Syyskuun aikana on voinut kokea syksyn tulon. Kesävaatteet ovat kadonneet kaappien perälle ja ulkoiluhousuille on ollut käyttöä. Onneksi sateita ei ole ollut liikaa. Koko yhdistyksen päivää saimme viettää aurinkoisessa Metsolassa, yhteisöhoidon koulutuksen merkeissä.

     

Metsolassa olemme aloittaneet vihersuunnittelua Kokkolan kaupungin työntekijän Ahti Räihän kanssa. Olemme keskustelleet luonnon moninaisuudesta, eri ikäisen puuston merkityksestä ja luonnosta nauttimisesta. Yhdessä mietimme, miten Metsolan ympäristö palvelisi lapsiperheitä entistä paremmin. Yhteistyöstä on myös keskusteltu Perhon luonto- ja ympäristöalan opiskelijoiden kanssa.

Koemme tärkeäksi, että tutustumme Keski-Pohjanmaan alueen Green Care tuottajiin ja olemmekin tehneet runsaasti vierailuita. Olemme hyvin vaikuttuneita siitä monipuolisuudesta ja monialaisesta ammatillisuudesta, jota alueellamme on.

Vierailimme Palosalmen maatilalla, jossa meidät otti vastaan Mirka Peltokangas. He ovat siirtyneet maidontuotannosta ylämaankarjan pitoon. Tila on kauniisti peltojen ja metsien keskellä. Pihapiirissä meitä ilahduttivat kissat, kanat, lampaat ja alpakat.  Palosalmen maatilan pihapiiri on kotoisa ja idyllinen. Mieleemme nousi heti retket, joita sinne voisi järjestää, koska eläinten touhujen seuraaminen oli hyvin nautinnollista. Lampaat tulivat rapsutuksille, vaikkakin hyvin laiskasti – he olivat tyytyväisiä köllöttelemään nurmikolla. Alpakoiden ruokkiminen voikukan lehdillä vaati rauhallisuutta, ensin oli voitettava herrasmiesten luottamus. Kanalassa oli kova tohina. Kukko ohjasi muutaman kanan kanssaan pihalle tepastelemaan vapaasti, kun taas eräs kanaemo joutui jäämään ulkoaitaukseen tipujaan hoitamaan. Eläimiä seuraamalla ja niitä hoitamalla, on helppo tuoda keskusteluun ihmistenkin arkiset haasteet, esim. vuorovaikutuksen- ja läsnäolon merkityksen, turvallisuuden, perhesuhteet, hoivan, huomion, omat- ja toisen tarpeet. Lisää tietoa: http://www.palosalmenmaatila.fi

Palosalmen maatilan alpakat
Kuvassa Jenni Hotakainen ja Mirka Peltokangas

Vetelissä, kävimme tapaamassa Suvi Lempiälän, hänen TurvanTunne nimisellä tilallaan. Tilalla on poneja, hevosia, kani, kissa ja lampaita. Lampaat olivat hyvin uteliaita ja tulivat tutkimaan esimerkiksi kengännauhoja ja nauttivat rapsutuksista. Kuinka palkitsevaa onkaan, kun saa lampaan heiluttamaan häntäänsä, kun rapsutat sitä oikeasta kohdasta. TurvanTunne tilalla asiakkaiden on mahdollista kokeilla lampaiden agilityä! TurvanTunne tila tarjoaa eläin- ja luontoavusteista ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa. TurvanTunteessa on mahdollista aloittaa hevosharrastus matalla kynnyksellä. Tai aloittaa uudestaan, jos kynnys on vuosien aikana kasvanut, esimerkiksi putoamisen seurauksena. Tilan ponit ovat moniosaajia. Niiden kanssa voidaan tehdä erilaisia asioita tavanomaisen ratsastuksen ja kärryttelyn lisäksi. Ponit osaavat esimerkiksi tanssia, agilityä, hiihtoratsastusta, pulkanvetoa ja vikellystä. TurvanTunne toimii Polson kylällä, he tekevät yhteistyötä myös muutaman maatilan ja Takalan ratasastuskoulun kanssa. Suvi esitteli meille kaikki eläimet. Suvin vahva ammattiaito ja pitkä kokemus asiakastyöstä ja Green Care osaamisesta on ilmeistä. Meille välittyi tunne, että tilalla kaikki asiakkaat huomioidaan ammatillisesti ja yksilöllisesti. Hevosilla ja poneilla on myös omat tarinansa, eläinten yksilöllisyys otetaan huomioon, kun suunnitellaan asiakastyötä. Lisää tietoa TurvanTunteesta löydät heidän nettisivuiltaan: https://www.turvantunne.fi/

