Väkivaltaa esiintyy eri muodoissa, usein omassa kodissa ja tekijänä on ihminen, jonka kanssa jaetaan yhteinen arkielämä. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, taloudellisena tai kulttuurisena väkivaltana ja kaltoinkohteluna. Myös kunniaväkivaltaa, vainoa, kemiallista väkivaltaa ja uskonnollista väkivaltaa voi esiintyä. Kuopiossa tehdään laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kesken perheiden auttamiseksi ja lähisuhdeväkivallan poistamiseksi.

Lähisuhdeväkivallan työntekijät Kuopiossa korostavat keskinäistä yhteistyötään perheiden auttamisessa. Yhteistyön osalta Kuopiossa on hyvä tilanne ja yhteyttä asiantuntijoihin voi ottaa matalammalla kynnyksellä: Myös väkivallantekijät huomioidaan ja heille on tarjolla apua oppia vaihtoehtoisia toimintamalleja väkivaltaiselle käyttäytymiselleen.

Kuvassa lähisuhdeväkivallan työntekijöitä Kuopiossa: Mikko Pulkkanen ja Saara Röntynen edessä, sekä Juha-Pekka Tams, Hanna Ravi ja Marianna Kettunen takana. Kuvasta puuttuvat Juha Metelinen ja Ulla Nuutinen.
– Toivomme, että asiakkaat ottavat meihin yhteyttä, jos lähisuhdeväkivalta on osa heidän elämää. Heidän ei tarvitse miettiä, onko heidän tilanteensa riittävä palveluihimme, vaan yhdessä sitten selvittelemme tilannetta, painottavat yhteistuumin Marianna Kettunen Turvallinen perhe –hankkeesta, Hanna Ravi Pelotta–hankkeesta, Ulla Nuutinen Kuopion turvakodista ja Mikko Pulkkanen Lyömätön linja –toiminnasta.

Turvallinen perhe –hankeessa tehostettua työskentelyä pariskunnille

Turvallinen perhe –hanke on aloittanut asiakastyönsä syksyllä 2018. Kuopion hankkeen henkilöstö työskentelee Pohjois–Savon alueella, ja työtilat ovat Kuopion kriisikeskuksessa osoitteessa Kallanranta 9 (käynti Sepänkatu 1).

– Asiakkaat ovat parisuhteessa kohdanneet väkivaltaa, mahdollisesti mukana on erouhka, ja he haluavat muutosta elämäänsä Turvallinen perhe –toiminnan avulla, projektipäällikkö Marianna Kettunen kertoo.

Työskentelyn keskiössä on turvallisuus, ja hankkeen tavoitteena on katkaista väkivalta parisuhteessa ja perheissä turvallisuusfokusoidun arviointijakson, moniperheryhmän ja tehostetun tuen avulla. Asiakkaat hakeutuvat mukaan toimintaan joko itse yhteyttä ottaen tai Kuopion kriisikeskuksen tai muiden yhteistyötahojen ja verkostojen kautta. Tavoitteena on kehittää lähiväkivaltatyöhön tarkoituksenmukaista ja toimivaa työskentelymallia.

– Pariskuntatyöskentelyn kautta olemme saaneet toivottuja tuloksia työskentelystämme. Pariskunnat ovat sitoutuneet käynteihin ja motivoituneet työskentelyyn kohti väkivallattomuutta, Kettunen toteaa.

Pelotta–hanke auttaa väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneita

Kuopion ensikotiyhdistyksen Pelotta–hanke on viime vuonna alkanut kolmevuotinen hanke. Se on kehittämishanke väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden lasten ja aikuisten avuksi. Toimintaan kuuluu Pohjois–Savon alue ja toimistotilat ovat Kauppakatu 9:ssä Kuopiossa, mutta henkilöstön tavoittaa myös videoavusteisesti ja chatissa.

– Aloitimme avopalvelun ja asiakastyön syksyllä 2018. Työmuotojamme ovat avopalvelu, yksilökäynnit ja vertaisryhmät. Tänne voi tulla maksutta, nimettömänäkin, jolloin avun tarvitsijalla on matala kynnys avun hakuun. Meille voi myös ohjata muista palveluista, kertoo projektipäällikkö Hanna Ravi.

Hanke–työntekijät käyvät puhumassa paljon ammattilaisille ja aina jollakulla kuulijakunnasta on väkivallasta myös omakohtaista kokemusta.

– Suomi on turvallisin maa maailmalla, paitsi kotona naisille. Toimintamme tavoitteena on avun antamisen lisäksi myös häpeän pienentyminen, Ravi selventää.

