Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää. Jokainen äiti ja isä rakastaa lastaan ja toivoo tälle parasta mahdollista lapsuutta. Aina siihen ei kuitenkaan ole keinoja tai jaksamista, ja joskus päihteet vievät perhearjen pikkuhiljaa sivuraiteelle.
Vanhemmuus voi olla vaikeaa varsinkin, jos vanhemman omat lähtökohdat elämään ovat olleet haastavat. Osaanko ja jaksanko olla turvallinen, läsnä oleva vanhempi jos minua ei ole lapsena pidetty turvassa? Rakastavaa kosketusta on vaikea antaa, jos sitä ei ole itse saanut.
Hyvät ja rakastavat tarkoitukset eivät aina riitä, jos vanhemmalla ei ole verkostoa, joka tukee kasvatustehtävässä ja auttaa vaikeiden tilanteiden yli. Päihteistä saatetaan hakea helpotusta omaan pahaan oloon tai rentoutumiseen. Joskus hetken helpotuksesta kehittyy koko perheen ongelma.
“Haittaako tämä meidän lapsia?”
Lapsi muodostaa käsityksensä elämästä sen perusteella, millaista se on kotona. Lapsen elämän perusta on vanhemman antama hoiva. Kun vanhemmat huolehtivat lapsestaan, lapsi oppii, että hän on arvokas ja rakastettu. Vanhemman on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan, mutta päihteet eivät auta siinä.
Päihtymys vaikuttaa aina vanhemman kykyyn huomata lapsi ja hänen tarpeensa sekä olla aidosti läsnä. Vakavissa tilanteissa vanhempi on hukassa itsensä kanssa, eikä jaksa pitää lasta mielessäni, kun oma minuus on hukkunut päihteiden joukkoon.
Joskus myös perheen toisen vanhemman päihteiden käyttö voi viedä äidin tai isän energiat. Lapsista huolehtiminen kärsii, kun puolison ja arjen kannattelu vie vanhemman voimat ja huomion.
Miten katkaista sukupolvet ylittävä päihteiden käyttö ja sen mukanaan tuomat ongelmat?
Perheen perustaminen nostaa usein pintaan omaan lapsuuteen liittyneet kipeät muistot. Oma vanhemmuus voi olla hukassa, jos lapsuuden vaille jäämisen kokemukset ovat käsittelemättä. Joskus vanhempi päätyy toistamaan juuri niitä virheitä, joiden muistot mustaavat omaa lapsuutta. Siirrämme herkästi omat taakkamme lapsillemme, vaikka emme tietoisesti niin tietenkään haluaisi tehdä.
Tähän sukupolvien ketjuun voidaan vaikuttaa ennalta, ja se voidaan myös katkaista tarvittavan tuen turvin. Joskus yksikin keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa ymmärtämään omaa käyttäytymistä tai perheen tilannetta. Oivallus johtaa muutoksen alkuun. Avun hakeminen ei ole heikkoutta vaan rohkeutta ja osoittaa rakkautta.
Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin vanhemmuudessa ja jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja luotettaviin vanhempiin. Jokaisella vanhemmalla on oikeus pyytää apua ja saada sitä – myös silloin, kun ei ole edes varma ongelman olemassaolosta.
Kuopion ensikotiyhdistyksen matalan kynnyksen päihdetyö on maksutonta apua perheiden tilanteiden tutkiskeluun. Koskaan ei ole liian myöhäistä uudelle alulle, älä jää yksin.
Sinä olet lapsesi syli, lohtu ja turva. Pidä huoli tästä turvasta.
Haluatko keskustella luottamuksellisesti perheesi tilanteesta, omasta tai puolisosi päihteiden käytöstä?
Ota yhteyttä matalan kynnyksen päihdetyöhön.
Anne Bäck, WhatsApp ja puh. 044 369 7215
Paula Laakkonen, WhatsApp ja puh. 044 369 7208
etunimi.sukunimi(a)kuopionensikoti.fi
