Jonkin aikaa sitten Kelan keskisessä vakuutuspiirissä mietittiin sellaisten asiakkaiden tilanteita, joiden elämä kriisiytyy äkisti. Kun hätä on suuri, eivät Kelan asiat ole päällimmäisenä mielessä, vaikka monesti tilanteeseen liittyykin monia Kelan palveluita. Mihin asiakas tuolloin on yhteydessä?
Tuttujen kumppaneiden, kuten sosiaalitoimen lisäksi keskusteluun nousi mm. ensi- ja turvakotien tekemä asiakastyö. -Me päätimme kysäistä alueemme Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiltä, näkyykö Kela heidän työssään jotenkin, kertoo eläke-, opinto- ja perhe-etuuksien keskuksen päällikkö Sarita Alarotu.
-Kelan yhteistyötarjous tuntui kiinnostavalta ja vähän hämmentävältäkin, muistelee palvelupäällikkö Jaana Vaittinen, Tampereen ensi- ja turvakodilta. Olisiko Kela tosiaan valmis räätälöimään yhteistyötä asiakkaidemme palveluiden kehittämiseksi, hän tunnustaa pohtineensa.
Pohdinnat johtivat antoisaan keskustelukierrokseen Kelan keskisellä alueella toimivien Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistysten sekä Kanta-Hämeen perhetyön ry:n kanssa. Yhteisestä asiakasjoukosta esille nousivat erityisesti sellaiset asiakkaat, joilla nykyhetken tilanteen lisäksi esimerkiksi yleiset elämänhallinnan vaikeudet haastoivat omien asioiden kunnossa pitämistä. Voitaisiinko näille asiakkaille yhdessä tekemällä tarjota jotain enemmän, kuului seuraava yhteinen kysymys ”enstujen” ja Kelan pohdinnoissa.
Päätettiin kokeilla yhteistyön tekemistä. Yhteisen mietinnän perusteella sovittiin, että silloin, kun asiakkaan asian kokonaisuus on moninainen ja langat solmussa, ottaa yhdistyksen työntekijä suoraan yhteyttä Kelan erityispalveluihin. Katsotaan asiaa yhdessä ja koska ensi- ja turvakodit eivät ole viranomaistoimijoita, yhteydenpidossa on asiakas läsnä. Kelan työntekijä voi myös olla asiakkaansa kanssa yhteydessä esim. turvakotiin ja tarkistaa, olisiko turvakodista apua asiakkaan tilanteeseen.
Yhteistyön käynnistymistä edelsivät molemminpuoliset koulutustilaisuudet, jotta ymmärrys kaverin toiminnasta tulisi tutuksi.
Tätä yhteistyötä on nyt toteutettu arjessa lähes vuoden verran. Yhteistyö ensi- ja turvakotien kanssa on ollut sujuvaa, kertoo Kelan palveluasiantuntija Katja Levänaho. -Palvelutilanteissa olemme saaneet kokonaiskuvan asiakkaan elämäntilanteesta ja tarvittaessa ohjaaja ensi- tai turvakodilta on auttanut asiakasta lisäselvityksen hankkimisessa. Näin on mahdollistunut nopeakin päätöksenteko etuusasioissa ja asiakkaan Kela-asiat on hoidettu kerralla kuntoon. Asiakasta on pystytty tarvittaessa tukemaan myös kotiutumisen jälkeen sopimalla yhteistyöstä asiakkaan ja Kelan välillä.
Hämeenlinnan turvakodilla ja Vanajan vankilan perheosastolla tämä tiivistynyt yhteistyö on otettu ilolla vastaan. Yhteisissä (etä)kokouksissa Kelan työntekijät tulivat tutuiksi ja kynnys yhteydenottoihin ja konsultaatioon madaltui. Asiakasjakson aikana kartoitetaan asiakkaan tilanne laajasti ja asiakasta autetaan kokoamaan tarvittava viranomaisverkosto, jotta tukea on saatavilla myös kotiutumisen jälkeen. Kelan kanssa tehty yhteistyö on todella sujuvoittanut yhteistyötä; turvakodin tai perheosaston yhteydenoton jälkeen nimetty työntekijä Kelasta on ollut nopeasti yhteydessä asiakkaaseen ja tehnyt yhteistyötä myös kotikunnan sosiaalipalvelujen kanssa. Asiakkaat ovat antaneet palautetta erityisesti siitä, miten heidän asioihinsa on Kelassa paneuduttu henkilökohtaisesti ja heidän huolenaiheitaan on kuultu. Myös arkikielinen puhe ja viranomaiskielen ”tulkkaus” on saanut kiitosta ensi- ja turvakotien asiakkailta.
Yhteistyö on toiminut sekä ensi- ja turvakotiyhdistysten että Kelan näkökulmasta vallan mainiosti. Tärkeää on tunnistaa, milloin asiakas tätä yhteistyötä tarvitsee. Se on pohjana sujuvalle yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamiselle näiden kolmen maakunnan alueella. Yhteistyössä on voimaa!