Lapsen etu ja oikeudet eivät toteudu vaativissa erotilanteissa
STM:n teettämä selvitys kertoo, kuinka yhteiskunta voisi tukea paremmin lapsia vaativissa erotilanteissa ja huoltajuusriidoissa. Selvityksessä annetaan 31 suositusta tilanteen parantamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen siitä, kuinka yhteiskunta voisi paremmin tukea lapsia vaativissa erotilanteissa ja huoltajuusriidoissa. Selvitys luovutettiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle torstaina 6.3.2025.
Selvityksen mukaan lapsen oikeudet eivät toteudu huoltoriidoissa eivätkä päätökset ole aina lapsen edun mukaisia. Myös vanhemmille tarjotut palvelut ja tuki ovat riittämättömiä. Selvitystä varten kerättiin tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon, tuomioistuinten sekä lasten oikeuspsykologian ja -psykiatrian ammattilaisilta ja hyödynnettiin laajasti tutkimustietoa.
”Kiitän selvityshenkilöitä perusteellisesta työstä. Selvityksestä käy ilmi, että lapset jäävät vaikeimmissa erotilanteissa liian usein näkymättömiksi ja lapsen etu vanhempien ongelmien ja ristiriitojen varjoon. Palveluita ja lainsäädäntöä on välttämätöntä uudistaa lapsen turvallisen, onnellisen lapsuuden suojelemiseksi”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Selvitys sisältää 31 ehdotusta palveluiden ja lainsäädännön uudistamiseksi
Selvitys sisältää 31 ehdotusta, joiden avulla voitaisiin parantaa lasten asemaa vaativissa erotilanteissa. Selvityshenkilöiden ehdotukset liittyvät vaativien erojen ennaltaehkäisyyn, lapsen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen, vanhempien tarvitseman tuen varmistamiseen, oikeusprosessien ja lainsäädännön kehittämiseen, toimivallan selkiyttämiseen, palvelupolkujen kehittämiseen, väkivallan ehkäisemiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.
”Jotkut ehdotukset, kuten elatustuen uudistaminen, ovat jo etenemässä. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan lapsen oikeuksia vanhempien vaativissa erotilanteissa”, Grahn-Laasonen sanoo.
Selvitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan. Lasten, nuorten ja perheiden ministerityöryhmä tekee päätöksiä palveluiden ja lainsäädännön uudistamisesta selvityksen pohjalta. Päävastuu selvityksen laatimisesta oli Ensi- ja turvakotien liitolla. Selvityksellä oli seurantaryhmä, jossa olivat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Poliisihallitus, Tuomioistuivirasto sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.
Lähisuhdeväkivaltaan haetaan apua ennätyksellisen paljon
Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluihin hakeutui viime vuonna yli 12 700 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Määrä on tällä hetkellä niin suuri, että kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua.
Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) avopalveluista apua haki vuonna 2024 runsaat 5 700 henkilöä koko maassa. ETKL:n jäsenyhdistysten turvakodeissa oli lähes 4 300 henkilöä. Verkkopalveluissa, lähinnä chateissä, kohdattiin lähes 2 800 avunhakijaa.
”Avun hakeminen on muuttunut ja tällä hetkellä apua haetaan enemmän avopalveluyksiköistä kuin turvakodeista. Tämä on hyvä kehitys, sillä avopalveluun hakeudutaan usein jo varhaisemmassa vaiheessa kuin turvakotiin. Avun hakemisen kynnys on siis madaltunut”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.
Palveluita on tarjolla lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja väkivaltaa käyttäneille. Apua on saatavilla myös väkivallalle altistuneille tai väkivaltaa kokeneille lapsille ja nuorille. Palveluihin ovat tervetulleita kaikki sukupuoleen tai taustaan katsomatta. Jokaisen palveluntarve arvioidaan yksilöllisesti.
”Ajoittain avun hakijoita on ollut samanaikaisesti niin paljon, että esimerkiksi Turussa avopalvelun vastaanotto jouduttiin hetkeksi sulkemaan viime vuoden loppupuolella. Myös Jyväskylässä ajanvaraus jouduttiin hetkellisesti sulkemaan ruuhkan vuoksi. Tämä tarkoittaa, että kaikkia avun piiriin hakeutuneita ei ole voitu auttaa”, Muukkonen sanoo.
Avopalveluiden apu on asiakkaalle maksutonta. Viiden kerran keskustelut on rahoitettu pääsääntöisesti Stean kautta saadulla valtionavustuksella. Valtionavustuksen jatkuvuus on ratkaisevan tärkeää lähisuhdeväkivallasta kärsivien auttamisessa Suomessa.
Apua kannattaa hakea jo varhaisessa vaiheessa
ETKL:n jäsenyhdistysten tarjoamat avopalvelut ovat väkivallan kokijoille pääsääntöisesti lyhytkestoista keskusteluapua. Tukea annetaan yksilöllisesti, sekä pariskuntana silloin, kun se on turvallista. Avopalveluissa käsitellään koettua, tunnistetaan koetut väkivallan muodot, arvioidaan uusiutumisen riskiä ja etsitään voimavaroja ja keinoja irtaantua väkivallasta.
”Apua kannattaa hakea heti, jos turvattomuuden tunteita herää. Jo pelko väkivallasta on riittävä syy hakeutua avopalveluihin tai tulla chattiin keskustelemaan.”
Avopalvelussa autetaan myös lapsia, jotka ovat altistuneet väkivallalle tai olleet väkivallan kohteena. ETKL:n kyselyyn (2025) vastanneista aikuisena väkivaltaa käyttäneistä tai kokeneista kaksi kolmasosaa oli kokenut väkivaltaa myös lapsuudessaan. Usein eli kahdessa kolmasosassa vastaajien tilanteista nämä kokemukset olivat jääneet käsittelemättä ja apu lapsuudessa saamatta.
”Lähisuhdeväkivallan vaikutukset lapsen elämään ovat pitkäkestoisia. Apua tulisi saada heti ja lapsuuden aikainen väkivalta ennaltaehkäistyä. Myös tekijän auttamisella on suuri merkitys ylisukupolvisten ketjujen katkaisemisessa. Väkivaltaiset käytösmallit periytyvät helposti, joten apua tulisi olla saatavilla kaikille väkivallan osapuolille”, Tiina Muukkonen sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton kyselyssä kolme neljästä väkivaltaa käyttäneestä vastaajasta kertoi, ettei heiltä ole koskaan kysytty väkivallan käyttämisestä. He, joilta oli kysytty, olivat kertoneet käyttäneensä väkivaltaa.
”Jos väkivallasta kysyttäisiin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa säännönmukaisesti, se helpottaisi tilanteen myöntämistä ja avun hakemista. Näin väkivallan kierre saataisiin katkaistua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”
Apua väkivaltaan on saatavilla
Chat auttaa nimettömästi ja matalalla kynnyksellä kaikkia väkivallan osapuolia, lapsia ja aikuisia.
Turvakodit auttavat ympäri vuorokauden akuutissa tilanteessa kaikkialla Suomessa.
Lue lisää
-
Lapsen etu ja oikeudet eivät toteudu vaativissa erotilanteissa
STM:n teettämän selvityksen mukaan lapsen oikeudet eivät toteudu huoltoriidoissa eivätkä päätökset ole aina lapsen edun mukaisia. Myös vanhemmille tarjotut palvelut ja tuki ovat riittämättömiä.
-
Kun koti ei tunnu kodilta
Kodin suurin turvallisuusriski ei ole auki jäänyt keittiökaapin ovi tai hiekoittamaton etupiha. Iso osa suomalaisista joutuu pelkäämään läheisiään omassa kodissaan. Lähisuhdeväkivalta, päihteiden käyttö, vanhempien huolet ja eron aiheuttamat riidat ovat kodin turvallisuusriskejä, joista kärsii myös sadat tuhannet lapset.
-
Lapsi- ja perhejärjestöt: Kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan tasoittaa lasten ja nuorten tilannetta
Ensin turvattava vapaaehtoisen hoidon saatavuus
Päihdeongelmaisten äitien Pidä kiinni -ensikodit jäivät joulukuussa ilman valtion tukea, Nyt valtiovarainministeri Riikka Purra esittää pakkohoitoa vaihtoehdoksi. Purra toi esille huumeita käyttävien raskaana olevien pakkohoidon edistämisen (TS 23.2.2025). Purra esitti myös verohelpotusta tupakasta ja alkoholista luopuville odottaville äideille.
