat tuoda lapsen hoitoon hyvillä mielin. Koettiin, että vahva tuki päivähoidon aloituksessa auttaa myös maahanmuuttajataustaisia lapsia sopeutumaan ja kiinnittymään paremmin ryhmään – tukien myös suomen kielen oppimista. Sujuva tiedonkulku ja helposti löydettävät hakemukset netistä nostettiin myös esille.
Keskusteluun nousi myös ajatus, että mikäli esille nousee lasta koskevia haasteita, voitaisiin siihen kysyä mielipidettä myös tarvittaessa ulkopuoliselta taholta matalalla kynnyksellä. Tässä yhteydessä pohdittiin Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä ja hyödynnettävyyttä varhaiskasvatuksessa. Lapsen puheeksi-menetelmä on keskustelumenetelmä, jolla pyritään tukemaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Menetelmä edistää yhteistä ymmärrystä vanhempien, muiden lapselle tärkeiden aikuisten ja lapsen välillä. Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa arkea, vahvuuksia, perheen muuttunutta tilannetta ja muutosten keskellä pärjäämistä. Tarkoituksena on tukea lapsen sujuvaa arkea, ennaltaehkäistä vaikeuksien kasautumista.
Perheentalo-toiminta perheiden hyvinvoinnin vahvistajana
Varkauden Perheentalon perheet kokivat heille merkitykselliseksi paikaksi, niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Perheiden vastauksissa ja yhdessä käydyissä keskusteluissa korostui vahva kokemus yhteisöllisyydestä ja heille merkityksellisistä kontakteista. Perheentalolla kohtaa muita perheitä ja osaavat tutut ammattilaiset työssään. Varkauden Perheentalo koetaan paikaksi, jossa perheet voivat hengähtää ja saada vertaistukea. Vanhemmat kokivat erilaisten teemallisten kerhojen, tuokioiden ja asiantuntijatilaisuuksien lisäävän heidän hyvinvointiaan ja heidän saavansa niistä tukea vanhemmuuteen.
Perheentalon olemassaolon ja toiminnan jatkuvuuden tärkeys ja merkityksellisyys sen kävijöille nousi voimakkaasti Perheraadin annissa ja siellä vallitsevassa tunnelmassa. Erilaisten aktiviteettien ehdotusten lisäksi perheet ilmaisivat post-it lapuilla, että mahdollisuus viettää aikaa Perheentalolla myös lauantaisin useammin erittäin toivottua.
Yhteistyö perhekeskustoimijoiden kanssa
Illassa korostui järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys, sillä perheet pitivät tärkeänä, että ammattilaiset osaavat ohjata perheitä vertaistuen piiriin tuntien yhteistyötahot. Toiveena oli, että Perheentalolla voisi kohdata myös perhekeskuksen sosiaali- ja terveyspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa työskenteleviä ammattilaisia. He voisivat tuoda oman osaamisensa Perheentalolle vaikkapa teemallisten luentojen merkeissä ja vapaamuotoisiin tapaamisiin arjessa, jolloin heillä olisi aikaa perheiden kohtaamiseen ja yhteiseen keskusteluun.
Lasten osallisuus
Lapsilla oli mahdollisuus vastata tarrojen avulla, mikä heidän mielestään on kolme kivointa ”juttua” Perheentalolla. Lasten vastauksista kävi ilmi, ettei Perheentalo toimi vain vertaisuuden kohtaamispaikkana aikuisille, sillä eniten tarroja lapset olivat liimanneet kohtaan, jossa he voivat tavata muita lapsia ja leikkiä yhdessä (muut vaihtoehdot omat leikit tai leikit aikuisen/vanhemman kanssa). Säännöllisesti käyvät perheet myös kokivat, että Perheentalolla käynti on lisännyt heidän ja lastensa ymmärrystään ja hyväksyntäänsä monikulttuurisuudesta. Kävijänä tämän pystyikin aistimaan, kun lopuksi yhdessä istuuduttiin iltapala pöydän ääreen kuin suuri perhe.
Perheentalo on minulle henkireikä – vertaistuen paikka ja turvallinen ilmapiiri puhua.
vanhemman palaute
Tekstin kirjoittaja Jonna Impivaara on sosionomi-opiskelija, joka osallistui Perheraatiin osana opintojaan ja kirjoitti havainnoistaan kirjoituksen Perheentalon blogivieraana.
