Hei! Olemme sosionomiopiskelijat Maria, Tuuli ja Viivi LAB-ammattikorkeakoulusta. Teimme projektia yhteistyössä Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen väkivaltatyöntekijän kanssa. Projektimme aiheena oli nuorten seurusteluväkivalta.
Projektimme päämääränä oli antaa nuorille tietoa seurusteluväkivallasta, sillä huomasimme, ettei siitä puhuta tarpeeksi. Halusimme projektin avulla luoda turvallisen ja luotettavan paikan nuorille, jossa he voisivat keskustella väkivallan kokemuksista ja yleisesti heidän ajatuksistaan hyvästä ja huonosta seurustelusta. Tavoitteenamme oli myös helpottaa vaikeasta aiheesta puhumista sekä tuoda nuorille tietoa erilaisista palveluista, joista voi hakea apua.
Mitä on seurusteluväkivalta?
Ennen nuorten kohtaamista lähdimme etsimään tietoa siitä, mitä seurusteluväkivalta on ja mitä se sisältää. Saimme väkivaltatyöntekijältä todella paljon materiaalia liittyen seurusteluväkivaltaan, joista meidän mielestä parhain oli Ensi- ja Turvakotien liiton Seurustelun ei kuulu satuttaa-selvitys. Tästä saimme paljon konkreettista hyötyä erityisesti selvityksen tilastojen takia. Selvityksestä löytyi muutenkin hyvin selitettynä mitä on seurusteluväkivalta ja mitä sen muodot ovat. Etsimme myös paljon tietoa erilaisista lähteistä, joiden avulla teimme nuorille tietopaketin, jossa kerroimme konkreettisesti seurusteluväkivallasta.
Seurusteluväkivalta lukuina
Ensi- ja turvakotien liitto ry:n tekemän verkkokyselyyn vastasi kesän 2019 aikana 290 nuorta. Selvityksen mukaan verkkokyselyyn vastanneista 75% kertoo kokeneensa väkivaltaa seurustelusuhteessa. Ja joka neljännes on tullut raiskatuksi seurustelusuhteen aikana. (Seurustelun ei kuulu satuttaa, 2019) Tämä luku kertoo, että aihe on erityisen tärkeä ja siitä pitää puhua lisää nuorille. Olimme itsekin hyvin järkyttyneitä, kuinka suuri osa nuorista kokee seurusteluväkivaltaa ja miten vähän se loppujen lopuksi näkyy ulospäin. Konkretisoidaksemme kuinka moni nuorista kokee seurusteluväkivaltaa, vertasimme omaa luokkaamme verkkokyselyyn vastanneisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän luokasta ¾ kokisi seurusteluväkivaltaa jossakin vaiheessa suhdetta. Lukumäärä on mielestämme todella järkyttävä, ja se kertoo myös siitä, kuinka tärkeän aiheen äärellä olemme.
Kohtaaminen nuorten kanssa
Pääsimme pitämään toiminnallisen luennon nuorille heidän terveystiedon tunnille aiheestamme. Valmistauduimme tuntia varten tekemällä aikaisemmin mainitsemamme tietopaketin, jonka pohjalta suunnittelimme tunnin aktiviteetteja. Saimme väkivaltatyöntekijältä toiveen, että sisällyttäisimme luentoon mukaan Rakkausmaisteri-kyselyn. Päätimme toteuttaa kyselyn Kahoot-pelin muodossa ja toiminnalliseen osuuteen kehitimme lukiolaisille hyvä ja huono seurustelu-tehtävän.
Hyvä ja huono seurustelutehtävässä annoimme nuorille ohjeeksi itse pohtia omia ajatuksiaan, mitä heidän mielestään kuuluu hyvään seurustelusuhteeseen ja mitä huonoon suhteeseen.
Hyvään seurustelusuhteeseen miellettiin muun muassa toisen kuunteleminen sekä tukeminen, molemminpuoleinen luottamus, arvostus sekä avoimuus. Myös läheisyys kuten ”halit ja pusut” koettiin nuorten keskuudessa tärkeiksi hyvässä suhteessa. Mutta myös nuorten ajatuksia huonoista asioista, jotka eivät kuulu seurustelusuhteeseen, oli paljon. Huonompia puolia oli jopa enemmän. Huonoja puolia olivat muun muassa epäluottamus, pettäminen, kiusaaminen/alentaminen, väkivalta sekä vapauden ja itsemääräämisen kontrollointi. Myös digitaalinen väkivalta otettiin huomioon, ja esimerkiksi kumppanin kuvien levittäminen sosiaalisessa mediassa luvatta nostettiin esille.
Alkuun meitä jännitti todella paljon esiintyminen isolle luokalle ja erityisesti nuorten kohtaaminen rankan aiheen tiimoilta. Yllätyimme kuitenkin positiivisesti, kuinka avoimesti nuoret ottivat meidät vastaan ja osallistuivat luennon toimintaan. Erityisesti nuoret tykkäsivät Kahoot-pelistä, jonka arvelimmekin olevan mieleinen aktiviteetti. Yllätyimme myös siitä, kuinka avoimesti nuoret pystyivät keskustelemaan vaikeasta aiheesta ja ajatuksistaan.
Suunnitelmat muuttuu…
Meillä oli paljon erilaisia suunnitelmia nuorten kohtaamisesta seukkaa chillisti -projektille. Keväällä vallitsevan pandemia tilanteen vuoksi emme kuitenkaan pystyneet toteuttamaan kaikkia suunnitelmiamme. Haluamme kuitenkin kiittää Nuorisotila monaria ja heidän työntekijöitään yhteistyöstä. Olimme suunnitelleet työntekijöiden kanssa nuorille iltaman, jossa olisimme kohdanneet nuoria seurusteluväkivallan tiimoilta. Iltamaa ei kuitenkaan voitu kevään tilanteen takia järjestää.
Halusimme kuitenkin jotekin saada nuoriin yhteyden, joten suunnitellimme kyselyn seukkaa chillisti projektistamme, jonka jaoimme erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Kysely löytyy muun muassa Monarin facebook sivuilta sekä Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen nettisivuilta. Kyselyyn vastasi moni nuori, ja haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Kyselyn aikana järjestimme arvonnan, josta kaksi nuorta voitti palkinnoksi leffaliput.
Kyselyn suunnittelimme aikaisempien materiaalien pohjalta, ja halusimme selvittää nuorten tietämyksiä ja ajatuksia seurusteluväkivallasta. Yksi kysymyksistämme käsitteli traumatisoivinta seurusteluväkivallan muotoa. Nuorista 41 % vastasi seksuaalisen väkivallan traumatisoivimmaksi väkivallan muodoksi, 30,8 % vastasi fyysisen väkivallan ja 28,2 % henkisen väkivallan. Nuorten tietämys asiasta oli todella hyvää, ja tutkimuksetkin osoittavat seksuaalisen väkivallan olevan kaikista traumatisoivin väkivallan muoto. Toisessa kysymyksissä kysyttiin nuorten tietämystä, miten auttaa ystävää, jonka seurustelusuhteessa on väkivaltaa. Poimimme yleisimpiä ajatuksia nuorten vastauksista, ja niitä olivat mm. kuunnella ja tukea ystävää, auttaa etsimään ammattiapua ja rohkaista ystävää tekemään rikosilmoitus. Yksi nuorista oli vastannut esimerkiksi näin: ” Tarjoamalla ystävälle keskusteluapua, yöpaikkaa ja muuta tukea mitä hän tarvitsee”. Oli sydäntä lämmittävää lukea nuorten ajatuksia ystävän auttamisesta. Viimeisenä kysymyksenämme oli, mistä nuori voi itse hakea apua, jos hän kokee seurusteluväkivaltaa. Nuorista 59 % vastasi erilaisista kriisipuhelimista ja chateista ja 25,6 % vastasi luotettavalta aikuiselta esim. koulukuraattorilta tai opettajalta. Muita vastausvaihtoehtoja olivat 112 sekä ensi- ja turvakotien liitto. Kaikki vastaukset tähän kysymykseen olivat oikeita, ja kaikista näistä tahoista voit hakea apua, jos koet parisuhteessasi väkivaltaa.
Suunnitelmien muutoksesta huolimatta koimme, että projektimme onnistui hienosti, ja pääsimme tavoittamaan paljon nuoria, ja kuulemaan heidän ajatuksiaan. Haluamme vielä lopuksi kiittää Etelä-Karjan perhetyön kehittämisyhdistyksen väkivaltatyötä projektin mahdollistamisesta!
Maria, Viivi ja Tuuli LAB-ammattikorkeakoulu
