Raskaus ja vauva-aika eivät suojaa lähisuhdeväkivallalta: L/over näyttää, mitä väkivalta voi olla vauva-arjessa

Maikkarin uusi L/over- sarja on herättänyt paljon keskustelua, sillä se kuvaa todentuntuisesti parisuhteen etenemistä narsistisen ihmisen kanssa. Aleksi Salmenperän ohjaamassa psykologisessa trillerissä Roosan (Krista Kosonen) ja Juhan (Jani Volanen) rakkaustarina muuttuu nopeasti henkiseksi väkivallaksi. Sarjan kolmannessa jaksossa raskaus ja vauvan syntymä nousevat keskiöön tavalla, joka voi tuntua osalle katsojista tutun kipeältä.

Raskausaika mielletään usein onnelliseksi ajaksi elämäksi. Todellisuudessa se voi olla myös aikaa, jolloin kuormitus kasvaa monella tasolla yhtä aikaa.

Raskaana oleva vanhempi kokee muutokset kehossaan ja mielessään konkreettisesti. Toinen vanhempi saattaa käsitellä tulevaa vanhemmuutta enemmän vastuuntunteen ja oman roolinsa pohtimisen kautta.

Jos samaan aikaan parisuhteessa on vaikeita ristiriitoja, turvattomuutta tai vallankäyttöä, kuormitus voi kasvaa sietämättömäksi.

Vaikea synnytys voi vaikuttaa vanhemman hyvinvointiin pitkään

L/overin kolmannessa jaksossa kuvataan todentuntuisesti vaikeaa synnytyskokemusta ja sen vaikutuksia vanhemman hyvinvointiin. Vaikea tai traumaattinen synnytys ei jää synnytyssaliin, vaan voi vaikutta kehossa ja mielessä kauan. Se voi vaikuttaa kokemukseen omasta pärjäämisestä, kehosuhteeseen ja vanhemmuuden alkuun.

Ammattilaisen kanssa synnytyskokemusta voi jäsentää turvallisesti ja rauhassa. Kun kokemukselle saa sanoja ja ymmärrystä, tapahtunut asettuu helpommin osaksi omaa elämäntarinaa ja mahdollisille traumaoireille voi saada tukea ja hoitoa.

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka jää liian usein tunnistamatta. Se ei aina näy ulospäin eikä tunnu masennukselta sanan perinteisessä merkityksessä. Se voi olla tyhjyyttä, ahdistusta, riittämättömyyden tunnetta, ilon puutetta vauvasta ja vuorovaikutuksesta tai vaikeutta kiintyä vauvaan.

Synnytyksen jälkeinen masennus on hoidettavissa ja apua on saatavilla. Mitä aiemmin apua hakee ja saa, sen nopeammin toipuminen käynnistyy.

Turvaton parisuhde murentaa itsetuntoa

L/over nostaa esiin myös vanhemman yksin jäämisen pienen vauvan kanssa. Sen, miten yksinäistä vauva-arki voi olla, vaikka parisuhde olisi olemassa. Erityisen raskasta yksinäisyys on silloin, kun parisuhteessa on kontrollia ja manipulointia. Tällaisessa suhteessa itsetunto murenee vähitellen.

Omat tarpeet ja tunteet hämärtyvät, ja voi tuntua, ettei enää tiedä, mikä itselle on hyväksi. Vauvan hoivaaminen voi tuntua erityisen raskaalta, kun voimavarat ovat sidoksissa suhteen tuomaan turvattomuuteen ja epävakauteen.

Kontrolloiva tai manipuloiva parisuhde ei aina näytä ulospäin vakavalta. Henkinen väkivalta voi olla hienovaraista ja arkeen kietoutunutta. Siksi sitä on usein vaikeaa tunnistaa, etenkin silloin, kun omat voimavarat ovat vähissä.

On tärkeää, että väkivallasta kysytään ja sen merkit tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein ajatellaan, että raskaus tai vauva-aika suojaavat väkivallalta, mutta näin ei valitettavasti ole. Manipulointi ja kontrollointi eivät kuulu turvalliseen suhteeseen. Ne ovat aina väkivaltaa.

Avun pyytäminen on rohkeutta

Avun pyytäminen voi olla vaikeaa. Erityisesti silloin, kun oma jaksaminen on heikkoa tai omaa tilannetta on vaikea edes hahmottaa. Oma kokemus on voitu kyseenalaistaa niin pitkään, ettei enää luota itseensä ja omaan arviointikykyynsä. Joskus jo se, että oma kokemus tulee nähdyksi ja nimetyksi, voi olla ensimmäinen askel kohti toipumista ja toivoa.

Apu ei aina tarkoita suuria päätöksiä tai valmiita vastauksia. Se voi olla yksi lause neuvolassa. Yksi viesti ystävälle. Hetki, jossa uskaltaa sanoo ääneen: en jaksa, tarvitsen tukea. Joskus riittää, että joku kuuntelee ja ottaa tilanteen vakavasti.

Ottamalla apua vastaa, vanhempi suojaa myös vauvaansa. Vauvalla on oikeus turvalliseen elämään, hyvään hoitoon ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Vauva kärsii aina vanhempien välisestä väkivallasta, myös kohdussa oleva vauva aistii pelon ja turvattomuuden.

Jos tunnistit L/over-sarjan jaksossa tuttuja asioita tai tunteita, pysähdy hetkeksi niiden äärelle. Voit kysyä itseltäsi: Miten minä voin? Mitä tarvitsen juuri nyt, että voisin hyvin? Kenelle voisin kertoa näistä tunteistani?

Älä jää yksin: Apua on saatavilla

• Vauvaperheiden chatissa ammattilainen auttaa nopeasti ja nimettömästi päivittäin. Chat löytyy vauvaperhe.fi -sivulta.
• Vauvaperhe.fi-sivuilta löydät tietoa ja tukea vauvaperheen jaksamiseen. Löydät tukea myös haastaviin tilanteisiin, kuten vauvaperheen vanhempien eroon tai tilanteeseen, jossa perheessä on päihteiden käyttöä tai väkivaltaa.
• Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry auttaa raskausajan masennusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin kokeneita äitejä antamalla vertaistukea.

Apua lähisuhdeväkivaltaan saat täältä:

• Akuutissa väkivaltatilanteessa soita hätänumeroon 112.
• Turvakodit tarjoavat apua ja turvaa, jos läheisesi on väkivaltainen tai uhkaava. Etsi ja tallenna lähimmän turvakotisi numero etukäteen puhelimeesi muulla kuin turvakodin nimellä: nettiturvakoti.fi
• Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat maksutonta keskusteluapua väkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille ja lapsille. Apua väkivaltaan -chatistä saat apua ja neuvoa omaan tilanteeseesi sekä ohjausta eteenpäin.
• Maksuton auttava puhelin Nollalinja palvelee 24/7 numerossa 080 005 005

Kirjoittaja Tanja Henttonen

Tanja työskentelee vaativan vauvatyön erityisasiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa.

Kaikki kirjoittajan artikkelit