EU-vaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä. Näissä vaaleissa määritellään EU:n tuleva suunta. Ympäri Eurooppaa äärioikeistolaiset voimat ovat vahvasti liikkeellä. Euroopan vakaus ja Euroopan unionin mahdollisimman hyvä päätöksentekokyky ovat tulevaisuudessa kriittisen tärkeitä ja voivat nyt olla vaakalaudalla. Euroopan unioni on alkuaan perustettu turvaamaan rauhaa ja vakautta. Rauhasta ei juuri nykyisin puhuta, vaan aseista ja asevarustelusta. EU:n rauhantehtävä ei ole mihinkään kadonnut, päinvastoin se on tärkeämpi kuin vuosikymmeniin.
Euroopan unionilla on vahva toimivalta sisämarkkinoiden kehittämisessä ja kauppapolitiikassa. EU:n tavoite on turvata ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Sisämarkkinoiden kehittäminen on ollut unionin toiminnan ydintä. Unionin sosiaalista pilaria on vuosikymmeniä myös yritetty kehittää, mutta se on aina jäänyt sisämarkkinoiden kehittämisen ja vapaan kilpailun jalkoihin. On hyvä muistaa, että hyvin paljon direktiivejä, puitelainsäädäntöä, syntyy EU:ssa ja niiden toimeenpano kansallisesti on velvoittavaa. Euroopan unionilla on siis merkittävä vaikutus elämäämme.
Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja sosiaaliturva on vahvasti kansallista toimivaltaa. Terveyspolitiikan alueella on kuitenkin unionin tasoisia toimia. Yhteinen terveys -ajattelu on vahvistunut etenkin pandemian jälkeen. Tunnistetaan, että ihmisten terveys on sidoksissa sekä eläinten terveyteen että yhteiseen ympäristöömme. Rajat ylittävien terveysuhkien ennakointiin, varautumiseen, torjuntaan ja tutkimukseen on unionin tasolla investoitava. Lääkkeiden saatavuus EU:ssa ja jäsenmaissa varmistettava ja edistettävä kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuutta ja vähennettävä riippuvuutta kolmansista maista.
Euroopan unionin alueella oli vuonna 2022 yhteensä 95 miljoonaa köyhää ihmistä. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2030 Euroopassa olisi 15 miljoonaa köyhää vähemmän. Kun tarkastellaan tilannetta lasten kannalta, on hätkähdyttävää, että joka 4. lapsi on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa EU:n alueella. Se merkitsee 19.9 miljoonan lapsen hyvän kehityksen edellytysten ja lasten oikeuksien vaarantumista. Lapsiköyhyydellä on elämänmittaiset vaurioittavat vaikutukset. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys. Komission tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten määrää vähintään 5 miljoonalla 2030 mennessä. Tavoitteen tueksi on säädetty eurooppalainen lapsitakuu, jossa oleellisia asioita ovat syrjäytymisen torjunta, lapsille peruspalvelujen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaaminen. Tulevan uuden parlamentin on varmistettava lapsitakuun rahoitus, toimeenpano ja seuranta sekä jäsenvaltioiden sitoutuminen lapsitakuun toteuttamiseen.
Turvallisen perhe-elämän edellytykset on EU:ssa varmistettava. Joka 3. lapsi joutuu kotonaan kohtaamaan ja pelkäämään kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Yleissopimus perheväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, Istanbulin sopimus, edellyttää valtioilta toimia väkivaltaa kokeneiden, erityisesti naisten ja lasten tueksi. Euroopan unioni on liittynyt sopimukseen ja uusi perheväkivallan ehkäisemiseen liittyvä direktiivi on juuri hyväksytty. Sen kansallinen toimeenpano on tärkeää. Näistä myönteisistä asioista huolimatta naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen on vallalla erittäin vahva toinen suuntaus. Jo vuosia on ollut erittäin vahva takaisku perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan suhtautumisessa Euroopassa: Istanbulin sopimusta vastustetaan laajasti, ajatellaan, että perheväkivalta ei rikos, vaan perheen sisäinen asia ja väkivaltatyötä tekevät järjestöt ovat joutuneet toiminnallisesti ja rahoituksellisesti ahtaalle. Tätä backlashia on määrätietoisesti vastustettava ja muistutettava koko ajan, että väkivalta lähisuhteissa on perus- ja ihmisoikeusloukkaus.
Sostessa aloitettiin kehittää hyvinvointitalousajattelua 2011. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet nähtiin investointina ihmisiin ja kestävään talouteen, ei kulueränä. Talous ei menesty ilman hyvinvoivia ihmisiä. Suomen edellisen puheenjohtajuuskauden ansiosta hyvinvointitalous -ajattelu on EU agendalla. Paradoksaalisesti suomalaisesta ajattelusta ja politiikasta se näyttää nyt kadonneen. Tulevalla kaudella EU:ssa merkittävät investoinnit hyvinvointiin ja ympäristöön on voitava pitää unionin jäsenvaltioihin kohdistuvien velkavastuutavoitteiden ulkopuolella. Velkakeskustelua ei voida käydä ilman keskustelua ihmisten hyvinvoinnista ja planeettamme tulevaisuudesta.
Moni näyttää miettivän, kannattaako EU-vaaleissa äänestää. Nyt jos koskaan on tärkeää äänestää!
Aurinkoista kesäkuuta!
