Jokaisen tulee saada olla turvassa

Lähisuhdeväkivallan täytyy loppua

Lähisuhdeväkivalta koskettaa meistä kaikkia ja voi kohdistua kehen tahansa riippumatta iästä, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta tai kulttuuritaustasta. Väkivalta on myös sukupuolittunut ilmiö: toistuvat ja pitkäkestoiset väkivaltakokemukset kasautuvat erityisesti naisille. Koti on usein Suomessa naiselle ja lapselle se vaarallisin paikka.

Suomessa noin joka toinen nainen on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa parisuhteessa. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan. Parisuhdeväkivaltaa koetaan jo ensimmäisissä seurustelusuhteissa nuoruudessa.

Tukipalveluihin pääsyssä voi olla useita kynnyksiä, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Esimerkiksi ikääntyneiden, tulkkia tarvitsevien, päihteitä aktiivisesti käyttävien ja vammaisten henkilöiden voi olla vaikeaa saada riittävää tukea. Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähisuhdeväkivaltaa ei myöskään riittävästi tunnisteta tai oteta puheeksi.

Vaadimme

Istanbulin sopimus tulee laittaa täysimääräisesti täytäntöön GREVIO:n suositusten mukaisesti. Vain siten saadaan Suomesta turvallisempi naisille.
Järjestöjen väkivaltatyön erityisosaaminen tulee tunnistaa ja työn jatkuvuus varmistaa.
Lapsen oikeus saada apua väkivaltakokemuksiin on turvattava.

Suomesta voidaan tehdä turvallisempi maa, jos niin halutaan.

Oona Ylönen, pääsihteeri

Mitä pitäisi tehdä?

Valtakunnan tasolla

Parannetaan vauvaperheiden palveluja vauvojen turvallisen kehityksen ja alle 3-vuotiaiden huostaanottojen ehkäisemiseksi.
Ehkäistään ja vähennetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä kaikenikäisten kaltoinkohtelua. Kehitetään väkivallattomuutta tukevia ohjelmia väkivallan tekijöille.
Turvataan väkivaltaa kokeneiden lasten oikeus apuun uudistamalla työkäytäntöjä ja lainsäädäntöä.
Kehitetään ratkaisuja vakaviin erotilanteisiin yhteistyössä järjestöjen ja eri tahojen kanssa.
Pannaan täysimääräisesti täytäntöön naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus.

Hyvinvointialueilla

Tietoa erotilanteista ja lähisuhdeväkivallasta sekä avusta tulee olla helposti saatavilla.
Lähisuhdeväkivallan vastainen työ ja koordinointi tulee kuulua nimettyyn tehtäväkuvaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten tulee saada jatkuvaa koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja riskien arviointiin.
Järjestöt tulee ottaa kumppaneiksi eroauttamisessa sekä lähisuhdeväkivaltatyössä.

Kunnissa

Varmistetaan turvalliset kouluyhteisöt ja, että väkivaltaan puuttumisen käytännöt ovat kouluissa toimivia.
Nuoret saavat tietoa turvallisista ihmissuhteista ja seurustelusta.
Koulujen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen.
Nuorisotyöllä tulee olla riittävät resurssit tukea väkivallan vuoksi riskissä olevia nuoria.

Tiesitkö tämän?

Koti on liian usein turvaton

Vuonna 2023 tehtiin lastensuojeluilmoitus 110 269 lapsesta, 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Huostaanotettuna on yli 11 300 lasta, erityisesti alle 3-vuotiaita ja nuoria. Se kertoo, että vauva- ja pikkulapsiperheet ja lapset eivät saa tarvitsemaansa apua riittävän varhain. Alle 3-vuotiaiden lasten huostaanotoista 80 prosentissa syynä on vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma.

Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä. Koti on osalle lapsista ja naisista vaarallinen paikka. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan.

Lasta vaurioittaa kotona tapahtuvan väkivallan todistaminen. Tytöt joutuvat usein seurustelusuhteissaan väkivallan ja painostamisen kohteiksi. Parisuhteessa olleista 16–17-vuotiaista tytöistä 45 prosenttia oli kokenut parisuhdeväkivaltaa (Siltala 2022).

Joka toisen naisen arvioidaan joutuvan väkivallan kohteeksi tai uhatuksi lähisuhteissaan (Siltala 2022). Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikäihmisiä ja miehiä. Kynnys avun hakemiseen on korkea. Lähisuhdeväkivaltaa ei riittävästi tunnisteta, eikä sitä oteta palveluissa puheeksi.

Lapsella on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, ja ne on turvattava aina, kun se on turvallista ja lapsen edun mukaista. Nykyisin toinen vanhempi voi jopa estää lapsen avun saannin.

Vakavat erotilanteet sisältävät pahimmillaan perhesurman riskin, ja ammattilaisten yhteistyö on niissä puutteellista. On inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa, jos varhaisen tuen ansiosta vältytään huoltoriidoilta, sillä niiden arvioitu vuosikustannus yhteiskunnalle on noin 27–40 miljoonaa euroa.

Väkivallan ehkäisy ja apu varhain on viisasta. Lähisuhdeväkivallan kierre on katkaistavissa. Ilman apua jäämisestä seuraa psyykkisiä ja muita vaurioita sekä isot kustannukset julkisille palveluille. Pelkästään terveydenhuollolle naisiin kohdistuvan fyysisen lähisuhdeväkivallan kustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuosittain (Siltala 2024).

Lähisuhdeväkivalta ei ole perheen sisäinen asia, vaan rikos.

Lue uusimmat