Ihan tavallisena syksyisenä keskiviikkona huomasimme taas kosketuksen voiman. Rauhallinen silitys selässä sai aikaan itkun, jonka kuulimme liittyvän siihen, miten vähän kosketusta on saanut.
Päiväryhmä Kehrävässä oli tällä viikolla aiheena kosketuksen merkitys ja vaikutus niin aikuisten kuin vauvojenkin elämässä. Yhdessä pohdittiin muun muassa sitä, miksi vauvan helliminen on luontevaa, mutta läheisyyden vastaanottaminen vaikeaa? Entä millaista on hyvä kosketus, ja voiko koskettamista oppia vielä aikuisena?
Aihetta lähestyttiin eri tavoin: mindfulnessharjoituksella, keskustellen, vauvahieronnalla, hartiahieronnalla ja taas keskustellen. Tässä ryhmän ajatuksia kosketuksesta. Lue tekstin lopusta myös isomummon salainen resepti hellään kosketukseen.
Miltä kosketus tuntuu?
”Tuntuu vieraalta, että joku koskettaa minua. En halua kosketusta, koska se voi synnyttää kaipuun asialle, josta tietää, ettei sitä kuitenkaan saa.”
”Minulle taas koskettaminen on tärkeää ja olen tottunut siihen jo lapsuuden perheessä.”
”Kun kosketan toista aikuista, se tuntuu helpommalta kuin, että joku koskee minuun. Toisen koskettaessa alan ajatella, mitä hän on vailla. Ajattelen, että tämä kosketus johtaa kuitenkin johonkin muuhunkin.”
”Voimahalauksilla voi auttaa toista hankalassa tilanteessa tai kun toisella on huono mieli. Aikuisenakin voi harjoitella halaamaan vaikkei siihen ole lapsena tottunut.”
”Parisuhteessa huomaa miten erilaisia perheet ovat koskettamisenkin suhteen. Voi olla, ettei toinen ole ollenkaan tottunut olemaan lähellä ja toinen halaa ja kaipaa lähellä olemista paljon.”
”Joskus vaikka koira kainalossa rauhoittaa omaa oloa ja antaa lohtua.”
”Koskettaminen voi auttaa keskittymään. Voi vaikka silittää itseään rauhallisesti ja voimakkaasti.”
Millaista vauvan koskettaminen on?
”Vauvan koskettaminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta. Ihmettelen miten osaan koskettaa vauvaa, kun itseä ei ole kosketettu? Jostain sisältä se nousee, ja tuntuu luontevalta.”
”Kun vauva touhuaa ja leikkii tyytyväisenä, annan hänen olla rauhassa. Vauva ilmoittaa, kun kaipaa syliin tai lähelle.”
”Joskus tarve läheisyyteen tulee minulta, vanhemmalta. Joskus otan vauvan syliin, kun tarvitsen itselleni turvaa. Vauvan avulla pystyn olemaan tilanteessa läsnä.”
Millainen kosketus rauhoittaa vauvaa?
”Vauvaa rauhoittava kosketus on kokonaisvaltaista, vauva on vanhemman kehoa vasten tiiviisti. Vauva on turvallisessa sylissä kuin pesässä ja vanhemmalla on rauhoittavat otteet.
”Omasta vauvastani huomaan rauhoittumisen hengityksen tasaantumisena, kehon rentoutumisena ja silmistä, katse on luottavainen ja rauhallinen.”
”Vauvahieronnassa tärkeintä on vauvalle sopiva hetki. Vanhemman on hyvä olla valmistautunut niin, että voi tehdä hierontaa, kun se vauvalle käy. -Vauva ilmaisee sitten, kun ei enää halua olla hierottavana.”
Isomummin salainen resepti
Raaka-aineet:
- Suloisia suukkoja aina tilaisuuden tullen
- Lempeää silittelyä
- Turvallinen tukeminen silloin kun vauva sitä tarvitsee
- Hempeitä halauksia
- Laajat rauhalliset otteet käsittelyssä
Mausta oman maun mukaan:
- Kantoliinassa tai repussa oloa
- Hassuttelevaa hipsutusta
Kyseistä ohjetta voi soveltaa vauvasta vaariin. Teini-ikäisetkin kaipaavat turvallisen aikuisen läheisyyttä ja kosketusta.
Resepti riittää vastaamaan yhden lapsen tarpeisiin, mutta tarvittaessa voit kaksin tai jopa kolminkertaistaa ohjeen, jos hoidossasi on useita lapsia.
Ainesosien tarkka annostelu ei ole tarpeen, vaan sovella reseptiä rohkeasti vastaamaan juuri sinun lapsesi tarpeisiin. Paras lopputulos syntyy usein vain kokeilemisen kautta ja lastasi kuulostelemalla ja tarkkailemalla.
Keskustelussa oli mukana viisi pienen vauvan äitiä ja viisi vauvaa, sairaanhoitajaopiskelija ja kaksi ohjaajaa.
Teksti: keskustelusta kokosi ohjaaja Saara Röntynen
Resepti: sairaanhoitajaopiskelija Suvi Takkunen
Kuvitus: Mirjami Tchoukanov.