Vanhemman päihdeongelma muodostaa vakavan riskin lapsen kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Vaikutukset ovat pysyviä ja näkyvät pitkälle aikuisuuteen asti. Kyse ei ole vain siitä, miten päihteet suoraan vaikuttavat sikiön aivojen kehitykseen, vaan myös päihdeongelman kokonaisvaltaisista haitallisista vaikutuksista lapsen kasvuympäristöön.
Vanhemman päihdeongelma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Sitä ei ratkaista pelkästään pakkohoidolla tai verohelpotuksilla, vaan pitkäkestoisella kuntoutuksella ja tuella.
Kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti näiden ylisukupolvisten haittojen siirtymisen ennaltaehkäisy on välttämätön asia. Vanhempien päihdeongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia niin vanhemman ja lapsen terveydenhuollolle, lastensuojelulle kuin oikeusjärjestelmälle. Hoitamattomana ongelmat ovat yhteydessä myös lähisuhdeväkivaltaan, muihin rikoksiin sekä vankilatuomioihin.
Vanhemman päihdeongelma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Sitä ei ratkaista pelkästään pakkohoidolla tai verohelpotuksilla, vaan pitkäkestoisella kuntoutuksella ja tuella. Pakkohoitokeskustelua on käyty useaan otteeseen aikaisemminkin ja se on aina päätynyt samaan johtopäätökseen: ratkaisevinta ovat äidin oman motivaation herättely ja vapaaehtoisen hoidon riittävä saatavuus. Nämä ovat myös sikiövauvan kannalta oleellisimmat näkökulmat. Tästä kaikesta tiedosta huolimatta hallitus jätti joulukuussa päihdeongelmaisia odottavia ja vauvaperheitä tuloksellisesti kuntouttavat Pidä kiinni- ensikodit ilman valtion avustusta.
Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt kansainvälisestikin poikkeuksellisen Pidä kiinni -hoitojärjestelmän, joka auttaa päihteitä käyttäviä raskaana olevia ja vauvaperheitä ympäri Suomea. Hoitojärjestelmä on poikkeuksellisen pitkän kehittämistyön tulos ja sen tuloksellisuus on osoitettu tieteellisesti. Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan suurin osa lapsista vältti huostaanoton ja kotiutui oman vanhemman kanssa kuntoutuksen jälkeen. Lapset olivat kuntoutuksen ansiosta myös kehittyneet normaalin kehityksen mukaisesti. Pidä kiinni –kuntoutusta saa myös Turussa, sillä ensikoti Pinja ja avopalveluyksikkö Olivia ovat osa Turun ensi- ja turvakoti ry:n toimintaa.
Vapaaehtoinen hoito on aina tuloksellisempaa, minkä vuoksi ennen pakkohoitokeskustelua täytyisi turvata vapaaehtoisen hoidon saatavuus. Suomessa on pitkälle kehitetty tuloksellinen vapaaehtoinen hoitojärjestelmä, jonka toiminta on nyt uhattuna rahoituksen puutteen vuoksi. Tuloksellinen vastaus raskaana olevien äitien ja sikiövauvojen auttamiseksi on jo olemassa, mikäli halu sen säilyttämiseen löytyy.
Mielipide on julkaistu ensimmäisen kerran Turun sanomissa 1.3.2025. Lue mielipide.
Ensi- ja turvakotien liitto yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä edistämässä
Syrjinnän mekanismit
Ihmisten lähtökohdat yhteiskunnassa toimimiseen ja palvelujen saatavuuteen vaihtelevat taustan ja henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Jotkut kohtaavat palveluissa eriarvoista kohtelua tai jopa syrjintää. Syrjintää voi esiintyä esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Erityisen alttiita syrjinnälle ovat ryhmät, joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja.
Vaikka syrjinnän taustalla olevat mekanismit ovat usein samankaltaisia, sen ilmenemismuodot vaihtelevat eri ryhmissä. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi epäkunnioittavana kohteluna, vihapuheena, nimittelynä, loukkauksina, uhkailuna tai häirintänä. Palveluissa se voi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan jättämistä ilman tarvitsemaansa tukea tai puutteellista neuvontaa. Henkilöt, jotka kuuluvat samanaikaisesti useampaan haavoittuvaan vähemmistöön, kuten ulkomaalaistaustaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kohtaavat usein suuremman syrjinnän riskin.
Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen rakentaa parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää palvelujen jatkuvaa tarkastelua ja kehittämistä. Tarvitaan lisää tietoa moninaisuudesta sekä avointa keskustelua, jossa tunnistetaan mahdolliset puutteet yhdenvertaisuuden toteutumisessa. On tärkeää myöntää ja käsitellä vallalla olevia syrjiviä asenteita ja työtapoja sekä löytää keinoja, joilla varmistetaan, että jokainen asiakas kokee olonsa arvostetuksi ja saa tarvitsemansa tuen. Todellinen yhdenvertaisuus ei toteudu itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia, rakenteellisia muutoksia ja työyhteisön toimintatapojen kriittistä arviointia.
Ensi- ja turvakotien liitto edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä monin tavoin. Vaikuttamistyössä ja erilaisissa verkostoissa pidetään esillä vähemmistöjen ääntä. Materiaaleja tuotetaan eri kielillä ja selkeässä muodossa. Jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea tarjoavat tukea monenlaisissa elämäntilanteissa oleville ja moninaisille perheille, huomioiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Kaikessa toiminnassa pyritään luomaan turvallinen ja arvostava ympäristö asiakkaille. Toiminnan saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti, esimerkiksi tarjoamalla esteettömiä tiloja ja monikielistä viestintää.
Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa työntekijöilleen koulutuksia ja työpajoja, joissa käsitellään muun muassa yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, kulttuurisensitiivisyyttä ja vähemmistöjen kohtaamista. Jäsenyhdistysten tueksi on myös juuri valmistunut opas yhdenvertaisen ja syrjimättömän toiminnan kehittämiseen asiakastyössä. Opas sisältää tietoa yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä sekä suosituksia siihen, kuinka näiden toteutumista voidaan arvioida ja edistää omassa työssä. Lisäksi oppaaseen on koottu termipankki, joka liittyy monikulttuurisuuteen, sateenkaariteemoihin sekä vammaisuuteen.
Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen ei ole vain velvollisuus, vaan myös keino rakentaa parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille. Yhdenvertaisuuden edistämisestä seuraa monenlaista hyvää.
Tutustu Ensi- ja turvakotien liiton uuteen Yhdenvertaisen ja syrjimättömän toiminnan oppaaseen:
Asiakastyön yhdenvertaisen ja syrjimättömän toiminnan opas – Ensi- ja turvakotien liitto
Kuva: Divya Agrawal /unsplash.com
Kun koti ei tunnu kodilta
Kodin suurin turvallisuusriski ei ole auki jäänyt keittiökaapin ovi tai hiekoittamaton etupiha. Iso osa suomalaisista joutuu pelkäämään läheisiään omassa kodissaan. Lähisuhdeväkivalta, päihteiden käyttö, vanhempien huolet ja eron aiheuttamat riidat ovat kodin turvallisuusriskejä, joista kärsii myös sadat tuhannet lapset.
”Toivottavasti tänään ei tarvitse riidellä.” Tämä oli Sofia Pajusen jokapäiväinen toive kolmen vuoden ajan. Hän eli parisuhteessa, johon ei olisi koskaan uskonut ajautuvansa. Koti ei tuntunut paikalta, jossa oli turvallista olla. Oven sisäpuolella hän kohtasi jatkuvasti arvostelua, nimittelyä ja syyllistämistä.
”En ymmärtänyt, mistä oli kyse. Tilanne muuttui vähitellen pahempaan suuntaan ja väkivallan muodot muuttuivat. Se muutti samalla omaa ajatusmaailmaani. Pelko oli vahvasti läsnä ja toivo paremmasta vähitellen katosi.”
