On asioita, asenteita, perinteitä ja käyttäytymismalleja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Kuulin mieltä lämmittävän tarinan, joka sai itsenikin pohtimaan, mitä itse haluan siirtää seuraaville sukupolville.
Rouva kertoi tarinaa sukunsa naisista. Hän kertoi, kuinka hänen äitinsä oli aikoinaan matkustanut pohjoiseen synnyinseuduilleen oman äitinsä hoiviin synnyttämään ja viettämään lapsivuodeaikaa. Hoivaa saanut äiti kutsui puolestaan oman tyttärensä, tarinaa kertovan rouvan, luokseen saamaan myös apua ja tukea, kun uusi perheenjäsen oli syntymässä ja uusi elämänvaihe alkamassa.
Perinne jatkui. Rouva kutsui omankin tyttärensä kotiinsa, kun uusin lapsi oli saapumassa. Vaikka tai ehkä juuri siksi, että tyttären elämäntilanne oli haastava, rouva halusi antaa tyttärelleenkin mahdollisuuden aloittaa uusi elämänvaihe mahdollisimman suotuisasti.
Ajattelen, että tämä on lahja, joka kantaa ja kannattelee seuraavaa sukupolvea – ylisukupolvinen lahja.
Usein puhuessamme ylisukupolvisuudesta puhumme taakoista ja taakkakertymistä sekä yksilöistä, jotka yrittävät näiden taakkojensa alla selviytyä. On hyvä, että taakoista puhutaan. Taakkoja ei välttämättä tiedosta ennen kuin elämä kriisiytyy ja olo alkaa tuntua tuskaiselta ja mielettömältä. Ylisukupolviset taakat voivat aiheuttavaa hyvin paljon inhimillistä tuskaa ja vahinkoa myös ihmissuhteissa.
Useimmat meistä koittavat selviytyä omin avuin mahdollisimman pitkälle, jolloin selviytymiskeinomme alkavat myös vähitellen kääntyä meitä vastaan. Syntyy haitallisia uskomuksia, asenteita ja toimintatapoja, jotka vievät voimavaroja ja tuovat lisää tuskaa. Esimerkkinä päihteiden avulla olon turruttaminen tai väkivalloin ihmissuhteissa selviytyminen.
Uskoisin, että jokaisella meistä on ylisukupolvista taakkaa, mutta miten paljon se haittaa elämäämme ja kuinka tietoisia olemme siitä vaikuttaa kokemukseemme. Vieläkin on paljon asenteita, joiden takana on pelkoa ja häpeää leimaantumisesta, vaikka jo tunnistaisi, ettei selviäkään yksin ja tarvitsee apua.
Olen iloinen siitä, miten nuoremman sukupolven edustajat, niin miehet kuin naisetkin, ottavat uudenlaisia askeleita kohti avoimempaa suhtautumista avunhakemiseen ja asioista puhumiseen. Ulkopuolinen voi sanoittaa asioita, luoda ymmärrystä, tuoda mieltä mielettömyydelle, herätellä uusia ajatuksia, toimintatapoja ja suhtautumista asioihin ja tällä tavoin keventää taakkaa.
Näillä keinoilla me kaikki, yksi ihminen kerrallaan, voimme keventää tulevien sukupolvien taakkoja : tulemalla tietoisiksi, ottamalla tukea/apua vastaan ja puhumalla asioista. Näin vaikutamme sukupolvien ketjussa suotuisasti ja luomme kevyempää ketjua, joka kannattelee enemmän ja painaa vähemmän. Kun taakkamme eivät typistä meitä tuskaisiksi, tuomme ketjuun lisää ylisukupolvisia lahjoja.
Kirjoittaja Hilla Bäck Väkivaltatyön avopalvelu
