TGIF (Thank God It’s Friday) ja skumppalasien kilistelyä. Tällaisista kuvista ja meemeistä täyttyy erilaiset somekanavat perjantai-iltaisin. Yhdysvalloissa äitien viinikulttuuri (mommy wine culture) on jo iso ilmiö ja se on rantautunut myös meille pohjolaankin. Sen ympärille on luotu tuotteita, iskulauseita ja vitsejä, kuten ”äiti tarvitsee nyt vähän viiniä” tai ”prosecco sai minut tekemään sen”. Äitien viinikulttuuri on somen nostama ilmiö, joka luo uudenlaista alkoholikulttuuria. Samalla se luo illuusion siitä, että äitien viininlipittelyn katsotaan olevan yhteiskunnallisesti hyväksytympää alkoholinkäyttöä, kuin perinteiset perjantai-illan kalsarikännit.
Suomessakin on yleistynyt trendi, että äiti ja isä palkitsevat itsensä lasillisella tai parilla alkoholia raskaan vauva-arkipäivän päätteeksi. Alkoholi mielletään usein rentouttavaksi asiaksi, jonka vanhempi on ansainnut. Äitiys ja vanhemmuus on vaativa laji, joka ajoittain uuvuttaa ja vie voimavaroja ja alkoholista haetaan tilanteeseen nopeaa helpotusta.
Tosiasioita on kuitenkin turha välttää. Alkoholin haitat aiheuttavat yhteiskunnalle mittavia taloudellisia kustannuksia, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Monissa lapsiperheissä alkoholin liikakäyttö aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Suomessa syntyy jo nyt vuodessa vähintään 600 pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin.
Suomalaiset lapset syntyvät kulttuuriin, jossa alkoholinkäyttö on arkea. Lapsella on kuitenkin oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön. Vanhempien, kasvattajien ja päättäjien vastuulla on tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Usein ajatellaan, että päihdeongelma koskettaa hyvin harvoja ja vaikeassa asemassa olevia perheitä. Päihteiden käyttö ei usein näy ulospäin, joten on tärkeää ottaa se puheeksi ensimmäisellä neuvolakäynnillä kaikkien kanssa. Niin sanottujen normiperheiden raskaus- ja vauva-ajan päihteidenkäytöstä olisi tärkeää puhua rohkeammin ja empaattisemmin.
Vastaisku viinikulttuurille
Alkoholin värittämälle juhlinnalle on syntynyt myös vastaliikkeitä, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa vahvasti elävä the sober-curious movement (utelias raittius), jossa raittius nähdään osana hyvinvointia ja terveyttä edistävänä elämäntapana. Termin äiti ja samannimisen kirjan kirjoittaja Ruby Warrington haluaa herätellä ihmisiä pohtimaan omia juomatapojaan ja vallitsevaa alkoholikulttuuria. Utelias raittius -liike haastaa myös erilaiseen somekäyttäytymiseen. Suomessa esimerkiksi Darravapaa edustaa tällaista yhteisöä, joka kyseenalaistaa alkoholinormatiivisuutta kulttuurissamme ja, sitä kuinka edelleen alkoholin juominen on normaalia, mutta raittiutta joutuu selittelemään. Aktiivista, sosiaalista elämää voi esitellä muillakin tavoin, kuin perinteisillä skumppakuvilla.
Uusi suunta haastaa kuitenkin pohtimaan omaa suhtautumista alkoholiin ja ennen kaikkea niitä tapoja ja tilanteita, joissa alkoholi on kuvioissa mukana. Yleisen käsityksen mukaan raittius on tylsää. Nämä uudet someajan raittiusliikkeet viestittävät, että alkoholiton elämä ei ole tylsää, vaan se voi olla rikasta ja hauskaa. Toivottavasti tämä myönteinen kehitys jatkuu ja saa enemmän jalan sijaa suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Ajatuksena ei ole syyllistää äitejä heidän alkoholinkäytöstään tai ystävien kanssa nautituista viinilaseista, vaan herättää keskustelua siitä, millaisia keinoja heillä on rentoutua vauva-arjessa ja miten lisätä voimavaroja ilman alkoholia tai muita päihteitä.