Häpeä ja pelko lamaannuttivat. Lyönnin jäljet sai peittoon meikillä ja kodin tilanteesta oppi valehtelemaan.
”Syyllistin itseni siitä, että olin suhteessa, josta en uskaltanut lähteä pois.”
Lähipiiri kiinnitti huomiota Sofian luonteen muuttumiseen. Aikaisemmin iloisesta ja eloisasta ystävästä oli tullut kroonisesti väsynyt ja hiljainen. Lopulta eräs ystävä rohkaisi mielensä ja otti asian puheeksi.
Asian esille tuleminen kevensi taakka ja helpotti myös avun hakemista. Sofia sai apua terapiasta ja ensi- ja turvakodin tarjoamasta tanssiliiketerapiaryhmästä. Vähitellen myös elämässä pääsi uuteen alkuun.
”Turvallinen koti kuuluu kaikille”
Nyt Sofian elämä on jo turvallista, mutta henkiset haavat paranevat hitaasti. Kokemuksistaan hän puhuu silti avoimesti. Sofia on kertonut tarinansa useissa Ensi- ja turvakotien liiton järjestämissä vaikuttamis- ja kouluttamistapahtumissa.
”Toivon, että voin osaltani vaikuttaa siihen, että jokainen osaisi arvioida omaa tilannettaan ja tunnistaisi kodin turvattoman ilmapiirin ajoissa. Kenenkään ei pitäisi tarvita pelätä omassa kodissaan.”
Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä ja kaikkia sukupuolia. Erityisen hälyttävää on lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan.
Ongelmien seuraukset periytyvät
Liian moni suomalaisista joutuu pelkäämään läheisiään omassa kodissaan. Ensi- ja turvakotien liiton teettämässä kyselyssä neljännes suomalaisista kertoo, että heidän lapsuuden perheessään turvallisuuden tunne vaihteli. Noin kuusi prosenttia koki, että turvattomuutta oli paljon. Suomalaisten kokema turvallisuuden tunne ei ole lisääntynyt ajan kuluessa. Kyselyyn vastanneet 18–22-vuotiaat olivat kokeneet lapsuudessaan lähes yhtä paljon turvattomuutta kuin 56–80-vuotiaat. Lapsen turvattomuuden tunteeseen vaikuttavat lähisuhdeväkivallan lisäksi vanhempien päihteiden käyttö, jatkuva arjessa näkyvä stressi ja huoli sekä eron aiheuttamat riidat.
Lapsuuden kokemuksilla on pitkälle kantavat vaikutukset. Turvattomuus on ylisukupolvinen ilmiö eli haitalliset toimintatavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Vanhemmat, jotka ovat itse kokeneet lapsuudessaan laiminlyöntiä, väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua, ovat alttiita toistamaan lapsuudessa koettuja toimintatapoja omissa suhteissaan tai vanhemmuudessaan.
Turvattomuus tulee kalliiksi
Lasten turvattomuudella on myös taloudellisia seurauksia. Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 lastensuojeluilmoitusta. Se tarkoittaa noin joka kymmenettä lasta. Määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2019 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun kustannukset olivat yhteensä yli 400 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti yhtä lastensuojelun asiakasta kohden 12 248–24 908 euroa kaupungista riippuen.
Kodin turvallinen ilmapiiri on jokaisen aikuisen vastuulla
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kodin turvallinen ilmapiiri on meidän kaikkien aikuisten vastuulla. Omien ongelmien tunnistaminen ja avun hakeminen kannattaa jo pelkästään itsensä takia, mutta myös siksi, että sillä on vaikutusta lähimmäistenkin hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen.
Pelkästään jo kertominen helpottaa omaa oloa ja voi auttaa avun hakemisessa. Ensi- ja turvakotien liiton chat tarjoaa apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin, tai kun päihteet aiheuttavat huolta. Lapsille ja nuorille on oma chat, jossa voi jutella turvallisen aikuisen kanssa nimettömästi.
Chatista osataan ohjata myös kasvokkaiseen apuun yhdistystemme palveluihin, sillä verkkoauttajina toimii yli 100 ammattilaista Ensi- ja turvakotien liitosta ja liiton jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset.
Ensi- ja turvakotien liitto on turvallisten ihmissuhteiden asiantuntija
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) on toiminut 80 vuotta turvallisten ihmissuhteiden puolesta. Jäsenyhdistyksemme auttavat, kun vauvaperheen arki on solmussa, lähisuhdeväkivalta uhkaa tai vanhemmat eroavat. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tavoittivat 21 000 apua tarvitsevaa vuosittain. Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa on 26 000 osallistumiskertaa. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin. Katso, miten Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat.
Asiantuntijan viisi vinkkiä turvallisesta suhteesta
Turvallisessa suhteessa:
- Voit olla oma itsesi. Tunnet olevasi hyväksytty ja rakastettu omana itsenäsi. Sinun ei tarvitse muuttaa itseäsi miellyttääksesi toista.
- Et joudu pelkäämään. Sinun ei tarvitse pelätä kumppanisi suuttumusta tai jättää sen pelossa mielipiteitäsi kertomatta. Turvalliseen suhteeseen ei kuulu väkivalta tai sen uhka.
- Olet tasa-arvoinen ja tulet kuulluksi. Yhteisistä asioista keskustellaan ja niistä päätetään yhdessä niin, että molempien toiveet tulevat huomioiduksi.
- On terveet rajat ja luottamusta. Sinulla on oikeus ystävien kanssa vietetylle ajalle ja omille harrastuksille. Turvalliseen suhteeseen ei kuulu toisen vahtiminen tai kontrollointi.
- Pidetään huolta toisesta. Jos sairastut, sinulla on huolia tai elämässäsi tulee eteen vastoinkäymisiä, voit luottaa siihen, että sinusta pidetään huolta ja saat osaksesi empatiaa
Lapsi- ja perhejärjestöt: Kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan tasoittaa lasten ja nuorten tilannetta
Lapsi- ja perhejärjestöt haluavat yhteisen Anna ääni lapselle -kampanjansa avulla varmistaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on keinoja rakentaa lapsille ja nuorille kestävää tulevaisuutta ja hyvää nykyisyyttä. Kampanja järjestää myös 14.2.2025 klo 9–10 Lasten vaalipaneelin yhdessä HS Lasten uutisten kanssa.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne vaatii päättäjiltä erityistä huomiota ja vaikuttavia toimenpiteitä juuri nyt. Kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia monin eri keinoin. Kevään vaalit ovat siten leimallisesti lasten ja nuorten vaalit.
Lasten, nuorten ja perheiden tilanne Suomessa on monella mittarilla huolestuttava. Lapset näkevät tilanteensa merkittävästi aiempaa synkeämmässä valossa, nuorten mielenterveysongelmat ovat jatkuvassa kasvussa ja palveluiden saatavuus heikkenee edelleen. Elinkustannusten nopea nousu on jo haastanut perheiden taloutta ja lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan. Jo nyt köyhyydessä elää 123 100 lasta eli reilut 12 prosenttia lapsista.
Köyhyys asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan, vaikuttaa pitkälle elämän kulkuun ja myös periytyy herkästi. Lasten ja nuorten lisääntyvä paha olo vaikuttaa koko yhteiskuntaan pitkäaikaisesti. Päättäjillä on oltava rohkeutta tehdä valintoja lasten, nuorten ja perheiden puolesta juuri nyt.
Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana yli 40 järjestöä, sillä järjestöjen huoli lasten ja nuorten tilanteesta on kova. Kampanjaa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Kampanja on poliittisesti sitoutumaton ja siihen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että alue- ja kuntavaaliehdokkaat.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuvien Ääni lapselle -ehdokkaiden nimet julkaistaan kampanjan sivustolla ja he vastaanottavat tietoa lasten ja nuorten tilanteesta sekä hyvistä käytännöistä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Äänestäjille kampanja mahdollistaa vaikuttamisen lasten ja nuorten puolesta. Tietovisan avulla voi testata tuntemustaan lasten tilanteesta.
