Lähisuhdeväkivalta on edelleen erittäin vakava ongelma Suomessa, eivätkä tilastot osoita merkkejä sen vähenemisestä. Päinvastoin Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tullut pari- ja lähisuhdeväkivalta lisääntyi 5 % vuonna 2023. Myös mediasta olemme taas saaneet lukea erittäin monia ikäviä uutisia naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja vakavasta lähisuhdeväkivallasta.
Viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrän kasvuun voi ajatella vaikuttavan se, että lähisuhdeväkivaltaa tunnistetaan entistä paremmin ja lähisuhdeväkivallasta ilmoitetaan useammin viranomaisille. Mikäli näin on, on suunta lähisuhdeväkivallan esiin tuomisen suhteen hyvä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä totuutta, että lähisuhteissa koetaan Suomessa hälyttävän paljon väkivaltaa ja ilmiö on edelleen sukupuolittunut.
Vuonna 2023 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa 74 % aikuisista uhreista oli naisia (Tilastokeskus). Tilanteeseen on saatava muutos. Lähisuhdeväkivalta pitää saada loppumaan.
Väkivallasta vastuu on aina tekijällä
Vastuu väkivallasta ja sen lopettamisesta on aina väkivaltaisesti käyttäytyvällä. Lähisuhdeväkivalta saadaan loppumaan vain, jos yhä useampi tekee valinnan väkivallattomuudesta. Väkivallattomuus on taito, jota voi harjoitella ja jonka voi oppia. Se lähtee tiedosta ja sen tunnistamisesta, mikä kaikki on väkivaltaa. Tiedon etsiminen auttaa pääsemään väkivallattomuuden tien alkuun ja sen jälkeen omaa toimintaansa voi peilata hankittuun tietoon.
Väkivallattomuutta koskevien kysymysten kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Usein väkivallattomuuteen on hyvä saada ammatillista tukea, etenkin jos pelkää käyttävänsä, tai on jo käyttänyt lähisuhteessaan väkivaltaa.
Tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä kannata jäädä pohtimaan sitä, onko ongelma ns. riittävän suuri. Monesti myös se, että joku läheinen tai ammattilainen ottaa lähisuhdeväkivallan puheeksi, kysyy ja ohjaa palveluihin, voi olla merkittävä askel kohti väkivallattomuutta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla sekä poliiseilla tuleekin olla riittävästi tietoa ilmiöstä, jotta lähisuhdeväkivalta tunnistetaan ja otetaan puheeksi sekä palveluihin ohjataan systemaattisesti.
Väkivallaton tulevaisuus – mitä se tarkoittaa?
Jotta tulevaisuudessa meillä jokaisella on turvallisempaa lähisuhteissamme, tarvitaan toimia väkivallattomuuden edistämiseksi nyt. Nämä toimet voivat olla hyvin eritasoilla tapahtuvia ja koko elämänkaarta koskevia.
Lapsille ja nuorille on turvattava oikeus saada apua väkivaltakokemuksiinsa. Jokaiselle lapselle tulee tarjota turvallinen ympäristö, jossa aikuiset näyttävät myös omalla toiminnallaan, miten esimerkiksi suuttumusta voi käsitellä rakentavasti. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia väkivallattomuuskasvatukseen, joissa voi harjoitella esimerkiksi tunnetaitoja sekä omien ja toisten rajojen kunnioittamista.
Tunteista puhumista tulee jatkaa ja tarvittaessa harjoitella myös aikuisiällä. Matalankynnyksen tuki haitallisten asenteiden muuttamiseen, aggression hallintaan ja väkivallattomuuteen mahdollistaa sen, että väkivaltaa voidaan ehkäistä. Tällaista apua ja tukea tarjoavat palvelut pitää turvata ja avunpiiriin pääseminen tulee pitää mahdollisimman mutkattomana.
Ymmärrystä väkivallan tekijän vastuunkannosta tulee vahvistaa. Väkivallan erilaisten muotojen ja ilmiöiden tunnistaminen on tärkeää ja väkivalta tulee ottaa aina vakavasti. Väkivaltaa ei tule vähätellä missään tilanteessa ja siihen tulee ottaa aina kielteinen kanta.
Väkivallan tekijän vastuu rikosoikeudellisesti tarkasteltuna pitää laajentaa koskemaan lasten altistamista väkivallalle ja lähisuhdeväkivaltarikoksista tuomitut tulee velvoittaa osallistumaan lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelmatyöskentelyyn.
Väkivaltaisuuden tilalle on tärkeää oppia hyvää vahvistavia ja rakentavia tapoja toimia. Lasten kasvatuksessa kannustava kasvatus ruokkii hyvää ja antaa eväitä hyvinvointiin sekä turvallisiin ihmissuhteisiin.
Ylisukupolvisten haitallisten ketjujen katkaisemiseen tähtäävä työ on arvokasta. Se mahdollistaa omien lasten kasvattamisen ilman, että siirtää väkivaltaisia toimintatapoja seuraavalle sukupolvelle.
Väkivalta loppuu vain, jos väkivallan tekijä lopettaa väkivaltaisen käyttäytymisen.
Nuorten seurustelusuhteissa on hyvä saada tukea turvallisilta aikuisilta, kun harjoitellaan parisuhdetaitoja sekä muun muassa omien rajojen tunnistamista ja toisten rajojen kunnioittamista.
Lähisuhdeväkivallasta on puhuttava, jotta se ei jää piiloon ja muutos kohti väkivallattomuutta on mahdollinen. Viime aikoina on ollut ilahduttavaa huomata, että lähisuhdeväkivaltaa koskevassa keskustelussa otetaan yhä enemmän huomioon väkivallan tekijän vastuu ja tarve saada apua. Väkivalta loppuu vain, jos väkivallan tekijä lopettaa väkivaltaisen käyttäytymisen. Otetaan asiat jatkossakin puheeksi ja puhutaan lähisuhdeväkivallasta. Tällä tavoin voimme olla jokainen edistämässä lähisuhdeväkivallan vähenemistä.
Ensi- ja turvakotien liiton Väkivallaton-kampanja alkoi 10.6. ja se kestää kesäkuun loppuun saakka. Kampanjassa Ensi- ja turvakotien liitto on kannustanut valitsemaan väkivallattomuuden yhdessä vaikuttajien kanssa. Viestintäkampanja on näkynyt sekä Instagramissa että TikTokissa.
Väkivallaton-kampanja huipentuu Provinssiin, jonne väkivaltatyön asiantuntijamme sekä vapaaehtoiset nuoret jalkautuvat 27.–29.6. ajaksi. Telttapisteeltä löytyy muun muassa Väkivallaton-testi sekä kivaa yhteistä tekemistä. Väkivallaton -paneelikeskustelussa pohditaan seurustelun greenflageja ja redflageja ja keskustellaan suostumuksesta sekä lähisuhde-väkivallasta.
Kirjoittajat:
Jaana Autto, Projektiasiantuntija, Nuoret aikuiset Turvallisille raiteille -hanke
Heidi Joronen, Sosionomiopiskelija (AMK), Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöntiimi
