Armeijassa ollessani eli vahvasti sanonta: Ruokailu ei ole nautinto vaan suoritus. Näen yllättävän paljon yhtäläisyyksiä Sodankylässä viettämäni vuoden ja lapsiperhearjen välillä, mutta onneksi ruokailu ei ole yksi niistä.
Taisteluita toki lapsiperheissä on ja usein vastarintaliikehdintä on tehokasta. Yhteistä jopa maailmansodissa ja lapsiperheiden yhteenotoissa on se, että hyvin toimiva muonituskeskus on paras voiton tae. Kuitenkaan lapsiperheissä ruokailu ei ole pelkkä suoritus, jolla selvitään seuraavaan taisteluun saakka vaan ruokailutilanteet ovat parhaimmillaan hoivan hetkiä lapsille. Imetysiässä tämä yhteys on selvästi näkyvillä; lapsen ja vanhemman välinen suhde vahvistuu imettäessä tai tuttipulloruokinnassa, kun lapsi saa fyysistä kosketusta ja lempeää katsetta tutulta ja turvalliselta aikuiselta. Pienenä vinkkinä vielä sanon, että se lempeä katse tulisi näissä lyhyissä hetkissä antaa nimenomaan lapselle eikä esimerkiksi älypuhelimelle. Lapselle puhuminen, hyräily ja silittäminen ovat myös hyviä näissä hetkissä sillä ne luovat sylin ohella pienelle ihmiselle isossa maailmassa tunnetta siitä, että juuri nyt kaikki on hyvin eikä mihinkään ole kiire.
Siirtyminen rinnalta syöttötuoliin on pieni askel ihmiselle, mutta valtava harppaus minäkuvalle. Harppaukseen liittyy useita eri asioita, jotka tulevat lapselle täysin yllättäen ja pyytämättä: fyysinen kosketus vanhemman kanssa vähenee, ruokaa voi joutua eri tavalla odottamaan eikä kaikki tulekaan yhdestä ja samasta lähteestä vaan välillä otetaan hörppyä ja välillä lusikkaa. Lapsella ei ole olemassaolevaa kuvaa näistä asioista mielessään, joten on luonnollista, että vastarintaliike aktivoituu tässä vaiheessa. Onneksi lyhyen ajan kuluttua nämäkin asiat tulevat tutuiksi ja pian sen jälkeen alkaa riemullinen ”minä itse” -vaihe. Tämä hyvinkin vahvasti vanhemman malttia vaativa asemasotavaihe, jossa kasvot, vaatteet, lattia ja kattokin saavat osansa soseesta on erittäin tärkeä osa ihmisen kehitystä ja sille on hyvä antaa tilaa. Näin lapselle jää positiivinen kuva syömähetkistä. Ruokailusta nauttiminen ja ruokailuhetkien mukavuus luovat pohjaa terveen ruokasuhteen kehitykselle.
Ja edelleen tässäkin vaiheessa; ruokailu on parhaimmillaan hoivan hetki lapselle. Nälkä on hyvin vahva ja luonnollinen tuntemus, jonka tyydyttyminen taaskin tuo turvallista oloa. Sinä ja minä vanhempana voimme olla sen turvan lähteenä, jos ruokailutilanne itsessään on rauhallinen eikä sitä haittaa kiire tai turha painostus. Turvallisuuden tunteeseen ei kuitenkaan riitä pelkästään vatsan täyte vaan siihen vaaditaan yhä samoja asioita kuin sylissä syöttämisen aikaan: katsekontaktia ja lempeää keskustelua sekä älypuhelimen poissaoloa.
Päiväkodissa ja koulussa aikataulut asettavat lapsen ruokailulle omat haasteensa. Toisaalta nämä isommassa porukassa tapahtuvat ruokailutilanteet auttavat lasta kehittämään sosiaalisia taitojaan ja tukevat myös terveen ruokasuhteen kehittymistä. Toisaalta kiireen tuntu ja isompien lasten kohtaama kaverien paine taaskin haittaavat sitä. Kouluruokailussa tulisikin mielestäni mennä kohti hieman pienempiä ruokailutiloja ja hieman väljempiä ruokailuaikoja. Sitä odotellessa olisi tärkeää, että kotona ainakin lapsi pääsisi nauttimaan yhteisistä kiireettömistä ruokailuista useita kertoja viikossa. Ruoanlaitto yhdessä on hyvä keino tiivistää perhesuhteita ja meillä avopalveluyksikkö Liinassa se on myös yksi yhteisökuntoutuksen osa, aivan kuten yhteinen ruokailukin. Blogitekstin kuvat on otettu Liinan yhteisön ruoanlaiton ja yhteisen ruokailun aikana. Kotioloissa yhteisen ruokailun ei tarvitse aina tarkoittaa neljän ruokalajin illallista vaan joskus yhdessä iltapalaksi mikrotetut eineslihapiirakat voivat ajaa tätä samaa asiaa. Tässäkin vaiheessa katsekontakti, keskustelut ja älypuhelittomuus ovat ratkaisevat välineet.
Jokaisen vauvaansa imettävän, taaperonsa sotkemista sietävän tai tietokoneelleen jumittuneen teinin ruokapöytään houkuttelevan vanhemman tulisi silloin tällöin palauttaa mieleensä, mistä ruokailussa on tosiasiassa kyse: hoivasta.
Lisää tietoa lapsiperheiden ruokailuista löydät mm:
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-ja-nuoren-ravinto-ja-ruokailu/
https://syomishairioliitto.fi/
https://www.martat.fi/marttakoulu/ravitsemus/lapsiperheen-ruoka/ruokapulmat/
https://www.martat.fi/marttakoulu/ravitsemus/lapsiperheen-ruoka/leikki-ikaisen-ruoka/
– Pekka, ohjaaja ja syömisestä tykkäävä ihminen