Anna ääni lapselle -kampanjan tavoitteet alue- ja kuntavaaleissa 2025:
1) Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia monin keinoin. Kunnat voivat järjestää edullisia harrastusmahdollisuuksia ja panostaa lasten turvallisuuteen liikenneratkaisuilla. Hyvinvointialueilla voidaan saada aikaan isoja vaikutuksia panostamalla matalan kynnyksen tukeen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Yksi tehokkaimmista välineistä ylisukupolvisen syrjäytymisen katkaisemiseksi on toimivan koulupolun turvaaminen jokaiselle lapselle. Kun resurssit ovat niukat, ne on käytettävä vaikuttavasti.
2) Jokaista lasta ja nuorta suojellaan
Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Perheiden palveluita on rahoitettava riittävästi ja resursseja ohjattava lastensuojelun avohuoltoon, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Lapsia on suojeltava kaikin mahdollisin toimin väkivallalta ja perheiden arkea on tuettava esimerkiksi perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminnalla.
Lasten huoli ilmastonmuutoksesta on otettava vakavasti laatimalla paikalliset suunnitelmat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan.
3) Lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasataan
Kunnissa ja hyvinvointialueilla on varmistettava, että erilaisista lähtökohdista tulevat lapset ja nuoret saavat yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Päättäjien tulee puolustaa yhdenvertaisesti kaikkien lasten oikeuksien toteutumista, toimia antirasistisesti ja vastustaa vihapuhetta.
Mahdollisuuksia voidaan tasata varmistamalla kohtuuhintainen asuminen perheille, turvaamalla järjestöjen tarjoama tuki sekä järjestämällä vammaisille lapsille heidän tarvitsemansa apu. Päättäjien on huomioitava perheiden monimuotoisuus ja arvioitava päätöksiä erilaisten tarpeiden näkökulmista.
4) Lapsen oikeuksien työkalupakkia hyödynnetään
Jokainen alue- ja kuntapäättäjä voi omalla työllään vaikuttaa merkittävästikin lasten ja perheiden tilanteeseen alueellaan tai kunnassa, kun hän tuntee lapsen oikeuksien työkalupakin. Anna ääni lapselle -kampanja esittelee helppokäyttöisessä muodossa lapsivaikutusten arvioinnin sekä lapsibudjetoinnin perusteet, lasten ja nuorten osallisuuden periaatteet sekä rakenteet, joilla lapsen oikeuksia turvataan.
Lasten vaalipaneeli 14.2.2025
Anna ääni lapselle -kampanja järjestää ystävänpäivänä 14.2.2025 klo 9–10 yhdessä Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanssa Lasten vaalipaneelin! Paneelissa lapset ja nuoret pääsevät keskustelemaan ja kysymään suoraan puolueiden puheenjohtajien kanssa itselleen tärkeistä teemoista.
Mukana ovat Anders Adlercreutz (RKP), Sari Essayah (KD), Harry Harkimo (Liik.), Antti Kaikkonen (Kesk.), Minja Koskela (Vas.), Antti Lindtman (SDP), Petteri Orpo (Kok.), Riikka Purra (PS) sekä Sofia Virta (Vihr.). Lasten vaalipaneeli striimataan suorana Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanavissa: www.hs.fi/lastenuutiset.
Lisätietoja:
- Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, Lastensuojelun keskusliitto, Juuli Hurskainen, p. 050 3533 480, juuli.hurskainen@lskl.fi
- Erityisasiantuntija Heidi Järvenpää, Lastensuojelun keskusliitto p. 040 515 8547, heidi.jarvenpaa@lskl.fi
Lisää aiheesta:
- www.lskl.fi/aanilapselle
- Anna ääni lapselle alue- ja kuntavaaleissa 2025.pdf
- Ge barnen din röst 2025.pdf
- Anna ääni lapselle -kampanja
- Annna ääni lapselle -kampanjan aineistot
Anna ääni lapselle -kampanjassa ovat mukana:
Ammatillisten perhekotien liitto, A-Klinikkasäätiö, Auta lasta, Barnavårdsföreningen, Diakonissakeskus Nuorten ohjelma, Ensi- ja turvakotien liitto, Familia ry, Folkhälsan, Hope, Icehearts, Imetyksen tuki, Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kuurovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Lastenliitto, Lasten ja nuorten keskus, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto, Nuorten Ystävät, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Parasta Lapsille, Parisuhdekeskus Kataja, Pelastakaa Lapset, Pesäpuu, Perhehoitoliitto, Pienperheyhdistys, Pinskut, Sateenkaariperheet, Seta, SOS-Lapsikylä, Stiftelsen Bensow, Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto, Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, Suomen Unicef, Suomen Vanhempainliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Vesaisten Keskusliitto, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden liitto sekä Yhteiset Lapsemme.
Lapsi- ja perhejärjestöt haluavat yhteisen Anna ääni lapselle -kampanjansa avulla varmistaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on keinoja rakentaa lapsille ja nuorille kestävää tulevaisuutta ja hyvää nykyisyyttä. Kampanja järjestää myös 14.2.2025 klo 9–10 Lasten vaalipaneelin yhdessä HS Lasten uutisten kanssa.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne vaatii päättäjiltä erityistä huomiota ja vaikuttavia toimenpiteitä juuri nyt. Kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia monin eri keinoin. Kevään vaalit ovat siten leimallisesti lasten ja nuorten vaalit.
Lasten, nuorten ja perheiden tilanne Suomessa on monella mittarilla huolestuttava. Lapset näkevät tilanteensa merkittävästi aiempaa synkeämmässä valossa, nuorten mielenterveysongelmat ovat jatkuvassa kasvussa ja palveluiden saatavuus heikkenee edelleen. Elinkustannusten nopea nousu on jo haastanut perheiden taloutta ja lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan. Jo nyt köyhyydessä elää 123 100 lasta eli reilut 12 prosenttia lapsista.
Köyhyys asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan, vaikuttaa pitkälle elämän kulkuun ja myös periytyy herkästi. Lasten ja nuorten lisääntyvä paha olo vaikuttaa koko yhteiskuntaan pitkäaikaisesti. Päättäjillä on oltava rohkeutta tehdä valintoja lasten, nuorten ja perheiden puolesta juuri nyt.
Anna ääni lapselle -kampanjassa on mukana yli 40 järjestöä, sillä järjestöjen huoli lasten ja nuorten tilanteesta on kova. Kampanjaa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Kampanja on poliittisesti sitoutumaton ja siihen voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että alue- ja kuntavaaliehdokkaat.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuvien Ääni lapselle -ehdokkaiden nimet julkaistaan kampanjan sivustolla ja he vastaanottavat tietoa lasten ja nuorten tilanteesta sekä hyvistä käytännöistä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Äänestäjille kampanja mahdollistaa vaikuttamisen lasten ja nuorten puolesta. Tietovisan avulla voi testata tuntemustaan lasten tilanteesta.
Anna ääni lapselle -kampanjan tavoitteet alue- ja kuntavaaleissa 2025:
1) Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia monin keinoin. Kunnat voivat järjestää edullisia harrastusmahdollisuuksia ja panostaa lasten turvallisuuteen liikenneratkaisuilla. Hyvinvointialueilla voidaan saada aikaan isoja vaikutuksia panostamalla matalan kynnyksen tukeen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Yksi tehokkaimmista välineistä ylisukupolvisen syrjäytymisen katkaisemiseksi on toimivan koulupolun turvaaminen jokaiselle lapselle. Kun resurssit ovat niukat, ne on käytettävä vaikuttavasti.
2) Jokaista lasta ja nuorta suojellaan
Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Perheiden palveluita on rahoitettava riittävästi ja resursseja ohjattava lastensuojelun avohuoltoon, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Lapsia on suojeltava kaikin mahdollisin toimin väkivallalta ja perheiden arkea on tuettava esimerkiksi perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminnalla.
Lasten huoli ilmastonmuutoksesta on otettava vakavasti laatimalla paikalliset suunnitelmat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan.
3) Lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasataan
Kunnissa ja hyvinvointialueilla on varmistettava, että erilaisista lähtökohdista tulevat lapset ja nuoret saavat yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Päättäjien tulee puolustaa yhdenvertaisesti kaikkien lasten oikeuksien toteutumista, toimia antirasistisesti ja vastustaa vihapuhetta.
