Perheiden selviytyminen arjessa on kiristynyt. Keskusteluilmapiiri on koventunut ja arvoja punnitaan kiivaissa keskusteluissa. Perheet ovat ajautuneet taloudelliseen niukkuuteen.
Elämäntilanteissa, joissa voimavarat ovat jo muutenkin heikot, niukka taloudellinen tilanne lisää taakkojen määrää entisestään. Kasautuvat vaikeudet taas lisäävät tuen ja avun tarpeita kaikilla elämän osa-alueilla. Köyhyys koettelee ihmisen voimavaroja ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Vauvan oikeutena on, ettei hänen tarvitse aloittaa elämänsä alkutaipaletta köyhyydessä. Vauva-ajan köyhyyden seuraukset voivat jättää varjoja koko elämän ajaksi ja siirtyä ylisukupovisesti seuraavankin sukupolven taakaksi. On tiedossa, että vauva-ajan köyhyys vaikuttaa vauvan hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti ja voi olla vaurioittavaa. Tästä tutkimuksesta voit lukea lisää äitien kokemuksista liittyen vauva-ajan köyhyyteen.
Kun meihin otetaan yhteyttä
Yhdistystemme palveluihin ihmiset hakeutuvat usein kriisiytyneissä elämäntilanteissa, esimerkiksi työttömyyden tai eron kohdatessa.
Toisinaan ihminen voi kokea olevansa umpikujassa itsensä kanssa. Näitä neuvottomuuden hetkiä ja umpikujaltakin tuntuvia tilanteita voivat olla lapsen kasvuun- ja kehitykseen liittyvät vaiheet, esimerkiksi lapsen murrosikä, erityisyyteen liittyvät haasteet, perheenjäsenen hallitsematon aggressiivisuus tai lapsen itsetuhoisuus.
Elämänmuutoskriisit haastavat silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Muutokset, jotka vaativat voimia, valmentautumista tai uudenlaista sopeutumista. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi ero, asuinpaikkakunnan muutos, sairastuminen tai taloudellisen tilanteen heikkeneminen.
Traumaattinen kriisi voi syntyä vakavasta sairastumisesta, vammautumisesta, läheisen ihmisen kuolemasta, perheväkivaltatilanteista, sotatilanteen kokemuksista, riitaisista ja repivistä erotilanteista sekä päihteiden käytön seurauksena. Tällöin ihminen kokee vakavaa uhkaa omassa turvallisuudessaan, niin fyysisesti, emotionaalisesti ja myös sosiaalisessa identiteetissään.
Olipa elämäntilanne haavoittavana ja syvänä kokemuksena lyhytkestoinen tai pitkittynyt, tuottaa se aina ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen inhimillistä kärsimystä. Se miten ihminen kokee tilanteen ja kuinka hän selviytyy siinä, on hänelle merkitystä sillä, mikä häntä elämässä suojelee.
Selviytyminen ja pärjääminen suojaavien tekijöiden avulla
Ihmisen turvallisuuden tunteen perusta alkaa muodostua jo vauvavaiheesta. Tämän perustan avulla ihminen ponnistelee eteenpäin ja pyrkii selviytymään läpi elämänsä myös erilaisissa vastoinkäymisissä. Fyysisen turvallisuuden lisäksi tarvitsemme sosiaalisen ja emotionaalisen turvallisuuden tunteen hyvinvoinnin kokemukseemme ja elämässä selviytymiseen.
Tämän hetken yhteiskunnassamme vallitseva ilmapiiri ei tue ihmisen osallisuutta ja selviytymistä. Tarvitsemme myönteisen ilmapiirin, joka lisää turvallisuuden tunnetta tulevaisuutta kohtaan. Vanhempien toiveikkuus tulevaisuudesta ja kokonaisvaltainen turvallisuuden tunne heijastuu myös lapsiin ja ylisukupolvisesti niiden merkitys on vaikuttava. Tarvitsemme perheystävällisiä tekoja ja keinoja siihen, että vauva- ja lapsiperheet tulevat selviytymään ja pärjäämään ajassa, joka on monella tavalla rauhaton.
Tiedämme, että pärjäävyyden kannalta suojaavilla tekijöillä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Näitä suojaavia tekijöitä ovat yksilön sisäiset ominaisuudet ja ulkoiset tekijät. Yhteisön kautta ihminen kokee suojaa, kun hänellä on riittävä taloudellinen tilanne, turvallinen asuinalue ja lapsille hyvä päivähoito ja koulunkäynnin mahdollisuudet, sekä helposti saatavilla olevat, neuvola ja terveydenhuollon palvelut.
Sisäisesti meitä suojaa ja turvallisuuden tunteeseemme vaikuttavat myönteinen minäkuva, ongelmanratkaisutaidot, elämänkokemuksista karttunut sisäinen viisaus sekä kyky selviytyä. Meille kaikille on tärkeää saada riittävästi lepoa ja oppia käsittelemään tunteitamme.
Vauvaa ja lasta suojaavat elämään liittyvät konkreettiset asiat kuten vakaa ja toimiva arki. Heille korvaamatonta suojaa antavat turvalliset vuorovaikutussuhteet huolenpito, hoiva, hellyys ja turva. Heille on tärkeää saada kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta eri ympäristöissä, joissa he ovat mukana ja vaikuttavat. Heille kuuluvat arjessa syntyvät ilon hetket, leikki ja yhdessäolosta nauttiminen. Lapsen oikeus on saada kasvaa turvassa ja rauhassa ilman köyhyyden kokemuksen tuomaa taakkaa.
Avopalveluissamme ja matalan kynnyksen työssä pienilläkin teoilla ja aidolla kohtaamisella voidaan vaikuttaa vanhemman pärjäämiseen. Toisten vanhempien ja ammattilaisten tuki voivat lisätä voimavaroja ja hyvinvointia. Ja muutos voi olla nopeakin.
Varhainen avun hakeminen on hyvinvointiteko sekä itseä että läheisiä kohtaan.
