Isomummo ja Pikkumummo: Isovanhempien päivä 18.10.

Isovanhempia on eri-ikäisiä ja heitä on usein monessa sukupolvessakin. Isovanhemmuus on myös yhä monimuotoisempaa. Parhaimmillaan isovanhemmuus on lahja niin isovanhemmalle itselleen kuin myös lapsiperheelle.
Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole isovanhempia, joita tavata. Joskus isovanhempien apu torjutaan kokonaan, joskus taas rajat puuttuvat puolin tai toisin. Aina isovanhempien tapaaminen ei ole turvallista.
Kaikilla meillä on (ollut) isovanhemmat ja omat kokemuksemme, jotka muokkaavat niitä odotuksia, joita isovanhempaan tai isovanhemmuuteen kohdistamme. Suhde omiin isovanhempiini jäi etäiseksi ja yksi heistä oli jo kuollut ennen syntymääni. Opin varhain teitittelemään ja niiaamaan tavatessamme. Isovanhemmat olivat kuitenkin taustatukena.
Koin suuren yllätyksen tullessani itse äidiksi ja äitini ottaessa haltuunsa uutta mummin roolia. Mummous herätti äidissäni leikkimielisyyden, huumorin ja ilon, joille ei lapsuudenkodissani elämän haasteiden keskellä ollut liiemmälti tilaa.
Tuntui siltä, että tämän pienen ihmisen vuoksi olen valmis hakemaan vaikka kuun taivaalta.
Entä mitä tapahtui reilut 15 vuotta sitten tullessani itse mummoksi? Tuntui siltä, että tämän pienen ihmisen vuoksi olen valmis hakemaan vaikka kuun taivaalta. Samalla olemme opetelleet äitini kanssa jakamaan isovanhemmuutta kahdessa sukupolvessa. Ja minä olen opetellut, kuinka olla mummona kolmelletoista lapsenlapselle.
Äidiltä oppimani tärkeimmät periaatteet:
- Ole oma itsesi myös mummona. Koska en pidä leipomisesta enkä ruoanlaitosta, olen vienyt lastenlapset Isomummin oppiin. Minä olen saanut olla se kulttuuri- ja retkeilymummo.
- Ole tasapuolinen. Toivon, että voimavaroja ja terveyttä riittää tulevina vuosinakin.
- Ole varovainen. Mitä teet kerran, se on jo traditio. No meillä on mm. pääsiäismunien metsästystä, perheiden omat kesäviikot, toiveruoat, saunanakit, vakioiltasadut…
- Lapsi tuo ilon. Voi miten monta onnellista hetkeä on syntynytkään, kun lapsenlapset/lapsenlapsenlapset ovat vierailleet vielä hoitokodissakin.
- Suhdetta pitää vahvistaa alusta alkaen. Tutustuminen alkaa vauvasta ja sinulla on aikaa kouluikään. Sen jälkeen isovanhemmuus muuttaa taas muotoaan.
- Rakasta lasta omana itsenään. Tämä on ollut kaikkein tärkeintä. Lapsen tarpeet ovat ensisijaisia. Mummous edellyttää myös joustavuutta.
Isovanhempien päivä voi olla myös kivulias sinulle, joka et tapaa lapsenlapsiasi tai sinulle, joka et koskaan tullut isovanhemmaksi. Toivon, että halutessasi voit toimia isovanhemman roolissa sukulaisen, ystävän tai naapurin mummona tai pappana. Monet päiväkodit tai koulut kaipaavat myös koulumummoja ja -pappoja.
Lapsilla ei voi koskaan olla liian montaa heistä välittävää aikuista.
Kirjoittaja työskentelee vaativan vauvatyön tiimissä ja pohtii isovanhemmuutta saattohoitaessaan äitiään.