Mahdollisuuksia voidaan tasata varmistamalla kohtuuhintainen asuminen perheille, turvaamalla järjestöjen tarjoama tuki sekä järjestämällä vammaisille lapsille heidän tarvitsemansa apu. Päättäjien on huomioitava perheiden monimuotoisuus ja arvioitava päätöksiä erilaisten tarpeiden näkökulmista.
4) Lapsen oikeuksien työkalupakkia hyödynnetään
Jokainen alue- ja kuntapäättäjä voi omalla työllään vaikuttaa merkittävästikin lasten ja perheiden tilanteeseen alueellaan tai kunnassa, kun hän tuntee lapsen oikeuksien työkalupakin. Anna ääni lapselle -kampanja esittelee helppokäyttöisessä muodossa lapsivaikutusten arvioinnin sekä lapsibudjetoinnin perusteet, lasten ja nuorten osallisuuden periaatteet sekä rakenteet, joilla lapsen oikeuksia turvataan.
Lasten vaalipaneeli 14.2.2025
Anna ääni lapselle -kampanja järjestää ystävänpäivänä 14.2.2025 klo 9–10 yhdessä Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanssa Lasten vaalipaneelin! Paneelissa lapset ja nuoret pääsevät keskustelemaan ja kysymään suoraan puolueiden puheenjohtajien kanssa itselleen tärkeistä teemoista.
Mukana ovat Anders Adlercreutz (RKP), Sari Essayah (KD), Harry Harkimo (Liik.), Antti Kaikkonen (Kesk.), Minja Koskela (Vas.), Antti Lindtman (SDP), Petteri Orpo (Kok.), Riikka Purra (PS) sekä Sofia Virta (Vihr.). Lasten vaalipaneeli striimataan suorana Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanavissa: www.hs.fi/lastenuutiset.
Lisätietoja:
- Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, Lastensuojelun keskusliitto, Juuli Hurskainen, p. 050 3533 480, juuli.hurskainen@lskl.fi
- Erityisasiantuntija Heidi Järvenpää, Lastensuojelun keskusliitto p. 040 515 8547, heidi.jarvenpaa@lskl.fi
Lisää aiheesta:
- www.lskl.fi/aanilapselle
- Anna ääni lapselle alue- ja kuntavaaleissa 2025.pdf
- Ge barnen din röst 2025.pdf
- Anna ääni lapselle -kampanja
- Annna ääni lapselle -kampanjan aineistot
Anna ääni lapselle -kampanjassa ovat mukana:
Ammatillisten perhekotien liitto, A-Klinikkasäätiö, Auta lasta, Barnavårdsföreningen, Diakonissakeskus Nuorten ohjelma, Ensi- ja turvakotien liitto, Familia ry, Folkhälsan, Hope, Icehearts, Imetyksen tuki, Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kuurovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Lastenliitto, Lasten ja nuorten keskus, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto, Nuorten Ystävät, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Parasta Lapsille, Parisuhdekeskus Kataja, Pelastakaa Lapset, Pesäpuu, Perhehoitoliitto, Pienperheyhdistys, Pinskut, Sateenkaariperheet, Seta, SOS-Lapsikylä, Stiftelsen Bensow, Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto, Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, Suomen Unicef, Suomen Vanhempainliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Vesaisten Keskusliitto, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden liitto sekä Yhteiset Lapsemme.
Jouluvauva kumppanuusvanhemmille
Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Se on sopimiseen, yhteiseen haluun ja toiveeseen perustuvaa suunnitelmallista vanhemmuutta.
Synnyttävältä äidiltä tulee puhelu yöllä kello yhden aikoihin, supistuksia tulee 10 minuutin välein. Pakkaan tavarani mökkisaaressa ja siirryn pimeään yöhön, jossa lunta tulee tupruttaen. On jouluaaton aatto ja minä olen jäisen lossimatkan ja 350km päässä synnyttäjästä. Vauvan isä on vielä kauempana, Kittilässä, lentomatkan päässä. Olen ennättänyt nukkua vasta tunnin, mutta ilmeisesti lähdön jännitys ja käynnistyvä synnytys saa adrenaliinit virtaamaan ja en ole yhtään väsynyt. Muita autoilijoita ei koko yön aikana ole montaa, onhan joulu jo ihan ovella.
Perillä pääkaupunkiseudulla haen äidin, jolta on juuri lapsivesi mennyt ja supistukset tulevat nyt 4 minuutin välein. Lähin sairaala on täynnä ja joudumme ajamaan 40 minuuttia seuraavaksi lähimpään. Jännitän, ennätämmekö perille, sillä tämä on synnyttäjälle toinen lapsi, ja supistukset ovat nyt kivuliaita ja tulevat tiheään. Minulla on etiäinen, että tämä lapsi syntyy pian.
Vauva syntyy nyt
Sairaalassa autan synnyttäjää riisuuntumaan, kätilön kohta todetessa, että kohtu on auki jo 5-6 cm. Kätilö laittaa veden valumaan ammeeseen, joka on synnyttäjän toive kivun lievittämiseen. Muuhun kivunlievitykseen ei ole enää aikaakaan. Synnyttävä äiti siirtyy tuetusti ammeeseen, jossa tulee vain muutama supistus ja sitten alkaakin jo ponnistusvaihe. Synnyttäjä on hämillään ja vähän hätääntynyt, koska kaikki käy niin nopeasti. Hän ei ole ennättänyt siirtyä ”synnytyskuplaansa”, jossa hänellä ensimmäisen lapsensa syntymän aikaan oli reilusti aikaa valmistautua tulevaan.
Kätilö rohkaisee synnyttäjää: ”Sinä selviydyt hyvin!” ja ohjeistaa äidin asentoa ammeessa. Hän katsoo vedestä peilin avulla, kuinka vauvan pää käy ponnistusvaiheessa kurkkaamassa ja ammattitaitoisesti rohkaisee synnyttäjää etenemään ponnistustarpeen mukana. Minä pitelen äitiä käsistä kiinni ja hän puristaa lujaa. Hän käyttää ääntä apunaan, jotta saa suun alueen ja kohdun lihakset rentoutumaan. Minä huomaan päästäväni samaa pitkää vokaalia hänen tukenaan. Homeapaattiset lääkkeet jäävät nyt ottamatta.
Vauva syntyy ammeeseen, lämpimään veteen
Siirryn etukäteen sovitun mukaisesti videoimaan vauvan syntymän hetkeä ja ihmettelen kuinka luontevasti ja kauniisti vauva syntyy ammeeseen. Vauva on saanut lämmitellä äitinsä kohdussa yhdeksän kuukautta kehonlämpöisessä vedessä ravittuna, rakastettuna ja turvassa. Nyt hän syntyy kohdun lämpimästä vedestä ammeen kehonlämpöiseen veteen ja siitä suoraan äitinsä käsivarsille ja rintakehän päälle. Kaunis vauva, sileä iho ja hiuksiakin jo paljon. Vauva itkaisee kuten kuuluukin, mutta rauhoittuu onnellisen äitinsä rinnalle. Vauvaa ei pyyhitä eikä puhdisteta ja hän saa pitää arvokkaat kosteusvoiteensa, vauvan kinan. Häntä ei myöskään heti punnita eikä mitata vaan he siirtyvät sänkyyn peiton alle lämmittelemään, synnyttänyt äiti ja vauva, iho ihoa vasten.
Aika on pysähtynyt ja synnytyssalissa on onnellista. Vauvakin vaikuttaa onnelliselta. Hän puristelee varovasti pienillä sormillaan äitinsä ihoa, availee välillä silmiään, on unen ja valveen rajamailla. Äiti on siirtynyt imettämään vauvaa, joka taitavasti ryhtyy puuhaan ja viihtyy rinnalla pitkään. Uuvuttava matka synnytyskanavasta tähän maailmaan on ohi ja vauva tarvitsee ravinnon lisäksi lepoa, mutta myös vanhempiensa ihokontaktia, tuoksua ja turvaa.