Turvapaikkana turvakoti – pelkkä uhka riittää

Turvakoti on toiminut Kuopiossa turvakotilain myötä kesästä 2015 alkaen. Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille, miehille ja lapsille. Turvakodit toimivat ympärivuorokautisesti. Kuopion turvakoti sijaitsee Lastentie 1:ssä, ja siellä oleminen on maksutonta.

– Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa ympäri vuorokauden suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi, selvittää vastaava sosiaalityöntekijä Ulla Nuutinen.

Turvakodissa asiakas saa tilanteeseensa ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Turvakotiin voi myös soittaa, jos haluaa lisätietoa tai tilanne mietityttää.

– Asiakas voi tulla turvakotiin oma-aloitteisesti milloin vain, pelkkä lähisuhteen väkivallan uhka riittää, Nuutinen tarkentaa.

Turvakotiin ohjataan asiakkaita myös viranomaispalvelujen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen kautta. Asiakkaat ovat kokeneet turvakodin turvallisena ja kodinomaisena.

MARAK–työryhmän avulla turvallisempi elämä

Moniammatillinen riskinarviointikokous MARAK on Englannista lähtöisin oleva menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Suomessa menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2010.

– Moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille laaditaan turvasuunnitelma ja tätä kautta parannetaan uhrin turvallisuutta, selvittää Nuutinen.

Kenellä tahansa viranomaisella tai yhteistyökumppanilla Kuopiossa on mahdollisuus ohjata kuopiolainen tai Kuopioon muuttamassa oleva asiakas MARAK–työryhmän asiakkaaksi. MARAK–työskentely alkaa siitä, kun uhri ilmoittaa ammattilaiselle tai viranomaiselle kokemastaan väkivallasta. Asiakkaat ovat kokeneet MARAK–työryhmän avun ja tuen merkityksellisenä.

– Heitä on helpottanut, kun moniammatillinen tiimi on ollut saman pöydän ääressä pohtimassa heidän asiaansa ja tekemässä suunnitelmaa yhdessä heidän kanssaan turvallisemman elämän järjestymiseksi, Nuutinen kuvailee.

Lyömätön Linja väkivaltaa käyttäneiden miesten apuna

Miessakit ry:n Lyömätön Linja –toiminta laajeni Helsingistä Kuopioon loppukesällä 2018.  Lyömättömällä Linjalla työskennellään miesten kanssa, jotka ovat lähisuhteissaan käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Työskentelyn tavoitteena on, että asiakas ymmärtää paremmin omaa toimintatapaansa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä oppii vaihtoehtoisia toimintamalleja väkivaltaiselle käyttäytymiselleen.

– Asiakas voi tulla miettimään tilannettaan, ennen kuin on tapahtunut jotain ikävää. Suurin osa asiakkaista on jo kaivellut netistä tietoa aiheesta, kertoo väkivaltatyöntekijä Mikko Pulkkanen.

Myös erilaiset yhteistyökumppanit voivat välittää asiakkaiden yhteystietoja, tietenkin asiakkaan luvalla. Lyömättömän Linjan työntekijät tapaavat asiakkaat toimistolla, Kuninkaankatu 20:ssä. Etäauttaminen on myös mahdollista ja videovälitteisesti avunsaaminen onnistuu mistä päin Suomea tahansa.

– Miehet ovat kokeneet hyväksi, että he pääsevät puhumaan asiasta ja heitä kuunnellaan, ehkä ensimmäisen kerran elämässään, Pulkkanen selventää.

Asiakkaiden ikähaitari on alle parikymppisistä yli seitsemänkymppisiin. Myös alaikäisen on mahdollista tulla avun piiriin, tarvittaessa yhteistyössä muun toimijan kanssa. Palvelu on maksutonta.

Asiakkaiden kommentteja lähisuhdeväkivallasta ja avunsaannistaan:

  • ”Yksinjääminen on kaikkein pahinta”
  • ”Opin kohtaamaan omat tunteet ja ajattelemaan järjellä niiden lähtökotia.”
  • ”Opin puhumaan kumppanille, aikaisemmin panttasin ja räjähdin.”

Lue artikkeli, jossa laajemmin palveluista ja työskentelyistä lähisuhdeväkivallan parissa.

Info: Kun perheessäsi tai lähisuhteessasi on väkivaltaa, hae apua

Perhe– ja lähisuhdeväkivallasta Kuopion kaupungin verkkosivuilla: https://www.kuopio.fi/lahisuhde-ja-perhevakivalta