Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mikä merkitys sinulle on ollut sillä tuella ja avulla, mitä olet elämäsi hankalissa kohdissa saanut? Mikä tai mitkä asiat olivat olennaisimpia valoisampaan vaiheeseen kulkemisen kannalta? Kun katsot tilannetta muutamien kuukausien tai vuosien päästä, mihin kaikkeen tuella oikeastaan oli vaikutusta? Entä miltä tuntuu, kun joku jälkeenpäin kysyy, miten sinulla nyt menee?
Kun teet palkkatyötä tai vapaaehtoishommia ihmisten parissa, sinulla on varmasti käsitys siitä, miksi teet sitä mitä teet – ja mitä tekemäsi työn seurauksena tapahtuu. Mutta mistä tiedät, tapahtuuko niin? Mihin asioihin kiinnität huomiota, mikä kertoo onnistumisesta tai muunlaisista lopputuloksista? Valitettavan usein käy niin, että hetken aikaa ihmisen rinnalla kulkenut työntekijä voi vain jäädä toivomaan parasta, mutta ei saa tietää, mitä apua tarvitsevan ihmiselle jälkeenpäin kuuluu.
Ensi- ja turvakotien liitossa käynnistyy parhaillaan Vaikuttavuus esiin -hanke, jota on yhdessä jäsenyhdistysten kanssa suunniteltu ja valmisteltu jo parin vuoden ajan. Hankkeessa rakennetaan yhdistysten arjen toimintaan kytkeytyvä työtapa, joka tuottaa vaikuttavuustietoa aiempaa automaattisemmin. Yhdistyskohtaisten kehittämispäivien kautta saadaan paljon työntekijöitä mukaan kehittämään ja käyttämään uusia välineitä ja työtapaa.
Aluksi alamme koota niitä asioita, joihin meidän pitää kiinnittää huomiota, jotta saamme tietoa siitä, mikä oikeasti on merkityksellistä vaikuttavuuden kannalta. Hyödynnämme jo olemassa olevia mittareita, joita on tehty toimintakyvyn ja koetun hyvinvoinnin muutosten arviointiin – ja samalla kysymme sekä työntekijöiltä että apua hakeneilta ihmisiltä, mikä heidän mielestään on merkityksellistä. On myös tärkeää, että määrittelemme moniäänisesti sitä, mikä on hyvä lopputulos avun saamisesta. Se löytynee yhdistelmästä, jossa on mukana tutkimuksellisen tiedon, arjen realiteettien ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmat.
Tarvitsemme vaikuttavuustietoa ennen kaikkea siksi, että voisimme muokata tarjolla olevaa tukea ja apua sellaiseksi, joka toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi tieto työn tuloksista on iso asia työn tekemisen motivaation kannalta. Tavoitteenamme on myös osoittaa toiminnan vaikuttavuus lasten ja aikuisten kannalta ja hyödyntää tietoa Sote-uudistukseen rakentamisessa niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla.
Hankkeen työntekijät ovat juuri aloittaneet työnsä: projektipäällikkö Nina Forsström kolme viikkoa sitten ja projektiasiantuntija Janne Pulkkinen tällä viikolla. Keskusjärjestössä ja jäsenyhdistyksissä puhkutaan intoa yhteisen työn käynnistämiseen. Onnea ja työniloa matkaan tälle hankkeelle!