Vastassa on onnellinen ja rauhallisen oloinen mies, joka on odottanut tätä hetkeä
On aika käydä sanomassa vastasyntyneen isälle, että hän voi tulla katsomaan uutta perheenjäsentä. En ole tavannut häntä vielä, mutta heti ovella minua on vastassa onnellinen ja rauhallisen oloinen mies, joka on odottanut tätä hetkeä, välillä luopunut toiveesta, mutta sitten kuitenkin päättänyt kokeilla vielä tämänkin mahdollisuuden tulla isäksi. Hän on kumppanuusvanhempi ja hänellä on ihana puoliso, jonka kanssa yhdessä he ovat sitoutuneet vauvantahtisesti ja yhteistyössä synnyttäneen äidin kanssa hoivaamaan, rakastamaan ja kasvattamaan vastasyntyneen lapsensa.
Kumppanuusvanhemmaksi.fi sivustolla kerrotaan, että kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Se on sopimiseen, yhteiseen haluun ja toiveeseen perustuvaa suunnitelmallista vanhemmuutta. ”Lapsen kannalta olennaista ei ole tietty perhemuoto, yksi koti tai biologinen vanhemmuus vaan turvalliset, läsnäolevat, lapsen arkeen osallistuvat aikuiset.” kertoo lastenpsykiatri Riikka Riihonen.
Isä ja vauva sylitysten
Katson, miten isä laittaa kätilön ohjeistamana pienen vaipan pojalleen ja saa sitten vuorostaan tuhisevan lapsen paljaalle rintakehälleen. Isä ja poika istuvat puoli tuntia sylikkäin peiton alla, lähes liikkumatta. Heitä ympäröi lempeä rauha. Otan ainutlaatuisesta hetkestä kuvia muistoksi. Niihin on sitten ihana palata, kun lapsi haluaa uudelleen ja uudelleen käydä läpi, miten hän syntyi ja millainen vauva hän oli. Juuri syntynyt pienokainen saa kaksi rakastavaa kotia, onnelliset isovanhemmat ja ylpeän isoveljen, joka ei joulupukin lisäksi malttaisi millään odottaa, että pääsee näkemään odotetuimman joululahjan, vastasyntyneen pikkuveljensä.
Jos haluat lisätietoja tai harkitset kumppanuusvanhemmuutta:
Kumppanuusvanhemmaksi – Lapsi syntyy kahden kodin lapseksi
Jos haluat omaan synnytykseen vapaaehtoisen tukihenkilön mukaan tai haluaisit itse toimia vapaaehtoisdoulana:
Doula -vapaaehtoinen tukihenkilö synnytykseen – Vauvaperhe
Kirjoittaja toimi synnytyksessä vapaaehtoisena tukihenkilönä.
Chat auttaa myös juhlakauden aikaan
ETKL chatistä saat nopeasti ja nimettömästi ammattilaisen apua monissa vaikeuksissa. Auttajina toimivat jäsenyhdistystemme auttajat ympäri Suomea.
ETKL chatit avoinna
- 23.-26.12. chatit suljettu
- 27.-30.12. chatit avoinna arkipäivisin klo 12-16, Lasten ja nuorten chat avoinna arkipäivisin klo 15-18
- 31.12.24-1.1.25 chatit suljettu
- 2.1.25 alkaen chatit avoinna normaalisti
- Apua eroon, Apua väkivaltaan ja Vauvaperheiden chat ma-pe klo 12-18
- Vauvaperhe ja päihteet chat ma-pe klo 14-18
- Lasten ja nuorten chat ma-pe klo 15-18
- 6.1.25 chatit suljettu
Chattiin pääset sivun alareunasta.
Puhuminen auttaa
Voit keskustella ammattilaisen kanssa luottamuksellisesti kodin vaikeuksista. Chatistä saat apua moniin pulmiin eikä huolen tarvitse olla suuri. Usein jo vaikeuksien ääneen sanominen selkiyttää ajatuksia ja helpottaa oloa. Ota rohkeasti yhteyttä, aina löytyy ratkaisuja.
- Apua eroon -chatissä voit keskustella esimerkiksi parisuhteen pulmista, eroon liittyvistä tunteista tai lasten asioiden järjestämisestä eron jälkeen.
- Apua väkivaltaan-chatistä voit kysyä turvattomuudesta kotona ja keskustella väkivallan uhkasta lähipiirissä. Saat myös apua, jos pelkäät käyttäväsi väkivaltaa.
- Vauvaperheiden chatissä saat tukea omaan jaksamiseen, vauva-arjen pyörittämiseen tai vaikkapa vauvan uneen liittyviin kysymyksiin.
- Vauvaperhe ja päihteet -chatissä voi keskustella päihteistä vauvaperheessä. Voit keskustella nimettömästi esimerkiksi omasta tai puolison alkoholinkäytöstä
ETKL chatistä saat nopeasti ja nimettömästi ammattilaisen apua monissa vaikeuksissa. Auttajina toimivat jäsenyhdistystemme auttajat ympäri Suomea.
ETKL chatit avoinna
- 23.-26.12. chatit suljettu
- 27.-30.12. chatit avoinna arkipäivisin klo 12-16, Lasten ja nuorten chat avoinna arkipäivisin klo 15-18
- 31.12.24-1.1.25 chatit suljettu
- 2.1.25 alkaen chatit avoinna normaalisti
- Apua eroon, Apua väkivaltaan ja Vauvaperheiden chat ma-pe klo 12-18
- Vauvaperhe ja päihteet chat ma-pe klo 14-18
- Lasten ja nuorten chat ma-pe klo 15-18
- 6.1.25 chatit suljettu
Chattiin pääset sivun alareunasta.
Puhuminen auttaa
Voit keskustella ammattilaisen kanssa luottamuksellisesti kodin vaikeuksista. Chatistä saat apua moniin pulmiin eikä huolen tarvitse olla suuri. Usein jo vaikeuksien ääneen sanominen selkiyttää ajatuksia ja helpottaa oloa. Ota rohkeasti yhteyttä, aina löytyy ratkaisuja.
- Apua eroon -chatissä voit keskustella esimerkiksi parisuhteen pulmista, eroon liittyvistä tunteista tai lasten asioiden järjestämisestä eron jälkeen.
- Apua väkivaltaan-chatistä voit kysyä turvattomuudesta kotona ja keskustella väkivallan uhkasta lähipiirissä. Saat myös apua, jos pelkäät käyttäväsi väkivaltaa.
- Vauvaperheiden chatissä saat tukea omaan jaksamiseen, vauva-arjen pyörittämiseen tai vaikkapa vauvan uneen liittyviin kysymyksiin.
- Vauvaperhe ja päihteet -chatissä voi keskustella päihteistä vauvaperheessä. Voit keskustella nimettömästi esimerkiksi omasta tai puolison alkoholinkäytöstä
Elämän, kuoleman ja surun äärellä
Miten erityislapsen perhe selviytyy kuoleman ja surun kohdatessa? Kuinka tukea ja kannatella perheenjäseniä pitkäaikaissairaan tai erityislapsen kuollessa? Pähkinänsärkijät-verkoston Elämän, kuoleman ja surun äärellä -tapaaminen kosketti ja herätti ajatuksia.
Kuulimme kahta kokemustoimijaa, joiden perhettä oli kohdannut kuolema. Toisessa perheessä oli kaksi erityislasta. Perheestä menehtyi toinen vanhempi, vain 8 kk:n jälkeen, kun hän oli saanut diagnoosin parantumattomasta sairaudesta. Toinen perhe oli menettänyt harvinaista sairautta sairastaneen erityislapsensa lapsen ollessa yhdeksänvuotias. Puheenvuorot olivat tositarinoita elämästä ja ne koskettivat ja liikuttivat. Kuolema koskettaa aina. Jokaisella on kuolemaan ja sen tuomasta surusta selviytymiseen henkilökohtainen suhtautuminen.
”Suru ei koskaan pienene vaan kaikki muu ympärillä kasvaa.”
Surua kohdataan palvelujärjestelmässämme ja hyvinvointialueilla eriarvoisesti. Se ei tunnu kuuluvan kenenkään työpöydälle ja sitä kierretään. Järjestötyötä tekevillä ja seurakunnilla on iso rooli ihmisten auttamisessa surun keskellä. Palliatiivinen hoito kantaa kunniakkaasti tästä oman osuutensa. Perheenjäsenet saavat vaihtelevasti tukea. Sairaalaklovnit ovat jättäneet ikimuistoisen ja lämpimän muiston monelle kuoleman kohdanneelle perheelle. Ikään katsomatta ihminen jää hyvin yksin surunsa kanssa.
