Lähisuhdeväkivalta on Suomessa hyvin vakava ja sukupuolittunut ilmiö. Naisista joka toinen on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa. Joka vuosi keskimäärin jopa 15 naista kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena. (stat.fi). Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön palvelut auttoivat vuonna 2022 yli 5000 naista saamaan apua lähisuhdeväkivaltaan turvakodeissa sekä avopalveluissa.
Lähisuhdeväkivalta jää edelleen pääosin piiloon, eikä tule viranomaisten tai ammattilaisten tietoon. Yhteiskunnassamme elää edelleen vahvana ajatus perheen tai parisuhteen sisäisistä asioista sekä erilaisista tekijöistä, joilla väkivaltaa voidaan selittää tai painaa villaisella. Mikään syy tai selitys ei koskaan ole hyväksyttävää väkivallalle, eikä kenenkään käytöstä tai kokemuksia saisi ymmärtää, saati ohittaa ”selittävillä” tekijöillä. Tässä meillä kaikilla ammattilaisillakin on tehtävää.
Myös yhteiskunnalla ja valtiolla on velvollisuus puuttua lähisuhdeväkivaltaan sekä ennaltaehkäistä sitä tehokkaasti. Tarvitaan systemaattista puuttumista naisia vähättelevään ja mitätöivään keskusteluun sekä asenteisiin. Oleellisia ovat myös konkreettiset toimet väkivallan lopettamiseksi ja avun tarjoamiseksi, jotka kuitenkin vaativat rahaa ja resursseja. Esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen, Istanbulin sopimuksen, toimeenpanoon ei ole osoitettu riittävästi rahoitusta.
Suomeen tarvitaan lisää turvakotipaikkoja etenkin alueille, joissa on pitkät matkat lähimpään turvakotiin. Paikkoja tarvitaan myös esimerkiksi runsaasti päihteitä käyttäville naisille ja muille erityisen haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille. Lähisuhdeväkivaltaa kokevat naiset eivät aina tarvitse turvakotipaikkaa, minkä takia väkivaltatyön avopalvelut ovat avainasemassa jo varhaisessa vaiheessa ja näin ehkäisemässä väkivallan vakavoitumista ja sen pitkäaikaisia seurauksia.
Ensi- ja turvakotien liitto sekä muut järjestöt tuottavat tällä hetkellä mittavan osa auttamispalveluista. Järjestöt tulee ottaa mukaan arvioimaan ja suunnittelemaan auttamisjärjestelmää ja sen toimivuutta valtakunnallisesti sekä kaikilla hyvinvointialueilla. Resursseja työhön on lisättävä, esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton asiakasmäärät ovat kasvaneet jälleen pandemian jälkeen ennätyslukemiin, mutta resursseja auttamiseen ei ole lisätty.
Uusien hyvinvointialueiden aloitettua työnsä tarvitaan myös vahvaa paikallista koordinaatiota palveluiden ja eri toimijoiden yhteistyön järjestämiseksi sekä asiakkaan parhaan mahdollisen avun turvaamiseksi.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen on jokaisen meistä asia.
Lahjoita naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön!
Lisätietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta:
