Ero on raskas ihmissuhdetragedia, joka voi viedä näköalattomaksi pitkäksikin aikaa.
Eroprosessiin liittyy monenlaisia tunteita. Eron kokeva joutuu lähes aina tekemisiin oman häpeänsä ja syyllisyytensä kanssa. Molemmat tunteet tulevat näkyviin tai piilotetaan monella eri tavalla.
Ero koetaan helposti epäonnistumisena. Häpeä nousee jätetyksi tulemisesta ja sen tuomasta itsetunnon kolauksesta. Hylätyksi tuleminen voi nostaa esiin omasta historiasta monenlaisia kelpaamattomuuden tunteita.
Häpeä voi näyttäytyä niin, että jätetty alkaa kertoa itselleen valetarinaa.
Häpeä voi näyttäytyä niin, että jätetty alkaa kertoa itselleen valetarinaa. Tarinaa, jossa häpeä piilotetaan positiiviseksi oppimiskokemukseksi, vaikka prosessi on vielä kesken.
Häpeä voi näkyä myös vaikenemisena. Jätetty ei halua jakaa kokemustaan vaan jää kantamaan salaisuutta yksin. Häpeä pitää sisällään nöyryytetyksi tulemisen kokemuksen ja kasvojen menetyksen. Jätetty saattaa myös peitellä häpeäänsä ottamalla uhrin roolin ja kieltämällä oman osuutensa eroon.
Jättäjällä voi olla voimakas tarve todistaa, että eroteko oli oikea.
Jättäjällä voi olla voimakas tarve todistaa, että eroteko oli oikea. Taustalla voi kalvaa syyllisyys oman teon aiheuttamasta mielipahasta entiselle puolisolle, lapsille, sukulaisille ja ystäville. Positiivisen kasvutarinan rakentaminen voi olla puolustusmekanismi, jolla eron kokenut suojelee itseään. Eron jälkeen on onnistuttava, koska häpeä puolison jättämisestä ja perheen hajoamisesta on suuri. Itselle ja muille on näytettävä, että ero oli oikea valinta. Jättäjän taakka on raskas, siksi erosta täytyy seurata jotakin parempaa. Jos ei muuten, niin se täytyy kertoa muille onnistumiskokemuksena.
Syyllisyys saattaa nousta myös mieltä kalvavasta ajatuksesta, ettei ehkä sittenkään yrittänyt tarpeeksi parisuhteen eteen.
Synti
Joillekin häpeän ja syyllisyyden taakkaa voi lisätä se, että joskus on tullut luvattua Jumalan edessä rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä. Jos oma viitekehys on uskonnollisesti jyrkkä, eroon voi liittyä pelkoa siitä, että ero on anteeksiantamaton synti, josta seuraa jotakin pahaa loppuelämäksi.
Vaikka eroaminen on ollut yhteiskunnassamme hyväksyttyä ja normalisoitunutta jo ainakin puoli vuosisataa, niin taustalla vaikuttaa edelleen moralisoiva uskonnon tuoma häpeä. Tämä häpeä on siirretty äidin maidossa sukupolvelta toiselle. Tämä vaikeasti tunnistettava kollektiivinen häpeä elää edelleen vahvana ainakin vanhemmissa sukupolvissa. Avioero on edelleen joissakin uskonnollissa viitekehyksissä paheksuttava teko.
Vapaaksi elämää haittaavasta häpeästä ja syyllisyydestä
Häpeä on tarpeellinen ohjaaja ihmisen elämässä. Joskus omat tekemiset hävettävät eikä se ole vaarallista. Jokin meissä kertoo, että nyt on syytä hävetä. Häpeä on auttanut ihmistä kautta aikojen selviämään. Häpeä on ohjannut jäseniään noudattamaan lauman sääntöjä ja samalla turvannut lauman suojan. Häpeä on auttanut erottamaan oikean ja väärän.
Hyvää elämää haittaava häpeä omaksutaan jo lapsuudessa. Häpeä estää näkyväksi tulemisen ja aidon elämän. Häpeä on ennemmin prosessi kuin tunne. Kun koetaan jotakin häpeällistä, kokemus aktivoi saman tien kaikki elämän häpeäkokemukset. Häpeästä pääsee vapaaksi tutkimalla omaa häpeää ja tulemalla tietoiseksi muun muassa sen juurista omassa historiassa. Häpeän käsittelyyn tarvitaan usein ulkopuolista apua.
Syyllisyys on tärkeä tunne. Mistä se kertoo?
Syyllisyys on tärkeä tunne. Se kertoo, että olemme tehneet jotakin väärin ja olemme siitä vastuussa. Erossa on luonnollista tuntea syyllisyyttä omasta osuudestaan suhteen kariutumiseen. Syyllisyys poistuu, kun suostuu katsomaan omia tekoja ja tekemättä jättämisiä rehellisesti. Syyllisyyden pari on vastuu, ei syyllistyminen eikä uhriutuminen. Terve syyllisyys on sitä, että myöntää virheensä, pyytää anteeksi ja ottaa opiksi. Kukaan ei ole täydellinen, kaikki tekevät virheitä joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Mutta olemme aina vastuussa myös niistä ei tietoisesti tehdyistä virheistämme. Vastuun ottaminen vapauttaa syyllisyydestä.
Ero ei ole onnettomuus, eikä automaattisesti kasvutarina. Ero on merkittävä elämänkokemus, jossa on mahdollisuus kasvaa ihmisenä. Eron saldo näkyy usein vasta vuosien päästä.
***
Blogin on kirjoittanut Marjo Ehn, pari- ja seksuaaliterapeutti, pappi.
Ilmoittautumalla Erofoorumiin 20.3.2024, voit kuulla lisää Marjon ajatuksia häpeän ja syyllisyyden kokemuksista erotilanteessa. Katso ohjelma ja lisätiedot täältä ->
Kuva: Kuvapankki