Aikaa ydinsurun suremiselle
Kun perheen arki ja dynamiikka kuoleman kohdatessa muuttuvat, on tilanteella merkittävä vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kuoleman ja surun tuottamat seuraamukset surevalle ihmiselle voivat tuntua myös kehollisina tuntemuksina ja reagointina. Perheen sosiaaliset suhteet saattavat joutua samaan aikaan myllerrykseen. Ennen perhettä tukenut ja suojannut tukiverkosto voi särkyä. Toisaalta tilanteen myötä perhe voi saada uusia tukijoita ja ystäviä. Tilanteella on suuri vaikutus myös perheen talouteen.
”Suru voi myös yhdistää.”
Perheenjäsenen kuolema on häntä kaipaamaan jääville surun ytimeen, ydinsurun kokemukseen pudottava tilanne. Sureminen on yksilöllistä ja ydinsurun läpi eläminen vaatii usein enemmän aikaa, kuin sureva itse tai auttavat ammattilaiset ovat osanneet odottaa. Aikuisella suru voi vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn. Sillä on vaikutusta tunteisiin, jotka voivat ilmentyä erilaisina tapoina surra ja ilmaista niitä. Lapsella surun käsittelemiseen vaikuttaa kehitysvaihe ja erityislapsella hänen erityisyytensä. Lasten kohdalla tulisi lisäksi huomioida mahdollinen tilanteeseen liittyvä traumatisoituminen. Sisaruksilla suruaika ja sureminen on jokaisella erilaista ja kokemuksena yksilöllistä. Myös he tarvitsevat apua ja tukea.
”Suomessa noin sata lasta tai nuorta tarvitsee palliatiivista hoitoa vuosittain.”
Elämä keskiössä kuoleman kohdatessa
Kuoleman rinnalla elämä ja eläminen on aina läsnä. Mahdollisimman tasapainoisen elämän eläminen on tärkeää ja siihen kannattaa panostaa tilanteen vaikeudesta huolimatta. Se on myös yksi tapa kunnioittaa kuolleen perheenjäsenen elämää. – Miten hän toivoi, että jatkat oman elämäsi elämistä ikävästä, surusta ja kaipauksesta huolimatta? Lapsensa menettäneelle vanhemmalle kysymys ei ole helppo, kun hän pohtii, voiko elämä olla enää milloinkaan hyvää ja onnellista.
Elämän tärkeimmät haasteet eivät ole ratkaistavissa, ne on elettävä läpi. Näihin kohtaamisiin tarvitaan rinnalla kulkijoita, jotka kohtaavat ihmisen ihmisenä. Hyväksyvät ja kohtaavat tarvitsevuuden tuomitsematta ja asettamatta surun käsittelemiseen suorituspaineita. Jotta toipuminen voi alkaa, tarvitaan aikaa oppia elämään surun kanssa, hiljaisuutta, rakkautta, huolenpitoa, mahdollisesti vertaistukea ja ajankulua. Suru kulkee mukana, painollaan, ja kun muut asiat ympärillä pikkuhiljaa kasvavat, on niillä surevalle merkittävä ja kannatteleva vaikutus.
”Oman lapsen kuolemasta ei koskaan selviä, mutta menetyksen kanssa sopeutuu elämään hyvääkin elämää.”
Lapsen surun ja kuoleman kohtaaminen
Jokaisen vanhemman tulisi saada olla ylpeä lapsestaan. Kertoa, kuinka taitava ja valloittava persoona hän on. Pitkäaikaissairaan, erityislapsen tai kuolevan lapsen vanhempi kuvailee lastaan usein täysin päinvastaisin ajatuksin, etenkin silloin, kun täyttää lapsestaan lomakkeita etuuksia ja palveluja varten.
Arjen jatkuminen kantaa kaikkia perheenjäseniä, erityisesti lapsia. On tärkeää, että lapsia tuetaan samanlaiseen arkeen, jota he elivät ennen kuolemantapausta. Harrastusten jatkuminen on oleellisen tärkeää.
Lapselle on hyvä kertoa asioista niiden oikeilla nimillä, totuudenmukaisesti ja siten, miten lapsi oman kehityksensä mukaan voi ymmärtää. Kertomatta jättäminen tai asian värittäminen joksikin toiseksi voi lisätä lapsen pahaa oloa ja pelkoja. Hyvää tarkoittava, kuolemasta usein käytetty ilmaisu ”nukkui pois”, saattaa lapselle tuoda pelon nukkumiseen. Hän voi ajatella, että nukkuessa ihminen kuolee.
Kuoleva lapsen toiveena on usein saada kuolla omassa kodissa. Perheen sisäiset vuorovaikutussuhteet, huumori ja niiden vaaliminen on tärkeää aina kuolemaan saakka. Perheen tarinoista ja yhteisten muistojen läpikäymisestä syntyy kokemus hyvästä ja merkityksellisestä elämästä.
”Surussa kannattelijoina ovat rakkaus, ystävät, järjestöt, omaishoidon vapaat ja vertaistuki.”
Toiveita ammattilaisille
Avun tai psykososiaalisen tuen saamisen ei pidä olla perheestä itsestään kiinni. Tarvitaan kohtaamista ja kannattelua, jossa huomioidaan koko perhe ja jokaisen perheenjäsenen yksilölliset tarpeet.
”Suru on monikasvoinen ilmiö, monentuntuinen mielellinen ja kehollinen kokemus, toisenlainen tietoisuuden tila.”
Tarvitaan lisää tietoa ja taitoa monikulttuurisuuden huomioimiseen. Tietoa tarvitaan kirjallisessa muodossa, koska puhe ei kriisi- ja shokkivaiheessa jää surevan mieleen. Lisäksi tarvitaan tietoa tukipalveluista ja auttavista tahoista, joita on saatavilla sairaaloissa ja laitoshoidon ulkopuolella.
Muistetaan, että surulla on meille tärkeä tehtävä. Se auttaa meitä luopumaan meille tärkeästä. Ihminen luo aina itse suhteen ja merkityksen menetykseen. Surun käsittelemiseen vaikuttaa ihmisen kyky olla hauras ja haavoittuva. Suru voi tulla esiin monenkin vuoden jälkeen kuolemasta. Tärkeää on kohdata ja antaa aikaa.
”Jokaisessa kohtaamisessa jätämme toisiimme tunnejäljen.”
Lisätietoa kuoleman ja surun äärellä -teemasta
Pähkinäsärkijät-verkoston Elämän, kuoleman ja surun äärellä -päivän asiantuntijatahot:
- Käpy ry, Surevan kohtaaminen -toiminta
- Nuoret Lesket ry
- Lupa Lapsuuteen ry, Perheiden ja ammattilaisten tuki Lasten ja nuorten palliatiivisessa hoidossa
- Surun äärellä -keskustelukortit, Tukena-säätiö
- Harvinaiskeskus Norio, Kehitysvammaisten Tukiliitto
Pähkinänsärkijät-verkosto
Pähkinänsärkijät on yli 20 järjestön yhteistyöverkosto, joka edistää erityislapsiperheiden asemaa Suomessa. Yhteisen vaikuttamistyön keinoin pyrimme varmistamaan, että haastavissa elämäntilanteissa olevat perheet saavat tarvitsemaansa tukea. Pähkinänsärkijät-verkoston työtä koordinoi Tukena-säätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto.
Kirjoittajista Satu Koivurinne työskentelee vastaavana asiantuntijana Tukena-säätiössä ja Niina Neuvonen asiantuntijana Ero lapsiperheessä -työssä Ensi- ja turvakotien liitossa.
Pähkinänsärkijät koolla syystapaamisessa 2024 Tampereella.
Valontuoja-tunnustuspalkinto 2024 Hyvinkään kaupungille
Valtakunnallinen järjestö Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry jakaa vuosittain Valontuoja-tunnustuspalkinnon yksittäiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt ikäihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Vuoden 2024 Valontuoja-tunnustuspalkinto on myönnetty Hyvinkään kaupungille.
Valontuojapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995. Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva järjestö, joka edistää turvallisen vanhuuden toteutumista. Toiminnan tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan, kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön tunnetuksi tekeminen ja ehkäiseminen.
Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja Helsingin kaupunginteatterin Kvartetti-esityksen näyttelijätyöryhmä.
Vuoden 2024 Valontuoja-tunnustuspalkinto myönnetään Hyvinkään kaupungille. Suvanto ry:n puheenjohtaja Olli Lehtosen mukaan Hyvinkään kaupunki näyttää hyvää mallia muille kunnille asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikääntyneiden kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu ovat merkittävä ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuosittain kymmenet tuhannet ikääntyneet kokevat turvattomuutta elämässään ja lähisuhteissaan.
Suvanto ry:n mukaan Hyvinkään kaupunki on viime vuosina ottanut esimerkillisellä tavalla tehtäväkseen lisätä ikääntyneiden asukkaidensa turvallisuutta yhteistyössä Suvanto ry:n kanssa. Hyvinkään kaupunki on selkeillä arvovalinnoillaan ja esimerkillisellä toiminnallaan tukenut ikääntyneiden hyvinvointia ja mahdollistanut konkreettisia tekoja iäkkäiden tukemiseksi.
”Olemme järjestäneet parin viime vuoden aikana kaupungissa muun muassa useita turvakahveja ja infotilaisuuksia ikääntyneille ja ammattilaisille sekä tehneet konkreettista auttamistyötä avun hakijoiden kanssa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut vaikuttavan toiminnan kannalta erityisen hyvää. Koemmekin Suvannossa, että koko kaupunki on ottanut meidät erittäin lämpimästi vastaan”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Pulkkinen.
Hyvinkään kaupungin hyvinvointipäällikkö Panu Isotalo on iloinen siitä, että Suvanto ry on valtakunnallisena toimijana noteerannut sen työn monipuolisuuden, jolla kaupunki edistää yhtä lailla ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä. ”Onhan asukkaistamme peräti neljännes yli 64-vuotiaita”, Isotalo muistuttaa ja jatkaa: ”Vaikka varsinaiset ikäihmisten palvelut on tuotettu jo vuodesta 2019 lähtien valtaosin Keusotessa, on hienoa, että myös kaupunki pystyy luomaan omalla asenteellaan ja toiminnallaan, kuten olosuhteita, asiantuntijuutta ja avustuksia tarjoamalla, edellytyksiä sille, että Suvanto ry:n kaltaiset ammattilaiset pystyvät ja haluavat toimia täällä. Yhdessähän hyte-työtä tehdään, koko verkoston sekä jokaisen kuntalaisen ja työntekijän toimesta”.
Panu Isotalo muistuttaa, että Hyvinkäällä on peräti 250–300 liikuntaseuran sekä kulttuuri-, nuoriso-, sote- ja hyte-yhdistyksen muodostama verkosto, jota kaupunki tukee viimeisimmän hyvinvointikertomuksen mukaan yli miljoonalla eurolla vuosittain avustusten ja erilaisten tilaratkaisujen, kuten Järjestökeskus Onnensillan, Yhteisötalo Onnin ja taidelaitosten, kautta. Tämän päälle tulee vielä muut kaupungin luomat hyte-työn puitteet, kuten valtakunnallisestikin juuri noteeratut liikuntaolosuhteet.
Isotalo toteaakin hymyillen, että kenties Valonkantaja-palkinto tuo vähän enemmän näkyviin sitä usein taustalla tapahtuvaa, hiljaista hyte-työtä, jota kaupunki tekee päivittäin kuntalaisten eteen. Hänen mukaansa palkinto asetetaan paraatipaikalle kaupungintalolla muistuttamaan siitä, että samalla hyvän ja valon puolella tässä ollaan.
Lisätiedot:
Suvanto ry
toiminnanjohtaja Janne Pulkkinen
050 469 0050
janne.pulkkinen@suvantory.fi
Hyvinkään kaupunki
hyvinvointipäällikkö Panu Isotalo
040 675 7941
panu.isotalo@hyvinkaa.fi
Valtakunnallinen järjestö Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry jakaa vuosittain Valontuoja-tunnustuspalkinnon yksittäiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt ikäihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Vuoden 2024 Valontuoja-tunnustuspalkinto on myönnetty Hyvinkään kaupungille.
Valontuojapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995. Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva järjestö, joka edistää turvallisen vanhuuden toteutumista. Toiminnan tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan, kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön tunnetuksi tekeminen ja ehkäiseminen.
Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja Helsingin kaupunginteatterin Kvartetti-esityksen näyttelijätyöryhmä.
Vuoden 2024 Valontuoja-tunnustuspalkinto myönnetään Hyvinkään kaupungille. Suvanto ry:n puheenjohtaja Olli Lehtosen mukaan Hyvinkään kaupunki näyttää hyvää mallia muille kunnille asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikääntyneiden kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu ovat merkittävä ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuosittain kymmenet tuhannet ikääntyneet kokevat turvattomuutta elämässään ja lähisuhteissaan.
Suvanto ry:n mukaan Hyvinkään kaupunki on viime vuosina ottanut esimerkillisellä tavalla tehtäväkseen lisätä ikääntyneiden asukkaidensa turvallisuutta yhteistyössä Suvanto ry:n kanssa. Hyvinkään kaupunki on selkeillä arvovalinnoillaan ja esimerkillisellä toiminnallaan tukenut ikääntyneiden hyvinvointia ja mahdollistanut konkreettisia tekoja iäkkäiden tukemiseksi.
”Olemme järjestäneet parin viime vuoden aikana kaupungissa muun muassa useita turvakahveja ja infotilaisuuksia ikääntyneille ja ammattilaisille sekä tehneet konkreettista auttamistyötä avun hakijoiden kanssa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut vaikuttavan toiminnan kannalta erityisen hyvää. Koemmekin Suvannossa, että koko kaupunki on ottanut meidät erittäin lämpimästi vastaan”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Pulkkinen.
Hyvinkään kaupungin hyvinvointipäällikkö Panu Isotalo on iloinen siitä, että Suvanto ry on valtakunnallisena toimijana noteerannut sen työn monipuolisuuden, jolla kaupunki edistää yhtä lailla ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä. ”Onhan asukkaistamme peräti neljännes yli 64-vuotiaita”, Isotalo muistuttaa ja jatkaa: ”Vaikka varsinaiset ikäihmisten palvelut on tuotettu jo vuodesta 2019 lähtien valtaosin Keusotessa, on hienoa, että myös kaupunki pystyy luomaan omalla asenteellaan ja toiminnallaan, kuten olosuhteita, asiantuntijuutta ja avustuksia tarjoamalla, edellytyksiä sille, että Suvanto ry:n kaltaiset ammattilaiset pystyvät ja haluavat toimia täällä. Yhdessähän hyte-työtä tehdään, koko verkoston sekä jokaisen kuntalaisen ja työntekijän toimesta”.
Panu Isotalo muistuttaa, että Hyvinkäällä on peräti 250–300 liikuntaseuran sekä kulttuuri-, nuoriso-, sote- ja hyte-yhdistyksen muodostama verkosto, jota kaupunki tukee viimeisimmän hyvinvointikertomuksen mukaan yli miljoonalla eurolla vuosittain avustusten ja erilaisten tilaratkaisujen, kuten Järjestökeskus Onnensillan, Yhteisötalo Onnin ja taidelaitosten, kautta. Tämän päälle tulee vielä muut kaupungin luomat hyte-työn puitteet, kuten valtakunnallisestikin juuri noteeratut liikuntaolosuhteet.
Isotalo toteaakin hymyillen, että kenties Valonkantaja-palkinto tuo vähän enemmän näkyviin sitä usein taustalla tapahtuvaa, hiljaista hyte-työtä, jota kaupunki tekee päivittäin kuntalaisten eteen. Hänen mukaansa palkinto asetetaan paraatipaikalle kaupungintalolla muistuttamaan siitä, että samalla hyvän ja valon puolella tässä ollaan.
Lisätiedot:
Suvanto ry
toiminnanjohtaja Janne Pulkkinen
050 469 0050
janne.pulkkinen@suvantory.fi
Hyvinkään kaupunki
hyvinvointipäällikkö Panu Isotalo
040 675 7941
panu.isotalo@hyvinkaa.fi