Kuvassa Suvi Lempiälä/ Turvan Tunne

Halsualla saimme käydä tutustumassa Jussi Karhulahden johdolla Karhulahden tilan hevosiin ja tiloihin. Karhulahden tila tarjoaa mahdollisuuden vaativaankin ratsastus ja esteopetukseen isolla aidatulla piha-alueella. Halutessaan, on mahdollista nauttia talutusratsastuksesta, tai siirtyä ratsastamaan luontopoluille Halsuan metsiin tai pulahtamaan hevosen kanssa Halsuan järveen. Lisätietoa: http://www.karhulahdentila.fi

Lohtajan Niemi-Erkkilän lammastila on keskellä kauneinta maaseutua, 30 km päästä Kokkolan keskustasta. Saija Niemi-Erkkilä johdatti meidät metsään laavulle lämmittelemään ja nauttimaan kupin kuumaa juotavaa. Saijan kanssa keskustelu sujui vauhdikkaasti ja aika lensi siivillä. Taustalla kuului lampaiden ääntelyä. Saija esitteli meille mielellään lampaansa. Pääsimme rapsuttamaan karitsoja, uuhia ja pässejä. On vaikea sanoa, kuka nautti rapsuttelusta enemmän, me vai lampaat. Tilalla vierailtaessa, on helppo unohtaa oman arjen askareet ja antaa ajatuksien levätä pelto- ja metsämaisemissa. Saijalla on kokemusten monenlaisten ryhmien ohjaamisesta, lisäksi hän järjestää voimauttavia metsämieliretkiä. Tilalla voi järjestää erilaisia tapahtumia ryhmäkohtaisesti, majoittuminen myös mahdollista. Lisätietoa palveluista Facebookin kautta: Niemi-Erkkilän Lammastila

Kuvassa Siru Lahti /Niemi-Erkkilän lammastilan kodassa
Niemi-Erkkilän lammastila

Isokummun lammastila Sievissä, on Satu Kumpulaisen hoivamaatila. Löydämme Satun värjäämässä omien lampaiden villalankaa luonnonmukaisilla väreillä. Kauniit villalangat päätyivät villaviikkojen avajaispäivään Helsingin kansalaistorille. Isokummunlammastilalla järjestetään työtoimintaa kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Lammastilalla käy myös eri-ikäisiä lapsiryhmiä tilavierailuilla. Yhteistyötä tehdään, myös eri koulujen kanssa. Tilalla toimii oma kokki, joten siellä vierailijoiden on mahdollista nauttia pienemmän evään lisäksi herkullinen lounas. Toiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Heillä on myös kokemusta nuorten leiritoiminnasta, iltapäiväkerhon ohjaamisesta ja useista eri pilotti hankkeista. Tilalta löytyy alkuperäisrotuisia suomenlampaita ja kainuunharmaksia. Perheyritys toimii myös tilakauppana, tuotantoeläintilana, kehräämönä ja heillä on oma lihanteurastamo. Tilalla on lisäksi hevosia, poneja, koiria ja kani.  Isokummun lammastila on ensimmäinen Suomessa, joka on saanut Green Care Finlandin hoivamaatila laatumerkin. Satu on Suomessa pitkänlinjan Green Care uranuurtaja. Hän on ollut hyvin aktiivisesti ollut mukana kehittämässä Green Care osaamista ja tunnettavuutta koko maassa. Satu on huomannut pitkän uransa aikana, että asiakkaat ovat kokeneet merkityksellisimpänä eläinten läsnäolon ja niiden kanssa työskentelyn. Satu on kiinnittänyt huomiota moniin hyvinvointivaikutuksiin, joita asiakkaat ovat kokeneet. Keskustelu siirtyykin siihen, kuinka voisimme paremmin todentaa asiakkaiden hyvinvointivaikutukset, mikä olisi siihen paras mittari? Lisää tietoa Isokummun lammastilasta löydät: http://www.isokummun.com ja Facebookista: Isokummun Kehräämö ja Isokummun lammastila

Isokummun lammastila